voiko minulla olla diabetes?

mummolla oli, ja minulla kaks raskausajan diabetesta, toinen vuosi sitten.
toinen 11 vuotta sitten.olen 27 vuotta, normaalipainoinen, juuri anoreksiasta toipuva nainen.noh, minulla on näitä outoja oireita...väsyttää jatkuvasti vaikka nukkuisi kuinka, suutakuivaa, on jano siis kokoajan ja juoksen pissalla.iltaisin syön paljon, on kova nälän tunne ja kun herään torkuilta joita otan monta päivässä toisinaan on pakko saada makeaa, meen lähikauppaan ja ostan suklaata....

mul on vuoden takaa sokerin mittausvehkeet,mittasin tänään tunti ruokailun jälkeen verensokerin(peruskasvis ruokaa) en syö eläimiä ollenkaan. paljon viljaa, kasviksia, marjoja jne.mittari näytti 9.4 tunnin kuluttua ruokailusta, ruokana uunivuoka joka sisälsi bataattia, porkkanaa, kukkakaalia ja parsakaalia ja kananmuna seassa, ns.salaattina raejuusto/ananassekoitus.mut sitä otin hyvin vähän ja mun annokset muutenkin pieniä.

mitä liikuntaan tulee harrastan aerobista liikuntaa 2-3 kertaa viikossa ja lihaskunto liikuntaa 2-3 kertaa viikossa ja joogaa noin joka toinen päivä.

Olen huolissani ja varasin ajan sokerirasitukseen......

Mutta JOS MINULLA EI OLE DIABETES PUHJENNUT miten voin ehkäistä sitä?
mitkä on mahdollisuudet että näin on edes käynyt ylipäätään?
24303
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 24

Vanhimmat

Tuo mittauksesi oli tehty huonoon aikaan, mittaukset tehdään normaalisti ennen ateriaa ja 2 h aterian jälkeen. Toisaalta tuollaisella aterialla noinkin alhainen maksimihuippu on kohtuullinen.

Koska sinulla on verensokerimittari, voit mitata itsekin helposti paastoarvot. Olet syömättä yön yli (12 tuntia, ei saa edes juoda) ja mittaa aamulla mitä verensokeri on. Jos tuo paastosokeriarvo on 6 tai alle sen, diabetestä ei ole.

Koska sinulla voi olla sukurasitusta ja raskausdiabetestäkin on ollut, kannattaa seurailla verensokeriarvoja (paastoarvo on vertailukelpoisin).

Äänestä

No suku ei sairastuta vaan elintavat II-tyyppiin ja I-tyyppiinkin vaikuttaa ravinto aika pitkälle.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/diabetes.htm

Pelkästään ruokavalio on niin heikko, että on vaikka mitä oiretta.

Terveellisen ravinnon kivijalka koostuu kolmesta asiasta: proteiineista, väreistä ja rasvoista.

Lyhyesti: Aikuinen tarvitsee n. 80 grammaa hyviä rasvoja ja proteiinia päivässä. Lisäksi vähintään 500 grammaa kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Vettä janoon 1,5-2 litraa. Ja jos nälkä jää (lähinnä huippu- ja aktiiviurheilijat), niin perunaa, riisiä ja viljaa.

Kuuntelemalla omaa elimistöäsi, löydät juuri sinulle sopivan ruokavalion. Ihmiset ympäri maailmaa elävät mitä erilaisimmilla ruokavalioilla ja pysyvät terveinä, koska he syövät puhdasta ja luonnonmukaista ruokaa sekä ennen kaikkea ruokaa, joka sopii juuri heille.

Äänestä

Ihmisen geenit EI ole muuttuneet.

Vasta kun ihmiset jäivät paikoilleen ja alkoivat lisääntymään hurjasti, alkoi maanviljelys ja tuli viljat sekä sokeri.

Tämä aiheutti sen, että nyt sitten puputetaan viljaa ja sokeria aamusta iltaan ja sairauksia riittää.

Englanniksi löytyy tietoa ja tutkittua ja paljon, jos aihe kiinnostaa.

Suomessa asiat hoituu politiikalla ja raha ratkaisee, EI todellakaan kenenkään terveys.

