Kun keskustellaan rakkaudesta, puhe kääntyy helposti sen ensimmäiseen asteeseen - rakastumiseen.
Se on kuitenkin yleensä vasta esiaste varsinaiselle rakkaudelle...tai sitten ei...
Kun toinen ihminen paljastuu ruusuisen kuoren alta inhimilliseksi olennoksi kaikkine ominaisuuksineen, voi näky olla järkyttävä...
Sillähän on omituisia tapoja, miksi se tekee asiat aina noin...miksi se ei koskaan tee näin ?
On aika lailla vääjäämätöntä, että tässä vaiheessa moni suhde katkeaa juuri noihin havaintoihin
Miten sitten voisi päästä eteenpäin ja kulkea kohti stä rakkautta, jota meistä useimmat kuitenkin kaipaavat?
inusta olisi todella mielenkiintoista kuulla mielipiteitä ja kokemuksia tältä alueelta
Se on kuitenkin yleensä vasta esiaste varsinaiselle rakkaudelle...tai sitten ei...
Kun toinen ihminen paljastuu ruusuisen kuoren alta inhimilliseksi olennoksi kaikkine ominaisuuksineen, voi näky olla järkyttävä...
Sillähän on omituisia tapoja, miksi se tekee asiat aina noin...miksi se ei koskaan tee näin ?
On aika lailla vääjäämätöntä, että tässä vaiheessa moni suhde katkeaa juuri noihin havaintoihin
Miten sitten voisi päästä eteenpäin ja kulkea kohti stä rakkautta, jota meistä useimmat kuitenkin kaipaavat?
inusta olisi todella mielenkiintoista kuulla mielipiteitä ja kokemuksia tältä alueelta
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tahdon voimalla. Kummallakin on samatahto ja päämäärä pysyä yhdessä ja he ovat valmiita antamaan kumpikin oman panoksensa yhteiseen hyvinvointiin. Kunnioittamalla myös toisen minuutta ja yksityisyyttä.
Kukaan ei ole täydellinen. Jos toista rakastaa niin pienet eroavaisuudet ja puutteet hyväksyy. Jostavuus ajattelussa tukee tätä. elämänarvot ja halu työskennellä suhteen eteen. Kukaan ei ole täydellinen.
taitolaji. Kuka tahansa osaa rakastua, mutta rakastaa osaa vain todellinen aito ihminen, joka on itsensä kanssa sinut.
Naisen rakkaus on aialhtelevampi, ja pinnallisempi kuin miehellä. Mutta todellisen naisen rakkautta voimakkaampaa voittanutta ei ole. Hän osaa rakastaa ihmisen terveeksi, vain ja ainoastaan rakastamalla. Mies ei ole mitään ilman naisen rakkautta. Miehen rakkaus naiseen on luja, mutta hyvin haavoittuvainen. Nainen jos loukkaa, haavoja ei saa helposti umpeen. Moni pelkää rakastumista, koska se voi johtaa rakastamiseen. Kun todellinen rakastaminen joutuu koville, harva jaksaa rakastaa vaikeuksien läpi. Syy lukemattomat erot Suomessa.
..seurauksena lukemattomat erot Suomessa..
Miehen rakkaus on ailahtelevampi, ja pinnallisempi kuin naisella. Naisen rakkaus mieheen on luja, mutta hyvin haavoittuvainen. Mies jos loukkaa, haavoja ei saa helposti umpeen.
Käpy selän alla :D))
Toisen ihmisen kunnioitus ja inhimillisyys jotka säilyvät joka tilanteessa. Joku sydämen hyvyys ettei tee tai sano pahoja asioita vaan osaa käsitellä ristiriidat muilla keinoin.
On aikamoista taiteiluakin joskus olla sanomatta sanoja, jotka voivat loukata toista. Usein voi tahtomattaan loukata toista, jos ei tunne häntä.
Sydämen hyvyys kuulostaa todella kauniilta.
Minusta rakkaus on juuri se voima, joka saa ihmisestä parhaat ominaisuudet esiin.
Miksi se siis olisi vaikeata ?
Rakkaus ja tahto hyvään.
Kun rakastuu niin myös hyväksyy toisen hullujakin puolia, tai siis positiivisesti hulluja, ei väkivaltaa tai manipulointia. Ei voi mitään, mutta rakastaminen on molemminpuolista sulautumista ja sietämistä ja niin helvetisti tahdon asia. Muistan aikoinani nuorena ajatelleeni, että ei hemmetti toi mieshän on ihan kahju ja sillä on outoja tapoja ja ja ja vaikka mitä. Onneksi olen peräänantamaton ja pitkämielinen luonne, sillä ajan kanssa suhteesta muodostui syvä rakkaus ja kunnoitus, ihan elämänpituinen suhde ja elämäni rakkaus.
