Kun kukaan ei vielä v. 2008 kääntänyt HBL:n kirjoituksia tänne, sanoi HBL:n toimittaja Johanna Westman naiivisti totuuden. Hän ei koskaan ajatellut., että suomenkieliset saisivat tietää hänen toteamustaan pakollisen ruotsin varsinaisesta tehtävästä.
Johanna Westman totei tuolloin, että suomenkielisten oppimaa pakkoruotsia tarvitaan palveluammatteihin, kun taas ruotsinkielisen nuorison tulee tähdätä "kulttuuria kantaviin" ammatteihin:
(koko artikkeli luettavissa googlaamalla)
HBL, 18.1.2008:
"...Ju fler som studerar på svenska, desto fler kan antas vara intresserade av svenska som arbetsspråk - och desto större är utsikterna till att behovet av svenskspråkig arbetskraft kan fyllas. Alla jobb är inte direkt kulturbärande i serviceyrken räcker det med fungerande skolsvenska. Individuella studie- och karriärval över språkgränsen neutraliserar varandra...."
"...Mitä useampi opiskelee ruotsiksi, sitä usemman voidaan olettaa olevan kiinnostunut käyttämään ruotsia työssään - ja sitä suuremmat ovat mahdollisuudet, että ruotsinkielistä työvoimaa saadaan täyttämään ruotsinkielisten tarpeet. Mutta kaikki työtehtävät eivät ole suoraan (ruotsinkielistä) kulttuuria ylläpitäviä, palveluammateissa riittää toimiva koulussa opittu ruotsintaito..."
Johanna Westman totei tuolloin, että suomenkielisten oppimaa pakkoruotsia tarvitaan palveluammatteihin, kun taas ruotsinkielisen nuorison tulee tähdätä "kulttuuria kantaviin" ammatteihin:
(koko artikkeli luettavissa googlaamalla)
HBL, 18.1.2008:
"...Ju fler som studerar på svenska, desto fler kan antas vara intresserade av svenska som arbetsspråk - och desto större är utsikterna till att behovet av svenskspråkig arbetskraft kan fyllas. Alla jobb är inte direkt kulturbärande i serviceyrken räcker det med fungerande skolsvenska. Individuella studie- och karriärval över språkgränsen neutraliserar varandra...."
"...Mitä useampi opiskelee ruotsiksi, sitä usemman voidaan olettaa olevan kiinnostunut käyttämään ruotsia työssään - ja sitä suuremmat ovat mahdollisuudet, että ruotsinkielistä työvoimaa saadaan täyttämään ruotsinkielisten tarpeet. Mutta kaikki työtehtävät eivät ole suoraan (ruotsinkielistä) kulttuuria ylläpitäviä, palveluammateissa riittää toimiva koulussa opittu ruotsintaito..."
Vastaukset 40
Vanhimmat
Sitähän se Ankdam´kin, että palvelut on turvattava ja pakkoruotsille ei löydy korvaajaa.
Pakkoruotsi ei ole mikään kieli mutta ruotsin kieltä puhutaan lähes tuplasti enemmän kuin Suomea. Ruotsin kieltä käyttävät ihmiset palvelijoista kuninkaaseen saakka ja ruotsin kieli yhdistää ihmisiä laajasti. Pakkoruotsi ei todellakaan ole mikään kieli mutta se näyttää erottelevan ihmisiä toisistaan ja toimii yhteiskunnallisena rajanvetäjänä. Eli täsmälleen eri tavoin kuin ruotsin kieli.
"Ruotsin kieltä käyttävät ihmiset palvelijoista kuninkaaseen saakka ja ruotsin kieli yhdistää ihmisiä laajasti."
Suomi yhdistää suomalaiset, mutta ruotsi ei sitä tee, se erottaa.
Tarkennus Jokkexille. Se on nimenomaan PAKKOruotsi, joka on tehty erottamaan Suomessa. Kyllä Suomen kansalaisten on 2000 luvulla kestettävä moniakin kieliä ilman erottelua eikä maailma suinkaan kehity yksikielisempään suuntaan vaan päinvastoin.
"Erotteleva pakko"
Emme asu Ruotsissa.
Puolassa on neljä kertaa enemmän asukkaita kuin Ruotsissa, mutta ei täällä ole "pakkopuolaa".
Ruotsi on aivan yhtä ulkomaa suomalaisille kuin muutkin maat.