Äänestä

on tässä kaupungissa kun lääkäriä ei aihe kiinnostanut.se sanoi voi olla diabetes tai ei. aattelin kuulunkohan riskiryhmään vai en? ja mun lekuri kohtautteli olkapäitä ja sanoi et mittaile sokereita.paastoarvot oli 6 tänään.eli ei paha?

Äänestä
  • Juu, ei paha. Voit jatkaa toistaiseksi ilman huolia.

    Äänestä

sulla ei oo diabetestä ja tiedoks sitä ei voi ehkästä siis ykköstyypin diabetestä ja se pitää mitata kaks tuntii sen jälkee

Äänestä
  • Kyllä voi riskiä pienentää jopa 90%

    syömällä riittävästi D-vitamiinia

    välttämällä suomalaista maitoo

    pitämällä suolisto hyvässä kunnossa

    onnistuu ravinnolla

    Äänestä

Mittasit väärään aikaan. Tuosta ei voi päätellä mitään. Raskausdiabetes tarkoittaa, että riskisi on kyllä koholla.

Sokerirasitus ja paastoglukoosi tulisi molemmat ottaa, rasitus ei kerro samoja asioita kuin paastoglukoosinäyte. Eli sitä, onko kyseessä täysi diabetes, heikentynyt glukoosinsieto vai ainoastaan IFG eli koholla oleva paastoglukoositaso.

"Varasin ajan sokerirasitukseen" - JÄTETÄÄN SE DIAGNOSTIIKKA JA TUTKIMUSTEN VALINTA AMMATTILAISILLE, EI POTILAILLA OLE KOULUTUSTA HÖYNÄTÄ MIKÄ TUTKIMUS SOPII MIHINKIN TARKOITUKSEEN.

Äänestä
  • Ennen sokerirasituskoetta on syytä ottaa sokerihemoglobiiniarvo (HbA1c) koska se osoittaa paremmin miten sokeritasot ovat olleet useamman kuukauden aikana.

    Äänestä

  • Vielä yksi kirjoitti:

    Ennen sokerirasituskoetta on syytä ottaa sokerihemoglobiiniarvo (HbA1c) koska se osoittaa paremmin miten sokeritasot ovat olleet useamman kuukauden aikana.

    Höpöhöpö. Hba1c käy hoitotasapainon seurantaan mutta ei oikein diagnostiikkaan. Eli kun on jo hoito päällä niin sen heilahduksista voi jotain päätellä, muuten yhtä tyhjän kanssa.

    Saatteko te maallikot jotain kieroa tyydytystä täällä siitä, että puhutte roskaa hädässä oleville, terveydestään huolestuneille epätietoisille kyselijöille?

    Äänestä

  • kandipaatti kirjoitti:

    Höpöhöpö. Hba1c käy hoitotasapainon seurantaan mutta ei oikein diagnostiikkaan. Eli kun on jo hoito päällä niin sen heilahduksista voi jotain päätellä, muuten yhtä tyhjän kanssa.

    Saatteko te maallikot jotain kieroa tyydytystä täällä siitä, että puhutte roskaa hädässä oleville, terveydestään huolestuneille epätietoisille kyselijöille?

    Enpä tiedä mitä minun diabetekseni diagnosoineet (valmiit) lääkärit ovat sitten ajatelleet, mutta diagnoosin olen saanut sen perusteella että paastosokerit ja sokerihemoglobiini olivat korkealla. Sokerirasituskoetta ei ole tehty minulle koskaan (tarpeettomana) sillä diabetes pystyttiin diagnosoimaan noista em. arvoistakin.

    Sokerihemoglobiinin (HbA1c) mittaus on helpompi ja halvempi mittaus joten jos sillä saadaan jo luotettava tulos, sokerirasitustesti on turha. Yleensä rasitustestiä käytetään rajatapauksissa kun muilla labrakokeilla ei pystytä varmentamaan diabetestä.

    Ehkäpä muistelet vanhoja diadnoosiperusteita, tuoreet voit lukea tästä linkistä http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00011

    Mitä väärää aiemmissa vastauksissa on ollut kun väität puhutun roskaa. Noissa viesteissähän on annettu aivan oikeita ohjeita ja rauhoiteltu aloittajaa ettei vielä ole kauhea hätä.

