Olen itse perheellinen, naimisissa oleva yhden tyttösen äiti. Oma äitini on reilun 5 kymmenen ikäinen, pari kertaa 10 vuoden aikana eronnut iki-teini. Minua hävettää käydä hänen kanssaan vaateostoksilla, sillä kaupoissa hän katselee teini-ikäisille sopivia vaatteita jotka eivät ikimaailmassa sopisi hänen vartalolleen (ylipainoinen). Hävettää hänen käytöksensä kaupungilla, hän nimittäin häpeilemättä katselee esim. nuorempia ulkomaalaisia miehiä. Tuntuu että saan tästä käytöksestä itsellekkin halvan leiman otsaan. Hävettää se kun hänen kaikki aikaisansa menee sos.mediassa miesten metsästämiseen, fb, badoo, twoo.... varmasti kaikki mahdollinen on käytössä. Siis onko se niin että vanhetessaan kaikki arvot ja käytöstavat katoaa? Paheksun tälläistä toimintaa tuon ikäisellä ihmisellä, mutta en oikein ilkiä omalle äidille asiasta mainita... Jotenkin olettaisi että oma äiti voisi olla roolimalli, arvostettava ihminen. Minulla ei näin asia ole.
Äidin käytös hävettää
shamee
8608
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Äitisi on siis noin 50-vuotias eli ei vielä mikään ikäloppu mummo vaan ihan hyvässä iässä oleva nainen. Itse menin mieheni kanssa naimisiin hivenen yli 40-vuotiaana. Ennen kuin löysin mieheni (eli siinä 40 ikävuoden kynnyksellä) miehet, jotka olivat tositarkoituksissa liikkeellä ja olisivat halunneet tutustua minuun, olivat useimmat minua nuorempia. Mieheni on minua lähes 10 vuotta nuorempi. En tiedä, minkä ikäisiä miehiä äitisi katselee, mutta välttämättä miehet itse eivät pidä sitä lainkaan pahana :). Kun itse täytän 50 v niin kuopukseni tulee menemään ala-asteelle ja nuorekkaalta aion näyttää kun hänet sinne vien :).
Ilmeisesti äitisi on yksinäinen ja kaipaa miehen seuraa. Sen takia hän viettää aikaa noilla treffipalstoilla. Ja miksikä ei viettäisi, jos yksinäinen nainen on, eikä ole pettämässä ketään.
Sen milliaisia vaatteita äitisi käyttää, ei pitäisi aiheuttaa sinussa häpeää. Ei toista ihmistä tarvitse hävetä. Ja vartalon epäkohdille saa olla armollinen. Et taaskaan kerro yksityiskohtia tosin. Itse näin yli 40 v naisena pidän korkokengistä, "tiukoista" farkuista, vartalonmyötäisistä puseroista ja nahkatakeista. Olen ostanut jonkun mekonkin kyllä ajatellen, että mieheni saattaisi tykätä minusta välillä mekossa (ainakin kotioloissa). Yövaatteiksi valitsen kyllä mieluummin lyhyitä babydoll mekkoja tms kuin mummoyöpaitoja, vaikka mekot paljastavat vartaloni epäkohtia. Miehet ovat loppujen lopuksi iän myötä aika armollisia naisen vartalon epäkohdille, mutta eivät välttämättä tykkää siitä, että nainen alkaa näyttää mummolta vain ikänsä takia. Kyllä iästä huolimatta saa olla nuorekas joskin toivon mukaan hyvän maun mukaan kuten toivottavasti nuoretkin...eli ei paljasteta liikaa paljasta ihoa...
Miksi et siis arvostaisi äitiäsi?
Hehe, älä suotta häpeä äitiäsi, sillä et hän sinä ole vastuussa hänen tekemisistään. Antaa jokaisen ihmisen olla omanlaisensa ja jos mokaa, se on vain hänen oma häpeänsä. Relaa vähän itsekkin ja anna toisen nauttia elämästä. Ette ole äidin kanssa kiinnostuneita samoista asioista, mutta silti voitte olla toisillenne tärkeät, ja hyväntahtoisesti nauraa myös tyhmyyksille. Kenenkään ihmisen ei tarvitse olla täydellinen ja hauskanpito on sallittua vanhemmallekin. Kauniitten vaatteiden tai miesten katselukaan ei ole sallittua vain nuorille, vaan on yhtä piristävää missä iässä tahansa.
Luojalle, ja teille kommentoijille, kiitos viisaista vastauksista. Toisen puolesta häpeäminen on vain ja ainoastaan osoitus häpeäjän ahtaasta ajatusmaailmasta eikä mistään muusta. Onneksi nykyäidit saavat jo itse valita tiensä ja tapansa.