Entäpä jos kumpikin on aitona itsenään heti alusta? Silloinhan ei tule sitä vaihetta, jota kutsun vatsan sisään vetämiseksi, eli hyväntahtoiseksi huijaukseksi.
Miksi sitten niin helposti käy niin, että kun rakastumisen huuma päättyy, päättyy myös suhde ?
Onko viihdemaailma tms. antanut meille sellaisen mallin, että vain draama on rakkautta ?
Varmaan se on osaksi tuotakin. Luulen, että se on hedonismi ja tulos keskeisyys mikä on nykyään in :( vaikuttaa myös parisuhteeseen. kaikki mulle jne periaate ;(((
Varmaan ne ketkä ei hyväksy tai näe omia virheitään.. eivät tule hyväksymään niitä muissakaan. Tällöin käy se efekti että mikään ei riitä. Tai.. jos näkee itsessään pelkästään vikoja, ei rakasta itseään.. ei osaa rakastaa ketään muutakaan. Odottaa ikuista hyväksynnän tunnetta ja suosion osoituksia. Sitten kun arki alkaa.. ja toisen itsetunto on vahvempi..niin mitä se tekee tälle heikolle. Se vie sen heikoille jäille. Sinne minne haudataan kaikki aito. Haetaan vain hetkellisiä viihdykkeitä ja suosiota. Ikuista rakastumista.
Aito, itsensä jollakin tasolla hyväksynyt.. ei läheisriippuvainen, osaa rakastaa ja uskaltaa rakastaa aidosti. Antamalla itsestään kaiken. Uskaltaa näyttää itsensä, paljastaa itsensä kokonaisuutena toisen silmien ja arvostelujen eteen.. luottaen siihen että tuo ihminen haluaa minulle pelkästään hyvää, häneen voin luottaa ja tukea - missä tilanteessa hyvänsä.
Huono itsetunto ja luottamus.. ne varmaan on isoimmat tekijät mitkä estää ehjän suhteen kehittymisen. Siis jos todellista luottamus suhdetta ei synny. Todella vahva ihminen voi kuitenkin auttaa toista näkemään itsensä kauniina, sellaisin silmin miten itse näkee. Se vaatii kuitenkin paljon henkisiävaroja.
Ehjä suhde vaatii kaksi ehjää ihmistä.
Yksikin ehjä ihminen voi rakastaa, mutta silloin ei synny vuorovaikutusta
Millainen on sun mielestä epäehjä? :)
Rakkauden hauraus.. ja sen menettämisen pelko. Estää joskus jopa yhden tarinan syntymisen. Hyvää yötä kaikille.
http://www.youtube.com/watch?v=BGJkZamdzIM
Yleensä moni kakku on vain päältä kaunis.Sama pätee myös suhteissa.Rakastuneena esitetään aivan jotain muuta, kuin todellisuudessa.
Vaikka kakku olisi korea päältä, voi se olla myös sisältä kaunis. Se voi olla myös yllätyksellinen - aivan jotain muuta mitä kuorrutuksesta olisi uskonut. Joskus se paljastuu nopeasti. Silloin voi vahingossa rakastua suoraan siihen sisimpään, vaikka toinen ei sitä tajua. Toisinaan voi itse myös tahtomattaan pitää tällaista "esitystä" päällä korjatakseen omia virheitään. Eikä tajua, että toinen näkee esiripun taakse koko ajan. Tärkeintä on pitää siitä sisällöstä ja parempi vaan mitä nopeammin se paljastuu. Ehkä juuri tässä piilee avain kestävyyteen?
Kiitos ...
Tuo oli tosiaan hieno havainto :-) Kakku voi olla kaunis niin päältä kuin sisältäkin...Tuokin, että voi vahingossa rakastua siihen sisimpään...
Juuri siitä minunkin mielestäni oikeassa rakkaudessa on kysymys. Toisen aistimisesta...ikäänkuin sieluun asti menevästä tunteesta...jolloin oikeastaan nkee kokonaisen Ihmisen.
Tätä tarkoitin myös sillä ehjällä ihmisellä - kokonaista Ihmistä.
Aika vaikeata tätä on enää tuon edellisen kirjoittajan kuvauksen jälkeen täydentää..
Melko yleistä vain on, että ajattelemme tyyliin 50/50 kun oikeastaan pitäisi olla 100/100...
Kaksi sielua ei voi muuttua yhdeksi
sillä Sielut ovat jakamattomia
mutta kun nämä kohtaavat
aidon Rakkauden hengessä
voivat ne liittyä koko Universumiin
harmonisesti
Vaan käytännössä tämä tapahtuu ihan arkisella tasolla - joskus lähes huomaamatta
Mutta kyllä sen silti aistii ja huomaa...