    Äänestä

  • Vielä yksi kirjoitti:

    Enpä tiedä mitä minun diabetekseni diagnosoineet (valmiit) lääkärit ovat sitten ajatelleet, mutta diagnoosin olen saanut sen perusteella että paastosokerit ja sokerihemoglobiini olivat korkealla. Sokerirasituskoetta ei ole tehty minulle koskaan (tarpeettomana) sillä diabetes pystyttiin diagnosoimaan noista em. arvoistakin.

    Sokerihemoglobiinin (HbA1c) mittaus on helpompi ja halvempi mittaus joten jos sillä saadaan jo luotettava tulos, sokerirasitustesti on turha. Yleensä rasitustestiä käytetään rajatapauksissa kun muilla labrakokeilla ei pystytä varmentamaan diabetestä.

    Ehkäpä muistelet vanhoja diadnoosiperusteita, tuoreet voit lukea tästä linkistä http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00011

    Mitä väärää aiemmissa vastauksissa on ollut kun väität puhutun roskaa. Noissa viesteissähän on annettu aivan oikeita ohjeita ja rauhoiteltu aloittajaa ettei vielä ole kauhea hätä.

    Linkittämäsi teksti ei ole tuore, eikä ammattilaisille tarkoitettu vaan yleistajuinen, maallikoille kirjoitettu selostus. Tuoreempaa tietoa saa viime vuonna päivitetysti diabeteksen Käypä hoito -suosituksesta, joka sanoo näin:

    ----------

    Diagnostiikka
    Diabetes on alidiagnosoitu 20: jopa puolet tyypin 2 diabetestapauksista on diagnosoimatta.
    Diabeteksen diagnostiikassa suositellaan laskimoveren plasman glukoosipitoisuuden (P-Gluk) määrittämistä 21, 22.
    Plasman glukoosipitoisuus on hieman suurempi (noin 1,13-kertainen) kuin kokoveren glukoosipitoisuus, ja sen määritys on luotettavampi.
    Verinäyte glukoosin määritystä varten otetaan yleensä laskimosta, koska sormenpäästä otettu kapillaariverinäyte ei ole yhtä luotettava.
    Glukoosirasituskokeessa pitäisi pyrkiä käyttämään ainoastaan laskimonäytteitä 23, 24.
    Oireettomilla diagnoosi perustuu joko plasman glukoosipitoisuuden suurentuneeseen paastoarvoon (vähintään 7 mmol/l) tai kahden tunnin arvoon glukoosirasituskokeessa (yli 11 mmol/l) tai HbA1c-mittaukseen (≥ 48 mmol/mol, ≥ 6,5 %).
    Poikkeava tulos on tarkistettava eri päivänä, jos diagnoosi perustuu yksinomaan paastoarvoon tai kahden tunnin arvoon.
    Pelkällä plasman glukoosipitoisuuden paastoarvon mittauksella tai HbA1c -arvolla löydetään vain osa diabetestapauksista, joten kahden tunnin glukoosirasituskoe tulee tehdä suuren riskin potilaalle A.
    Glukoosirasituskokeen yhden tunnin arvolle ei ole viitearvoja, joten sitä ei voida käyttää diagnostiikassa.
    Potilailla, joilla on klassiset diabetekseen liittyvät oireet (jano, suuret virtsamäärät, selittämätön laihtuminen), diagnoosi voi perustua myös satunnaiseen plasman yli 11 mmol/l:n glukoosiarvoon 21, 22, ks. taulukko 1.
    Diabeteksen esiasteet:
    Jos plasman glukoosipitoisuuden paastoarvo on 6,1–6,9 mmol/l, puhutaan suurentuneesta paastoglukoosista (impaired fasting glucose, IFG).
    Jos plasman glukoosipitoisuuden kahden tunnin arvo on 7,8 mmol/l–11,0 mmol/l, puhutaan heikentyneestä glukoosinsiedosta (impaired glucose tolerance, IGT).
    Raskausdiabeteksen osalta noudatetaan eri diagnostisia arvoja (ks. Käypä hoito -suositus Raskausdiabetes 8).
    Normaali HbA1c ei sulje pois heikentynyttä glukoosinsietoa tai diabetesta A, 25, 26, 27, joten glukoosirasituskoe kannattaa tehdä riskiryhmille.
    HbA1c pitää myös aina määrittää hoidon ohjausta ja seurantaa varten heti, kun diagnoosi on tehty.

