joo o, eipä ole ketään. Olen, kuin majakka merellä välillä välähtää, mutta enemmikseen yksin ja ne harvat valonpilkahdukset kirjoitan tänne. Majakkani hoitaja missä olet? ;)
Salaa voisit saapua sille saarelle jonka lämmössä voisimme olla yhtä. Peiton alle lämpimään... Ymmärrätte varmaan, että majakan vartijat ovat usein hyvin yksinäisiä ja onnettomia. Heillä on vaan työ näyttää suuntaa merien matkaajille, niille jotka uskaltaa matkustaa ja elää, läpi myrkyjen ja tuulien, läpi tyyneälle patjalle jossa kaloja parvina.
Hyvää yötä kaikille valopäille ja välkkyville hehkulampuille
Salaa voisit saapua sille saarelle jonka lämmössä voisimme olla yhtä. Peiton alle lämpimään... Ymmärrätte varmaan, että majakan vartijat ovat usein hyvin yksinäisiä ja onnettomia. Heillä on vaan työ näyttää suuntaa merien matkaajille, niille jotka uskaltaa matkustaa ja elää, läpi myrkyjen ja tuulien, läpi tyyneälle patjalle jossa kaloja parvina.
Hyvää yötä kaikille valopäille ja välkkyville hehkulampuille
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kiva kirjoitus. Hyvää yötä. :)
Täältä kun on tarpeeksi kauan pois, alkaa taas hehkulamppu välkkymään. Tosin täytyy taas muistaa ettei jumiudu tänne. Ei tee hyvää...Alkaa ahdistaa.
Hyvää yötä.
Varmasti monen monen peiton alla olisi tilaa ainakin sille oman ikävän kohteelle, sille tietylle...
täytyy yrittäää mennä tuonne untenmaahan jos sieltä taas löytäisi jonkun yhdenyön suhteen. :)...:/
Toisaalta en vihaa yksinäisyyttä, mutta se tuskastuttaa joskus. Saamattamuus sapettaa suuresti sieluni sopukoita. Joo, kauheaa liirunlaarumia.
Hei, rakas Majakanvartija.
Sain pullopostisi, vai oliko se telesähke. Olemmeko kuitenkin jo tällä vuosituhannella? Voisinhan saapua sinne piskuisella jollallani, kuin merenkävijä ikään, tahi ylpeästi ilmateitse.. hypäten yli lentävästä lentokoneesta. Onneksi laskuvarjot on jo kuitenkin keksitty?
Olen ikävöinyt tuota valoasi. Se on niin erilainen kuin muilla ja muualla. Jollakin epämääräisellä tavalla se yltää korkeammalle kuin taivaan sfäärit, linnunradat ja sen tähdistöt. En tiedä näenkö vain minä sen, vai oletko vilkutellut valoasi muillekin.
Siellä se kuitenkin on. Taivaalla, horisontissa, puun juurakossa, heinäpellolla ja akvaarion miljoonakaloissa. Siellä se vilkkuu, jokaisessa näyssäni ja ajatuksessani, mikä tuo mieleeni sinut. Rakkain valoa tuova spektrini.
Rakkain terveisin, oma Meritähtesi.
Kiitos.
Väillä kiinnostaa. Välillä ei taas kiinnosta yhtään. Ei ole kai luotu kulkemaan..
Tulisin majakan viereen hakemaan sinut sieltä pois. Tavataanko uudestaan? Pianko? Huomennako? Kun olen ollut sinun vain :)
Luulen, että tämä tapaaminen on sattumankauppaa ja se sattuman mahdollisuus on häviävän pieni.