Pakkoruotsi RKP:een kiristyspolitiikan aikaansaannosta

Sama kuvio on toistunut uudestaan ja uudestaan:
- RKP laati pakkoruotsin peruskouluun 1968.
- RKP opetusministeri toi pakkoruotsin yliopistolle ja korkeakouluihin 1978.
- RKP on vastustanut jokaista yritystä lieventää pakkoa.
- RKP tilasi lisää pakkoa laadittamalla hallitusohjelman kielipoliittisen osion jo ennen vaaleja 2011.
- RKP ei tyytynyt asiantuntijoiden tuntijakoon peruskouluille vaan ilmoitti ryhtyvänsä hallituksen suljettujen ovien takana hakemaan pakkoruotsin varhaistusta alakouluihin ja sai haluamansa 2012.

Mikään muu kuin ruotsin poikkeukseton ja peruskoulusta yliopistoon jatkuva pakollisuus kaikille ei-ruotsinkielisille suomalaisille (n. 95% kansasta) ei ole merkinnyt mitään.

Pakkoruotsista kärsivät myös ne kielellisesti lahjakkaat, jotka haluaisivat laajan ja käyttökelpoisen kielitaidon. Heillä ylipitkä pakkoruotsi vie yhden pitkän kielen paikan.

Esimerkiksi Ruotsissa kaikki oppilaat lukevat ruotsia (ja osa myös kotikieltä lisäksi) sekä englantia. Toista vierasta kieltä, vaihtoehtoa "moderna språk", luki tytöistä 72,6% ja pojista 60,6%. Vaihtoehtona on lukea vahvennettua äidinkieltä ja/tai ruotsia toisena kielenä ja/tai lisäenglantia. Ihan järkevä vaihtoehto maassa, jossa on paljon maahanmuuttajia. Samalla huomioidaan myös ruotsia äidinkielenään puhuvat hitaasti kielellisesti kehittyvät oppijat.

Ruotsissa luetaan siis kieliä näin
kaikilla englanti (yhteinen)
ranskaa 14,3%
espanjaa 33,1% (erityisesti poikien suosiossa)
saksaa 18,4%

Miksi suomenkieliset nuoret saavat pyyhkeitä kieliopinnoistaan, vaikka he näyttävät lukevan selkeästi enemmän kieliä:
lähes kaikilla englanti ja ruotsi
ranskaa 6%
saksaa 10%

Suomenkielisten kieliopinnot näyttäisivät näillä tilastoilla olevan raskaammat kuin naapurimaassa - mutta valitettavasti niissä ei ole sitä valinnanvaraa, jota löytyy Ruotsista.

Näin pakkoruotsi syö kielivarantoa ja vaikeuttaa laajan maailmankielivalikoiman omaksumista sekä yhteyksien rakentamista eri puolille maailmaa.

Miksi ainoana maailman maana Suomessa jokainen akateeminen ihminen on pakotettu lukemaan maan pientä vähemmistökieltä?

Mitään vastaavaa korkeakoulujen virkapakkokieltä ei ole missään, ei Sveitsissä, ei Irlannissa, ei Espanjassa, ei Kanadassa, ei Islannissa, ei...

Miksi meillä tällainen RKP:n opetusministerin aikana 1978 laadittu mielivaltainen pakkovirkaruotsi jatkuu ja jatkuu ja sitä käytetään perusteena kaikkien muiden tasojen pakkoruotsille?

Yksinkertaisuudessaan nerokkaan musertava systeemi pakkoruotsittajien puolelta ja tuotettu pelkällä asetukselle, jonka ministeriö voi laatia ilman eduskuntaa ja laajaa keskustelua.

Tuokin todistaa, että koulujen pakkoruotsi on RKP.n syy, puhumattakaan kaikesta muusta pakkoruotsituksesta.

Nettisvekojen on TURHA enää länkyttää RKP:n pienistä edustajamääristä ja surutahojen syyttömyydestä.

Tiesittekös, että ensimmäiset ruotsinkieliset olivat maahan saapuneita ruotsalaisia turkismetsästäjiä, kalastajia ja metsästäjiä, jotka asuttivat nykyisen eteläisen Suomen saariston vuosien 1000 ja 1250 välillä.
Sitten tämä illuusio suomenruotsalaisten valtavista omaisuuksista ja sen aiheuttama kateus. Tutkimusten mukaan suomenruotsalaisten ja muiden suomalaisten elinkeinorakenteessa ei itse asiassa keskimäärin ole suuria eroja. Suomenruotsalaisista suurempi osuus saa toimeentulonsa maataloudesta ja (meri)liikenteestä. Tilastollisesti kaikkein ruotsinkielisin ammatti on kalastaja.
Sibelius pelkäsi aikoinaan sen puolesta miten hänen teoksilleen käy. Käykö juuri kirjoittamallanne tavalla, että pieni osa säälittäviä suomalaisia eivät osaa arvostaa muuta kuin mitä peilistä näkevät. Tämä pieni ryhmä ihmisiä eivät osaa arvostaa ja ylläpitää tämän maan historiaa ja tulevaisuutta, tämän maan kaksikielisyyttä.
Poltetaan kaikki kirjat roviolla, tanssitaan alasti ja dubataan kaikki ohjelmat ylellä suomeksi!
"Jag kommer väl att ha min egen plats. Komponister har sina uppgångs- och nedgångsperioder. Det blir säkert också sådana tider då mina verk kommer att stå i bakgrunden, men jag tror mig våga hoppas, att de inte kommer att glömmas helt. Ett konstverk har i sig själv en livslåga som aldrig helt kan släckas." Jean Sibelius
"Din blomning, sluten än i knopp,
Skall mogna ur sitt tvång;
Se, ur vår kärlek skall gå opp
Ditt ljus, din glans, din fröjd, ditt hopp,
Och högre klinga skall en gång
Vår fosterländska sång." J.L. Runeberg