    ---------

    Eli: Hba1c:llä on virkaa vasta, kun diagnoosi on tehty ja aloitetaan hoitoa tai seurataan sen toteutumista. Normaali Hba1c ei sulje pois diabetesta, eikä sokerirasitus ole siis todellakaan turha.

    Joko lakkaat leikkimästä lääkäriä ja jätät hommat ammattilaisille?

    Äänestä

  • kandipaatti kirjoitti:

    Linkittämäsi teksti ei ole tuore, eikä ammattilaisille tarkoitettu vaan yleistajuinen, maallikoille kirjoitettu selostus. Tuoreempaa tietoa saa viime vuonna päivitetysti diabeteksen Käypä hoito -suosituksesta, joka sanoo näin:

    ----------

    Diagnostiikka
    Diabetes on alidiagnosoitu 20: jopa puolet tyypin 2 diabetestapauksista on diagnosoimatta.
    Diabeteksen diagnostiikassa suositellaan laskimoveren plasman glukoosipitoisuuden (P-Gluk) määrittämistä 21, 22.
    Plasman glukoosipitoisuus on hieman suurempi (noin 1,13-kertainen) kuin kokoveren glukoosipitoisuus, ja sen määritys on luotettavampi.
    Verinäyte glukoosin määritystä varten otetaan yleensä laskimosta, koska sormenpäästä otettu kapillaariverinäyte ei ole yhtä luotettava.
    Glukoosirasituskokeessa pitäisi pyrkiä käyttämään ainoastaan laskimonäytteitä 23, 24.
    Oireettomilla diagnoosi perustuu joko plasman glukoosipitoisuuden suurentuneeseen paastoarvoon (vähintään 7 mmol/l) tai kahden tunnin arvoon glukoosirasituskokeessa (yli 11 mmol/l) tai HbA1c-mittaukseen (≥ 48 mmol/mol, ≥ 6,5 %).
    Poikkeava tulos on tarkistettava eri päivänä, jos diagnoosi perustuu yksinomaan paastoarvoon tai kahden tunnin arvoon.
    Pelkällä plasman glukoosipitoisuuden paastoarvon mittauksella tai HbA1c -arvolla löydetään vain osa diabetestapauksista, joten kahden tunnin glukoosirasituskoe tulee tehdä suuren riskin potilaalle A.
    Glukoosirasituskokeen yhden tunnin arvolle ei ole viitearvoja, joten sitä ei voida käyttää diagnostiikassa.
    Potilailla, joilla on klassiset diabetekseen liittyvät oireet (jano, suuret virtsamäärät, selittämätön laihtuminen), diagnoosi voi perustua myös satunnaiseen plasman yli 11 mmol/l:n glukoosiarvoon 21, 22, ks. taulukko 1.
    Diabeteksen esiasteet:
    Jos plasman glukoosipitoisuuden paastoarvo on 6,1–6,9 mmol/l, puhutaan suurentuneesta paastoglukoosista (impaired fasting glucose, IFG).
    Jos plasman glukoosipitoisuuden kahden tunnin arvo on 7,8 mmol/l–11,0 mmol/l, puhutaan heikentyneestä glukoosinsiedosta (impaired glucose tolerance, IGT).
    Raskausdiabeteksen osalta noudatetaan eri diagnostisia arvoja (ks. Käypä hoito -suositus Raskausdiabetes 8).
    Normaali HbA1c ei sulje pois heikentynyttä glukoosinsietoa tai diabetesta A, 25, 26, 27, joten glukoosirasituskoe kannattaa tehdä riskiryhmille.
    HbA1c pitää myös aina määrittää hoidon ohjausta ja seurantaa varten heti, kun diagnoosi on tehty.

    ---------

    Eli: Hba1c:llä on virkaa vasta, kun diagnoosi on tehty ja aloitetaan hoitoa tai seurataan sen toteutumista. Normaali Hba1c ei sulje pois diabetesta, eikä sokerirasitus ole siis todellakaan turha.

    Joko lakkaat leikkimästä lääkäriä ja jätät hommat ammattilaisille?

    Lakkaa itse pätemästä! Jos diagnoosi on saatu jo muilla tavoilla, sokerirasitustesti on tarpeeton.

    Toisaalta nämä kommenttisi saa aloittajan ja muut vastaavat pelkäämään ja vaatimaan omalääkäriltään sokerirasitustestiä vaikka perusoireetkin puuttuvat.