Olet tavallaan oikeassa, mutta silti kansakunnan tasolla suomi yhdistää. Ruotsin kieli on erottanut hamasta historiasta saakka, johtuen siirtomaaherruudesta.
Maailma kehittyy sinä suhteessa jopa yksikieliseen suuntaan, että kieliä kuolee koko ajan.
...
Mm. poliitikot käyttävät pakkoruotsia lausunnoissaan, joita ruotsinkielinen Yle heiltä vaatii.
Tuloksena on palveluskieli, joka on säälittävää kuultavaa.
Mm. Katainen ja Urpilainen puhuvat pakkoruotsillaan sanoja tahattomasti vääristellen, komiikkaan asti.
"Nuu ska vii natuuurliktviis föörsterska budschjettin, jaak håppar."".
Noinko sinä sen poliitikkojen haastatteluissa käyttämän ruotsin näet, hmmm?
Minä puolestani näen sen yrityksenä houkutella ruotsinkielisiä äänestäjiä Rkp:lta. Onhan se jonkinmoista ruotsia vääntävä poliitikko helpommin lähestyttävä ruotsinkieliselle, joka ei omista syistään Rkp:a äänestä.
Tuon on kyllä täysin totta, palveluammateissa ruotsia tarvitaan siinä missä muitakin kieliä. Sinänsä tuo kirjoitus ei ole rasistinen, ei pidä tulkita sitä siltä katsantokannalta. Itselleni tuli pikemminkin fiilis ettei kirjoittaja todellakaan edellytä sitä pakkkoa muilta, vain niiltä jotka sitä työssään tarvitsevat.
Jos saisi koko artikkelin luettavalkseen, voisi ymmärtää paremmin kirjoittajan tarkoitusperät mutta nyt toit esiin vain tyngän siitä,
Ei tullut mieleen että kirjoittaja saattaa olla sitä, ettei ruotsinkieltä pitäisi vaatia opetusohjelmiin muille kuin palveluammatteihin tähtääville? Ei tuomita tyngan perusteella.
Kyllhän viesti oli ihan selvä: natiivit ruotsinkieliset koulutetaan tehtäviin, jotka ylläpitävät kulttuuria. Suomenkieliset pakkoruotsitetaan palveluammatteihin palvelemaan näitä ruotsinkielisiä, jotka ovat liian fiinejä mennäkseen itse palveluammatteihin.
"......kun taas ruotsinkielisen nuorison tulee tähdätä "kulttuuria kantaviin" ammatteihin."
Ei tarvitse selittää mitä tuolla tarkoitetaan, vai mitä "inhottavaksi mennyt".
Mitä muuten nimimerkkisi tarkoittaa? Ruotsinkielisten asenetta, vai...:-)
Kyllä ruotsinkielisetkin joutuvat jopa Ahvenanmaalla opiskelemaan suomea jos aikovat palveluammatteihin, joissa sitä tarvitaan, manner-Suomessa monilla heistä on sen taito jo pienestä pitäen. Mitä muuta opiskeluvaihtoehtoja tarjoaisitte ruotsinkielisille jotka siis osaavat jo suomea ja voivat toimia palveluammateissa?
Jos suomalaisilta vaaditaan korkeakouluissa ruotsia, niin suomea vaaditaan myös heiltä.
Ihan kuin nyt tässä hakemalla haetaan taas jotain nälvimisen aihetta. Keskittyminen kielten opetuksen pakon poistamiseen peruskoulun jälkeen olisi kaikille osapuolille parasta. Se on mielestäni tärkeää.
Nimimerkki muotoitui sattumalta kun havaitsin ettei asioista keskustella vaan kommnetoijat alkavat sättiä, nälviä, haukkua toisiaan molemmin puolin. Se EI ole asiallista. Kirosanat, rivoudet - itsesensuuriin olisi aihetta monellakin.
"Jos suomalaisilta vaaditaan korkeakouluissa ruotsia, niin suomea vaaditaan myös heiltä."
Onko se nyt ihme jos heiltä suomea vaaditaan, olemmehan Suomessa, vaikka minulla aivan sama. Miksi ihmeessä meidän suomenkielisten pitäisi pitää yllä heidän itseään kantamatonta kieltä ja kulttuuriaan?
"Keskittyminen kielten opetuksen pakon poistamiseen peruskoulun jälkeen olisi kaikille osapuolille parasta. Se on mielestäni tärkeää."
Niin mitä?
