Näinkin Suomi avustaa oikean henkilöllisyyden piilottamisessa, jolloin rikoksia voidaan tehdä useammassa maassa, ja etuuksia nostaa (Suomen ja Ruotsin välillä niin laivoilla kuin lentokoneilla kulkee iso joukko "pakolaisia" aina tiettyyn aikaan kuusta) useammasta maasta - kun aiempi fake-henkilöllisyydellä esiintyville annettu syntymäpäivä 1.1. onkin häivytetty käytöstä.
"Maahanmuuttajien syntymäajoissa pistää silmään, että yllättävän moni on syntynyt tammikuun ensimmäisenä päivänä. Heitä on joukoittain.
Kukaan ei tiedä tarkkaa määrää, mutta Väestörekisterikeskuksen kehityspäällikkö Juha Lempinen tietää syyn.
– 1990-luvun alussa Suomeen alkoi tulla paljon turvapaikanhakijoita muun muassa Somaliasta. Heillä ei yleensä ollut matkustusasiakirjoja, joista syntymäajan olisi voinut varmistaa.
Kun tulija sai oleskeluluvan, hänen tietonsa tuli rekisteröidä väestötietojärjestelmään.
– Syntymäajassa luotettiin omaan kertomukseen, kun henkilödokumentteja ei ollut. Jos henkilö tiesi tarkan syntymäaikansa, eikä sitä ollut syytä epäillä, se myös merkittiin tietojärjestelmään.
– Jos henkilö ei osannut kertoa tarkkaa päivämäärää, maistraatit eli silloiset rekisteritoimistot joutuivat kuitenkin merkitsemään jonkin syntymäajan. Henkilötunnusta ei muuten olisi saanut.
Tässä tilanteessa alkoi yleistyä 1.1. päivän käyttäminen, kun syntymävuosi oli asiakkaan tiedossa.
Lähempänä 1990-luvun puoliväliä Väestörekisteri ohjeisti maistraatteja käyttämään muuta päivämäärää. Vuonna 1993 voimaan tullut väestötietolakikaan ei Lempisen mukaan vielä huomioinut tai ennakoinut ulkomaalaisten määrän kasvua.
Vasta maaliskuun 2010 laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista toi korjauksen.
– Jos ulkomaalaisella ei ole henkilödokumentteja tullessaan maistraattiin rekisteröitymään, maistraatti voi hyväksyä henkilön itse ilmoittamat henkilötiedot vain silloin, jos ne on merkitty samansisältöisinä oleskelulupahakemukseen, Juha Lempinen selvittää.
Esimerkiksi kiintiöpakolaisista kukaan ei saavu Suomeen ilman syntymäaikaa. Se selvitetään tai annetaan, kun YK ottaa lähtijät mukaan pakolaisrekisteriin."
"Maahanmuuttajien syntymäajoissa pistää silmään, että yllättävän moni on syntynyt tammikuun ensimmäisenä päivänä. Heitä on joukoittain.
Kukaan ei tiedä tarkkaa määrää, mutta Väestörekisterikeskuksen kehityspäällikkö Juha Lempinen tietää syyn.
– 1990-luvun alussa Suomeen alkoi tulla paljon turvapaikanhakijoita muun muassa Somaliasta. Heillä ei yleensä ollut matkustusasiakirjoja, joista syntymäajan olisi voinut varmistaa.
Kun tulija sai oleskeluluvan, hänen tietonsa tuli rekisteröidä väestötietojärjestelmään.
– Syntymäajassa luotettiin omaan kertomukseen, kun henkilödokumentteja ei ollut. Jos henkilö tiesi tarkan syntymäaikansa, eikä sitä ollut syytä epäillä, se myös merkittiin tietojärjestelmään.
– Jos henkilö ei osannut kertoa tarkkaa päivämäärää, maistraatit eli silloiset rekisteritoimistot joutuivat kuitenkin merkitsemään jonkin syntymäajan. Henkilötunnusta ei muuten olisi saanut.
Tässä tilanteessa alkoi yleistyä 1.1. päivän käyttäminen, kun syntymävuosi oli asiakkaan tiedossa.
Lähempänä 1990-luvun puoliväliä Väestörekisteri ohjeisti maistraatteja käyttämään muuta päivämäärää. Vuonna 1993 voimaan tullut väestötietolakikaan ei Lempisen mukaan vielä huomioinut tai ennakoinut ulkomaalaisten määrän kasvua.
Vasta maaliskuun 2010 laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista toi korjauksen.
– Jos ulkomaalaisella ei ole henkilödokumentteja tullessaan maistraattiin rekisteröitymään, maistraatti voi hyväksyä henkilön itse ilmoittamat henkilötiedot vain silloin, jos ne on merkitty samansisältöisinä oleskelulupahakemukseen, Juha Lempinen selvittää.
Esimerkiksi kiintiöpakolaisista kukaan ei saavu Suomeen ilman syntymäaikaa. Se selvitetään tai annetaan, kun YK ottaa lähtijät mukaan pakolaisrekisteriin."
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olisko ne koneinsinöörin paperitkin hävinny jos on pitänyt käyvvä paskalla pitkällä pakomatkalla ja muuta paperia ei ole ollut saatavilla?
Serla valmistaa rullalla olevaa koneinsinöörin todistuspaperia!
Käviin tänäänkin pyyhkimässä kerran tutkintotodistukseen . Kovin siihen jäi afrikkalaista väriä:)
Tosiasiassa ainakin 10 vuotta on ollut Schengen -alueella sormenjälkiin perustuva identifiointi. Jos henkilö hakee oleskelulupaa/turvapaikkaa toisesta Schengen maasta hän kärähtää heti. Näiden henkilöiden kohdalla lukee maahanmuuttoviraston tilastoissa kielteinen päätös, Dublin. Kaikki heistä ei toki ole yrittänyt eri henkilötiedoilla maahan.
Eihän sitä paperia välttämättä tarvihe jos on kynä rintataskussa pystyssä eikä ossoo kirjottoo, voipi kynällähi pyyhkästä ja panna taskuun takasi!