Voihan sitä ajatella, ettei ketään tarvitse hävetä. Hyi sinua. Totta on, että ap. purkaa tänne koska tuntee häpeää. Niitä tunteita mitä meissä kaikissa on kuitenkin, vaikka kuinka yrittää olla ulkokultainen. Tänne kirjoittaminen helpottaa, ei edes ne vastaukset(aina ei kannata edes lukea:) Kurjempaa Se olisi jos hän toitottaisi julkisesti ja äidilleen häpeäänsä. Ja Joo mä tiedän siitä häpeästä. Tosin mulla oli juoppo isä ja äiti muuten vaan rönttynen, eikä käytöstapoja. Kai sitä voi omalle äidille vähän vinkata. Esim. niin, että puhut kuinka joku tietty tyyli pukee häntä paremmin. Kehu aina niitä mielestäsi kauniita vaatteita. Käytöstapoihin on vaikeampi vaikuttaa, pahoittamatta äidin mieltä.
Vaan kun hän tykkää erilaisesta tyylistä kuin sinä, niin miksi sinä menisit neuvomaan häntä sellaiseen tyyliin mistä sinä pidät mutta ei hän? Tai jos hän on luonteeltaan ja käytökseltään erilainen kuin sinä, miksi hänen pitäisi toimia niin kuin sinä? Ajattelet siis että sinun tapasi on parempi. Voit karistaa turhan häpeäntunteen, kun teet itsellesi selväksi että olette erillisiä ihmisiä eikä hänen tyylinsä kuulu sinulle. Sekään ei ole sinun häpeäsi, jos toiset ihmiset arvostelevat häntä, ja sitäpaitsi mitä väliä on sillä mitä ihmiset sanoo. On viisaampaa hävetä vain omia tekojasan, ei toisten.
Täytyy myöntää että kyllä tuntisin häpeää jos ylipainoinen mummu yrittää teinimuotiin ahtautua.Häneltä puuttuu tyylitaju. Kehoittaisin äitiäni siivomaan käytöstään ettei vaikuta halpamaiselta hutsulta ja menemään tyylistailaukseen. Muuten eri reitit...
Pitänee vähän avata asiaa koska kommenteista päätellen ette saaneet ihan oikeanlaista kuvaa tilanteesta. En toki ole mitenkään ahdasmielinen, minusta jokainen saa pukeutua/olla niin kuin haluaa, mutta ei se vie silti tuntemaani häpeää mihinkään sitä kohtaan kuinka oma äitini ahtaa pienet leggingsit ja avonaisen paidan päälleen, ja suoraan sanottuna vaikuttaa hutsulta kaupungilla käydessämme katsellessaan nuoria minun ikäisiä miehiä. Ja tämä käytös ei ole mitenkään hyväntahtoista sinkun hulluttelua vaan avioliitot ovat kariutuneet tästä syystä... kauniisti kai voisi sanoa että äitini on kevytkenkäinen ollut niin kauan kuin minä muistan. Jos olisin häntä pitänyt jonkunlaisena esikuvana (niinkuin lapset monesti vanhempiaan pitävät), niin kyllä olisi huonosti minulla asiat.
Treffipalstoilla hän ei suinkaan vain keskustele miesten kanssa vaan surutta tapaa näitä miehiä (milloin missäkin merkeissä) jos vain joku ilmoittaa kiinnostuksensa. Minusta sellainen toiminta ei tähtää pysyvän parisuhteen löytämiseen vaan on ihan suoranaista pelleilyä. Eikä siinäkään mitään jos pitäisi tämän toiminnan edes jotenkin "salaisena", mutta kun ei. Fb:ssäkin on hänellä kuvat meidän perheestä enkä todellakaan toivo kenenkään hänen luona vierailleista miehistä yhdistävän minua saati sitten perhettäni häneen. Olisihan se kivaa kun voisi tuntea ylpeyttä siitä miten hyvä äiti minulla on, ja voisin antaa tyttäreni huoletta kasvaa hänenkin rinnallaan, mutta suoraansanottuna pelottaa millaisia vakutteita oma tyttäreni mummostaan saa.
Kyllä tässä tilanteessa häpeän ja isosti. Liittyy tähän muutakin minkä vuoksi sanon ettei äitini ole hyvä äiti mutta en sitä tänne julki tuo.
Miksi suurimmalta osalta ihmisiä puuttuu rohkeus sanoa, puhua, kertoa, käsitellä asioita ... elämänsä lähimmänkään ihmisen kanssa. Jos omalle perheenjäsenelle ei voi sanoa ääneen rehellisesti mitä mieltä mistäkin asiasta on, niin jotain on pahasti pielessä suhteissa.
Mistä tuollainen helwetillisen harmittava umpimielisyys johtuu? Mistä ylipäätään voi puhua ja jutella, jos ei koskaan voi sanoa mitä mieltä oikeasti on, jos pitää aina ja kaiken aikaa kiertää ja kaartaa. Sangen raukkamaista käytöstä keneltä tahansa ja ihan yhtä raukkisluonteista, jos ei osaa ottaa sanomisia ja toisen rehellisyyttä vastaan.