Rkp-läiset ovat aivan selvästi (Nylander, Gestrin...) moneen kertaan sanoneet, että ruotsi pitää olla pakollista, koska ruotsia osaavia palvelijoita tarvitaan julkisella sektorilla ja myös yksityisellä.
Mm. Folktinget sanoo tämän selvästi.
Eduskunnassa tullaan kuulemaan sama perusteluna, jahka keskustelu käynnistyy.
Sinänsä hassu perustelu pakkoruotsille, koska pakkoruotsi on ollut noin 40 vuotta ja silti jatkuvasti itketään, että kukaan ei osaa ruotsia...
Se on tietysti sitten hieno viesti maailmalle, kun Suomi muutetaan yksikieliseksi.
Suomalaisilla on heikko kielipää.
Ruotsin opetus koko itsenäisyyden ajalta meni hukkaan.
Suomi oli kielitaidottomuuden takia muutettava yksikieliseksi.
Aivot ovat treenattavissa siinä missä hauiskin. Älä mitätöi koko kansaa.
"Ruotsin opetus koko itsenäisyyden ajalta meni hukkaan.
Suomi oli kielitaidottomuuden takia muutettava yksikieliseksi."
Tehtiinkö Ruotsissa noin?
Pakkoruotsi on Rkp:lle olennainen kysymys. Kun pakkoruotsi lakkautetaan, lakkaa Rkp:n poliittinen, keinotekoinen valta.
Jos kieltenopetuksen pakollisuus muuttuu, eiköhän puolue ala enempi huolehtia tärkeimpien palveluiden saatavuudesta täysin ruotsinkielisten ihmisten hyväksi.
Samoin yhteistyö muiden puolueiden kanssa korostuu. Jos puolue hajoaa kannattajien vähyyden vuoksi joskus, mikä on todennäköistä, edustajat hakeutuvat muihin, omien näkemystensä mukaisiin puolueihin. Näin on käynyt ennenkin Suomessa, kun Liberaalit hajosivat.
Älä nyt sekaa tähän kieltenopetuksen pakollisuutta, sillä kysymys on pakkoruotsin lopettamisesta.
Ruotsinkielisillä on muutosprosessi käymässä ja ehkä yksi suurimmista, mitä Suomessa on pitkiään aikaan ollut käynnissä. Tänä päivänä jo 50% ruotsinkielisistä menee naimisiin suomenkielisen kanssa. Muutos menee siihen suuntaan, että suomenkieliset ovat enemmän ja enemmän avainasemassa ruotsinkielisissä piireissä. Näyttää olevan, että suomenkieliset puoliskot kasvattavat perheensä täysin kaksikieliseksi mikä tarkoittaa, että lapsien äidinkieleksi kirjataan ruotsi ja he käyvät ruotsinkieliset koulut. Ruotsinkielen suurimmiksi puolustajiksi ovatkin tulemassa suomenkieliset ja se näkyy näilläkin keskustelupalstoilla selvästi. Jakolinja ruotsinkielisiin on jo täydellistä historiaa mutta pakkoruotsilobbaamisessa rajaa vedetään tiukasti ja voimakkaasti esille.
Näissä kuvioissa mikä tahansa linjanveto menee erittäin todennäköisesti pieleen ja näyttää siltä, että pakkoruotsilobbaajat ovat kaikkein konservatiivisintä porukkaa ja he kaivavat tuekseen esille vieläkin vuosisataisia rintamalinjoja.
Jokkex, jotkut vielä kuvittelivat, että puhutaan kieltenopetuksesta ja valinnaiskielistä. Tosin tuskin kovin moni sentään.
No johan pistit lapsellisen heiton :D
Kerro nyt vielä mitä eroa pakkoruotsilla ja pakollisella kielenopetuksella. Kyllä ne nyt vaan yhtäläisyysmerkeillä käsitellään, hölmö.
toinen yhtä hölmö kuin tuo jokkex :D
Töötöötöörööööö kirjoitti :"Kerro nyt vielä mitä eroa pakkoruotsilla ja pakollisella kielenopetuksella. Kyllä ne nyt vaan yhtäläisyysmerkeillä käsitellään, hölmö."
Pakollinen kielenopetus tarkoittaa sitä, että sekä äidinkieltä että jotakin vierasta kieltä on pakko opiskella. Se on minusta varsin luonnollinen vaatimus. Äidinkielen hyvä osaaminen on keskeistä, ja monipuolinen kielitaito taas tulee jatkuvasti yhä tärkeämmäksi. Pakkoruotsi taas tarkoittaa sitä, että suomenkielisen koululaisen on pakko opiskella nimenomaan ruotsia. Tämä on varsin keinotekoinen luomus ja tulee lakkauttaa. Luonnollisestikin ruotsin tulee jatkossakin olla yksi vaihtoehtoinen kieli, jonka suomenkielinen koululainen voi halutessaan valita.
"Kerro nyt vielä mitä eroa pakkoruotsilla ja pakollisella kielenopetuksella. Kyllä ne nyt vaan yhtäläisyysmerkeillä käsitellään, hölmö."
Ero on sama kuin esim. englannilla ja pakkoruotsilla. Kysymys on siitä että englanti kuuluu vieraiden kielten opetukseen ja ruotsi vieraisiin pakkokieliin, ollen tosin ainoa sellainen.
Tahallasiko ymmärrät väärin, samoin kuin tuo jokkex? Kysehän on Rkp:n roolista sen jälkeen kun kieltenopetuksen pakollisuus muuttuu. Kieltenopetus on monikkona koska suomenkielisillä on pakkoruotsi ja ruotsinkielisillä pakkosuomi.
Jos keksit paremman tavan muotoilla niiden kahden monikko, anna esimerkki.
Älkää nyt viitsikö leikkiä kuin lapset sanojen vääntämisellä :D
Uskon sinun olevan täysin oikeassa. Juuri suomenkielisten arvomaailma on tässä se itseisarvo. Voisiko edelleen johtua aiheesta kommarit vastaan oikeisto? Että halutaan "meidän lasten" erottuvan köyhistä kun ne osaa ruotsiakin?
Sos.demareilla on vielä paljon töitä jos aikovat tasapäistää / tasa-arvoistaa suomalaiset. Kouluissa on voimakkaammin alettava panosta äidinkielemme valimiseen niin kirjallisuuden kuin kieliopin tuntien lisäämisellä.
Pakkovieraidenkieltenopetus?
Westman kiteytti koko keinotekoisen kaksikielisyyden olemassaolon syyn!
Sitä ylläpidetään surujen etuoikeutetun aseman takia. Piste.
Tiesitkö että "pisteyttäjät" ovat palstakeskustelujen pohjasakkaa :D
On lapsellista kuvitella että keskustelu päättyy kun joku idiootti kirjoittaa loppuun sanan piste. Buahhahhaahhhaaaaaa
Asiakaspalvelijoiden olisi hyvä osata kieliä. Mitä useampia osaa, sen parempi.
Palvelijoita taas ei enää tietääkseni ole. Tai itse asiassa mistä minä tiedän vaikka kaikkein rikkaimmilla olisikin joku butler ja sisäkkö. Mutta tuskin Suomessa kovin monella.
Asiakaspalveluun on saatava kieliä, joilla on merkitystä myynnin ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta eli matkailuun venäjää (tutkimusten mukaan suurin tarve tällä hetkellä) ja hyvinvointipalveluihin maahanmuuttajakieliä. Ruotsin osuudeksi riittää se, minkä ruotsinkieliset itse tuovat siirtymällä palveluammatteihin. Tulkit ovat myös hyvä ratkaisu monikieliselle yhteiskunnalle.
plussapointsit sulle.
Folktinget on jopa julkaissut vihkosia, joissa se opettaa suomenkielisille vanhustenhoitajille lauseita
"Kuivaan nyt pyllysi, älä pelkää.(ruotsiksi9.
Lähihoito on palveluammatti ja ruotsinkieliset nuoret eivät siihen ryhdy, koska heille on runsaasti muita opiskelupaikkoja.
Lähinnä perushoitaja on tietääkseni hoitoalan ammatti enkä ole vielä taipunut puhumaan asiakkaista vaan puhun edelleen potilaista ja sairaista.
Nuoret eivät ole hanakasti hakeutumassa vanhustenhoitajaksi, eivät ruotsin- eivätkä suomenkielisetkään.
Varmaan sinun mielestäsi pitäisi lähihoitajille mieluummin opettaa niitä tärkeitä kieliä ja lisäksi maahanmuuttajakieliä, kuten espanjaa, kiinaa venäjää ja somalia.
Olen eri mieltä.
Hoitoaloille on niin paljon hakijoita, että suomenkielisten yo-nuorten on vaikea päästä sisään. Pysyvätkö raskaassa työssä on sitten toinen asia.