En tiedä teistä, mutta nämä ovat minun veljiäni, osa minun kansallisylpeyttäni.
Entäpä nämä heput, yhtä yhdentekeviä varmasti hekin, eivät valitettavasti näy salatuissa elämissä niin usein, ettei heistä tietenkään tarvitse välittää..
Gustaf Mannerheim – Marsalkka ja Suomen presidentti
Johan Ludvig Runeberg – kirjailija ja Suomen kansallisrunoilija
Akseli Gallen-Kallela – taidemaalari
Helene Schjerfbeck – taidemaalari
Georg Henrik von Wright – filosofi
Tove Jansson – Muumi-hahmojen luoja
Sen lisäksi, että suomenruotsalaiset ja suomalaiset ovat yhdessä rakentaneet ja puolustaneet tätä maata, sen lisäksi on suomenkielisen kirjallisuuden esiinmarssiin vaikuttivat merkittävästi Johan Snellmanin ja Minna Canthin kaltaiset ruotsinkieliset kulttuurihenkilöt.
Jos ruotsinkieli ja ruotsalaiset saapuivat suomeen 1000 - 1200 luvulla, milloin Suomenkieli tänne saapui?
Samaan aikaan! Suomen kieli on levinnyt koko maahan kielitieteilijöiden arvion mukaan 1200-luvulta lähtien. Suomen alkuperä kielenä on sijoitettu Volgan mutkaan. Vaikka itse emme ole siis tulleet Volgan mutkasta, Suomen kielen alkuperä viittaa sinne.
Suomi lainattiin bättre folkilta (ja nyt kära människor, en tarkoita ruotsalaisia). Vaan Itämeren eteläpuolella eläneitä itämerensuomalaisia, jotka kävivät kauppaa germaanien kanssa. He olisivat voineet olla jonkinlaista ”bättre folkia” Suomessa asuneiden ”metsäläisten” näkökulmasta. Saarikiven mukaan kielen vaihtuminen ilman merkittävää kansainvaellusta on historian saatossa ollut mitä tavallisin tapahtuma.
Ihmiset kuitenkin osasivat yleensä kolmea–neljää naapurikieltä vähintään sen verran, että pystyivät käymään kauppaa. Olisiko tästä jotain myös nykypäivän ihmisille opittavaa?? Kenties... Kieli ei siis ollut esisuomalaisille samalla tavalla osa identiteettiä kuin se on kansallisvaltion ihmisille. Se oli käyttötavaraa!
Entäpä mitä pidätte, ravuista? Alkujaan ja edelleen vahvasti suomenruotsalaisen kesän päättymisen juhla snapsilauluineen. Mielestäni tässä samassa olisi syytä kieltää, edes kaikki ruotsinkieliset snapsilaulut juhlista!
Entäpä kävikö teistä kukaan silakkamarkkinoilla? Viikon pituiset silakkamarkkinat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1743, kun suomenruotsalaiset kalastajat saapuivat Helsingin kauppatorille. Niin siis kuka nyt silakoista tänä päivänä pitäisi, kun on tarjolla mikropizzaa!
Sekä se Lucia juhla, kuinka monta valokuvaa teillä on lastenne päiväkodin / koulun lucia juhlista. Se nyt ainakin pitäisi kieltää, jo näin pienet lapset nöyryytetään tällaisille perinteille huhu! Mielestäni vain kaupalliset perinteet voivat enää nykypäivänä olla sallittuja, Muumien sijaan Disneyt kehiin, kiitos!
Jos poistamme kaiken kaksikielisyyden, voimme sammalla poistaa suuren osan suomalaisuudesta.

Pitkälitania pakkoruotsinpuolustukseksi Järkihoilta

Suomen salattu historia — Sammy Nyman
sammynyman.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/162149-suomalainen... Cachad
Suomen kuninkaat siis tunnettiin vielä ... jossa Rurikin historiallisuutta pyritään lähestymään ... Kyseinen uskonto vaikutti myös Ukrainan ja Karjalan, ...