    Äänestä

  • Rauhoitu jo! kirjoitti:

    Lakkaa itse pätemästä! Jos diagnoosi on saatu jo muilla tavoilla, sokerirasitustesti on tarpeeton.

    Toisaalta nämä kommenttisi saa aloittajan ja muut vastaavat pelkäämään ja vaatimaan omalääkäriltään sokerirasitustestiä vaikka perusoireetkin puuttuvat.

    Rauhoitu itse! Minä en rauhoitu ennenkuin täällä lakataan puhumasta mututietoa. Siihen asti riehun ja rohisen!

    Oireiden puuttuminen ei ratkaise mitään kakkostyypin diabeteksen suhteen. Valtaosa on oireettomia, ja diabetes todetaan usein vasta, kun on jo komplikaatioita/elinvaurioita. Kaikilta pulleroilta, jonkin muun elintasosairauden jo haalineiltsa, tupakoivilta ja raskauden aikaisen diabeteksen omanneilta tulisi säännöllisesti katsoa paastosokeri ja tarvittaessa nuo muutkin kokeet.

    Kakkostyypin diabetes on yleensä oireeton, kunnes on jo liian myöhäistä estää munuaisten vajaatoiminta, säärihaavaongelmat, sepelvaltimotaudin kehittyminen, aivoinfarkti tai muu vastaava, jonka yhteydessä sitten todetaankin housut kintuissa -tyyliin että oho, diabeteshan siellä taustalla.

    Äänestä

  • kandipaatti kirjoitti:

    Rauhoitu itse! Minä en rauhoitu ennenkuin täällä lakataan puhumasta mututietoa. Siihen asti riehun ja rohisen!

    Oireiden puuttuminen ei ratkaise mitään kakkostyypin diabeteksen suhteen. Valtaosa on oireettomia, ja diabetes todetaan usein vasta, kun on jo komplikaatioita/elinvaurioita. Kaikilta pulleroilta, jonkin muun elintasosairauden jo haalineiltsa, tupakoivilta ja raskauden aikaisen diabeteksen omanneilta tulisi säännöllisesti katsoa paastosokeri ja tarvittaessa nuo muutkin kokeet.

    Kakkostyypin diabetes on yleensä oireeton, kunnes on jo liian myöhäistä estää munuaisten vajaatoiminta, säärihaavaongelmat, sepelvaltimotaudin kehittyminen, aivoinfarkti tai muu vastaava, jonka yhteydessä sitten todetaankin housut kintuissa -tyyliin että oho, diabeteshan siellä taustalla.

    No niin sieltä sitä riehumista rohisemista tuli täydeltä laidalta. Viimeisen kappaleen luettuaan porukka juoksee pelokkaana lääkärille ennen kuin jalat amputoidaan.

    Äänestä

  • !!!!!! kirjoitti:

    No niin sieltä sitä riehumista rohisemista tuli täydeltä laidalta. Viimeisen kappaleen luettuaan porukka juoksee pelokkaana lääkärille ennen kuin jalat amputoidaan.

    Se olisi hyvä se että juoksisi.

    Äänestä

Suomessa I-tyypin diabetes ei ollut iso ongelma vielä 50- luvulla. 1-tyypin diabetes alkoi kuitenkin kasvaa samaan aikaan kun D-vitamiinisuosituksia alettiin laskea 112 µg/vrk alaspäin.

Jokaista suositusten laskua seurasi diabeteksen nousu ja kun D-vitamiinisuositus laskettiin 10 µg/vrk, diabetes repesi isoksi ongelmaksi.

Korrelaatio ei tarkoita automaattisesti yhteyttä, mutta ei olisi ihme jos riittävällä D-vitamiininsaannilla olisi merkittävä rooli terveyden ylläpidossa, olemmehan me kaikki suomalaiset maahanmuuttajia ja olemme tulleet alunperin päiväntasaajan alueelta, jossa olemme saaneet riittävästi D-vitamiinia auringosta.

Äänestä
  • Mitähän muita asioita on tapahtunut samaan aikaan, eli sinun logiikallasi selittää heti jonkin terveysilmiön aasinsiltamaisesti?

    Yhtä hyvin voisit syyttää diabeteksen lisääntymisestä ufoja, kekkosen valtakauden päättymistä, älypuhelimia, steviaa tai vaikkapa kolesterolilääkkeitä.

