Yle uutiset otsikoi:
Maamme ei ole leikkauksissa ja säästöissä edellisen laman tasolla.
Jotain tällaista:
Leikkaukset 4,8mrd 3mrd ) 7,8 mrd 2014 ja edellisessä lamassa n.10mrd
YleTV1 ilmoitti suhteutetetussa vertailussa 90-luvun lamaan eron olevan 10% / 4%, mutta todelliset näkymäy ja todellisuus näyttävät että suhde on suurin piirtein samaa luokka kuin 90-luvulla ja nyky laman kesto on pidempi ja vaikeampi.
Meitä rökittää epämääräinen usko koulutukseen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Määrittelyni pohjana otaksun useiden maiden epävakaan tilanteen, kansojen liikehdinnän, demokratisoitumis kehityksen ja maassamme vallitsevan teollisuuden murroksen aiheuttaman taloudellisen uusjaon. Suomeen ei synny uusia nokioita kuten oli laita 90-luvun alussa.
Vanhatkin teollisuus reservit joutuvat kilpailemaan rajummin ja siirtymään taloudelliseen uusjakoon.
Suomen osuus koko potista on kaksi prosenttia eli 2,6 miljardia, mutta tähän tulee vielä ylitakaukset, jotta saadaan mahdollisimman halvalla laina ERVV:lle. Ylitakausten määrää on vähän hankala sanoa, mutta ne ovat noin 3,5–4 miljardia.
Suomen varsinainen riski liittyy nimenomaan osuuteen lainapaketista. Ylitakausten kohdalla riski on pieni. Jos Kreikka menisi konkurssiin, niin sanottu tappio-olettama Suomen kohdalla olisi 40 prosenttia Suomen osuudesta eli noin miljardi euroa.
Kreikan uudesta lainapaketista tehtiin alustava sopimus heinäkuussa 2011. Tuolloin paketin kooksi arvioitiin 109 miljardia euroa. Hallitus laski heinäkuussa, että tästä 109 miljardin paketista euromaiden rahoitusosuus on vähintään 73 miljardia euroa, todennäköisesti enemmän. Suomen osuus siitä olisi niin sanotun ERVV-jakoavaimen mukaan 1,94 prosenttia. Se tekisi 1,42 miljardia euroa.
Kreikan ensimmäinen lainapaketti oli rakenteeltaan erilainen, sillä siinä oli kyse suorasta lainasta. 110 miljardin euron paketissa Suomen osuus oli lähes 1,5 miljardia euroa.
Financial Timesin mukaan alustavasti arvioitiin viime viikolla, että IMF:n osuus olisi vain 13 miljardia rahoituksesta. Toisaalta IMF:n pääjohtajan Christine Lagarden mukaan euroryhmä odottaa IMF:ltä ”merkittävää panostusta”.
Suomen valtion velaksi 92 352 179 413,45 euroa
23.8.2013 - Valtio korottaa nettovelanottoaan 1,2 miljardia euroa kevään arvioista.
Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan jäsenvaltion julkisyhteisöjen alijäämä saa olla enintään kolme prosenttia ja velka enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.
***
Valtiovarainministeriön mukaan valtiotalouden sopeutustarve on runsaat kolme miljardia euroa jo päätettyjen noin 5 miljardin euron veronkorotusten ja menosäästöjen lisäksi.
***
Suomen julkinen velka nousee 2014 yli 60 prosenttiin kokonaistuotannosta. Velka ylittää EU:ssa velkaantumiselle asetetun kriisirajan ja voi johtaa EU:n ohjaustoimiin velan supistamiseksi. (Budjettikirja)
Toivon että edes joku vastaa tähän viestiini ja kertoo puolesta tai vastaan argumentteja.
Maamme ei ole leikkauksissa ja säästöissä edellisen laman tasolla.
Jotain tällaista:
Leikkaukset 4,8mrd 3mrd ) 7,8 mrd 2014 ja edellisessä lamassa n.10mrd
YleTV1 ilmoitti suhteutetetussa vertailussa 90-luvun lamaan eron olevan 10% / 4%, mutta todelliset näkymäy ja todellisuus näyttävät että suhde on suurin piirtein samaa luokka kuin 90-luvulla ja nyky laman kesto on pidempi ja vaikeampi.
Meitä rökittää epämääräinen usko koulutukseen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Määrittelyni pohjana otaksun useiden maiden epävakaan tilanteen, kansojen liikehdinnän, demokratisoitumis kehityksen ja maassamme vallitsevan teollisuuden murroksen aiheuttaman taloudellisen uusjaon. Suomeen ei synny uusia nokioita kuten oli laita 90-luvun alussa.
Vanhatkin teollisuus reservit joutuvat kilpailemaan rajummin ja siirtymään taloudelliseen uusjakoon.
Suomen osuus koko potista on kaksi prosenttia eli 2,6 miljardia, mutta tähän tulee vielä ylitakaukset, jotta saadaan mahdollisimman halvalla laina ERVV:lle. Ylitakausten määrää on vähän hankala sanoa, mutta ne ovat noin 3,5–4 miljardia.
Suomen varsinainen riski liittyy nimenomaan osuuteen lainapaketista. Ylitakausten kohdalla riski on pieni. Jos Kreikka menisi konkurssiin, niin sanottu tappio-olettama Suomen kohdalla olisi 40 prosenttia Suomen osuudesta eli noin miljardi euroa.
Kreikan uudesta lainapaketista tehtiin alustava sopimus heinäkuussa 2011. Tuolloin paketin kooksi arvioitiin 109 miljardia euroa. Hallitus laski heinäkuussa, että tästä 109 miljardin paketista euromaiden rahoitusosuus on vähintään 73 miljardia euroa, todennäköisesti enemmän. Suomen osuus siitä olisi niin sanotun ERVV-jakoavaimen mukaan 1,94 prosenttia. Se tekisi 1,42 miljardia euroa.
Kreikan ensimmäinen lainapaketti oli rakenteeltaan erilainen, sillä siinä oli kyse suorasta lainasta. 110 miljardin euron paketissa Suomen osuus oli lähes 1,5 miljardia euroa.
Financial Timesin mukaan alustavasti arvioitiin viime viikolla, että IMF:n osuus olisi vain 13 miljardia rahoituksesta. Toisaalta IMF:n pääjohtajan Christine Lagarden mukaan euroryhmä odottaa IMF:ltä ”merkittävää panostusta”.
Suomen valtion velaksi 92 352 179 413,45 euroa
23.8.2013 - Valtio korottaa nettovelanottoaan 1,2 miljardia euroa kevään arvioista.
Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan jäsenvaltion julkisyhteisöjen alijäämä saa olla enintään kolme prosenttia ja velka enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.
***
Valtiovarainministeriön mukaan valtiotalouden sopeutustarve on runsaat kolme miljardia euroa jo päätettyjen noin 5 miljardin euron veronkorotusten ja menosäästöjen lisäksi.
***
Suomen julkinen velka nousee 2014 yli 60 prosenttiin kokonaistuotannosta. Velka ylittää EU:ssa velkaantumiselle asetetun kriisirajan ja voi johtaa EU:n ohjaustoimiin velan supistamiseksi. (Budjettikirja)
Toivon että edes joku vastaa tähän viestiini ja kertoo puolesta tai vastaan argumentteja.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Samaa mieltä!
Itse uskon että kannattaisi devalvoida euroa , koska Suomelle hinnat ovat liian kovia. Devalvoimisesta voi kaiketi päättää EKP jota ei tehdä. Ero eurosta olisi hyvä ratkaisu tai tukien jakaminen kriisi maihin lopetettava.