    D-vitamiinilla ei valitettavasti ole mitään tekoa sokeriaineenvaihdunnassa. Monen muun asian vaihdunnassa elimistössä kylläkin. Tyypillistä huuhaa-mutuilua kun ei ymmärretä elimistön toiminnasta mitään.

    Äänestä

  • Olen oppinut että mihinkään Magneeettimedian kirjoittamaan ei kannata uskoa. Sain taas vahvistusta asiaan kun luin tämän linkin jutun. Ei ihmekään että tuon median taustoja on ravisteltu viime aikoina rajusti.

    Äänestä

  • huhaata kirjoitti:

    Olen oppinut että mihinkään Magneeettimedian kirjoittamaan ei kannata uskoa. Sain taas vahvistusta asiaan kun luin tämän linkin jutun. Ei ihmekään että tuon median taustoja on ravisteltu viime aikoina rajusti.

    Toinen maallikoiden ongelma: ei mitään tajua lähdekritiikistä. Uskoisitte terveysasioissa varmaan vessanseinän graffitiakin, mutta tutkitumpi ja asiallisempi tieto ei kelpaa kun kaikki, mikä tieteen suunnalta tulee on heti bilderberglääketehdassalaliitto!!!!

    On aika jännää, miten huuhaasektori ei koskaan näe malkaa omassa silmässään eli sitä, että kaikenmaailman hivenainekuppaajapuoskarit eivät pruukkaa palveluksiaan mitenkään ilmaiseksi myydä. Kun taas yhteiskunta kustantaa satojentuhansien eurojen syöpähoidot kansalaisille polimaksujen hinnalla.

    Sekin on jännää, miten huuhailijat eivät tosi hädässä kumminkaan mihinkään reikihoitoon tunge tai soita kolaripaikalle homeopaattia, vaan silloin kiltisti jo kelpaakin länsimainen lääketiede.

    Äänestä

edelleen huolissaan kun arvot on korkeemmalla mitä saisi olla mutta peruin sen rasitusajan ja sitä vastoin varaan ajan omalle lääkärille ja keskustelen asiasta......mihin muuhun mun oireet voi liittyä? :/ toki mä oon huojentunut kun luen tätä että mulla tuskin on mitää diabetesta :)

Äänestä
  • Ai että tuskin? Sanoisimpa että varsin todennäköisesti sen kyllä ennen pitkää tulet kehittämään. Nyt liikuntaa, ruokavalio kuntoon, röökit stumpille ja hyviä rasvoja naamaan niin ehkei kuitenkaan lääkitystä tulla koskaan tarvitsemaan. Se on paljon tärkeämpää kuin taudin diagnosoiminen just tällä sekunnilla.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


huolissaan kirjoitti:

mummolla oli, ja minulla kaks raskausajan diabetesta, toinen vuosi sitten.
toinen 11 vuotta sitten.olen 27 vuotta, normaalipainoinen, juuri anoreksiasta toipuva nainen.noh, minulla on näitä outoja oireita...väsyttää jatkuvasti vaikka nukkuisi kuinka, suutakuivaa, on jano siis kokoajan ja juoksen pissalla.iltaisin syön paljon, on kova nälän tunne ja kun herään torkuilta joita otan monta päivässä toisinaan on pakko saada makeaa, meen lähikauppaan ja ostan suklaata....

mul on vuoden takaa sokerin mittausvehkeet,mittasin tänään tunti ruokailun jälkeen verensokerin(peruskasvis ruokaa) en syö eläimiä ollenkaan. paljon viljaa, kasviksia, marjoja jne.mittari näytti 9.4 tunnin kuluttua ruokailusta, ruokana uunivuoka joka sisälsi bataattia, porkkanaa, kukkakaalia ja parsakaalia ja kananmuna seassa, ns.salaattina raejuusto/ananassekoitus.mut sitä otin hyvin vähän ja mun annokset muutenkin pieniä.

mitä liikuntaan tulee harrastan aerobista liikuntaa 2-3 kertaa viikossa ja lihaskunto liikuntaa 2-3 kertaa viikossa ja joogaa noin joka toinen päivä.

Olen huolissani ja varasin ajan sokerirasitukseen......

Mutta JOS MINULLA EI OLE DIABETES PUHJENNUT miten voin ehkäistä sitä?
mitkä on mahdollisuudet että näin on edes käynyt ylipäätään?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu