Hei,
Asun vanhassa -80 rakennetussa omakotitalossa, jossa varaavalla yösähköllä oleva patterivesilämmitys. Varaaja 3000 litraa. Kellari
on maan sisällä, noin 155m2. Pintatasossa noin 155m2. Kaikki 310m2 on lämmitettyä tilaa.
Korkeus 2,6m ylhäällä ja kellarissa noin 2,5m.
Kalliota on pihalla riitävästi maalämpökaivolle.
Viikottaisen kulutusmittaustilaston mukaan menee yösähköä noin 85-90% kokonaiskulutuksesta eli suurin osa lämmitykseen.
TAKKAA ei käytössä viime talvena. Purin avotakan
ja vaihdoin 2000kg:n varaavaan vuolukivikasaan.
Yläpohjaan saneeraukseen tulee vielä 20-30cm puhallusvillaa.
Vanhan pannun saneeraus pitää jokatapauksessa tehdä jossain vaihessa ja maalämpö tuntuisi näillä kulutusarvoilla vaihtoehdolta, vaikkakin
investointi on sikakallis.
Mille KW tasolle mitoittaa maalämpöpumpun teho,
kun nyt tiedossa, että vesisähköllä kulutus
vuositasolla nyt noin
40.000kwh * 0,85 ~34.000 kwh pannulle
40.000kwh * 0,9 ~36.000kwh pannulle
Eli noin 35.000kwh pannun lämmitykseen hihavakiolla.
Koska talossa ei ole yläkerrassa vesikiertoista lattialämpöä, niin tarve olisi saada /riittävän) kuumaa patterivettä. Harkinnassa IVT HT mallisto.
Onko kokemuksia HT :sta vanhaan vesipatteritaloon ? - kellaritulee
lattialämmöt.
Kesällä meni alimmillaan noin 350kwh viikossa
ihan vaan pannun lämmityksen. Pannun lämpö oli säädetty siten, että kuumavesi minimissään noin 52-55C. Eli pienemmällä ei pääse.
Tammikuun kovimmilla pakkasilla pärjäsi
noin pannun max 60C patterilinjalähtölämmöllä.
Pannulta
lähtö paluu sisällä C ulkona C
57 44 21 -17
--> IVT HT :n lähtölämmön pitäisi riittää.
Ja uusi takka avittaa tarvittaessa.
Eli mikä KW tehotaso IVT HT vehkeeseen ???
http://www.ivtlampopumput.fi/pdf/lpu2004ebook.pdf
Kellä muulla valmistajalla olisi kelvollinen laite jolla saa tarvittaessa 60C patteriverkostovettä ?
Kellarin pannuhuoneessa
ei ole savupiippumahdollisuutta Öljypolttimelle.
Kommentteja ?
Asun vanhassa -80 rakennetussa omakotitalossa, jossa varaavalla yösähköllä oleva patterivesilämmitys. Varaaja 3000 litraa. Kellari
on maan sisällä, noin 155m2. Pintatasossa noin 155m2. Kaikki 310m2 on lämmitettyä tilaa.
Korkeus 2,6m ylhäällä ja kellarissa noin 2,5m.
Kalliota on pihalla riitävästi maalämpökaivolle.
Viikottaisen kulutusmittaustilaston mukaan menee yösähköä noin 85-90% kokonaiskulutuksesta eli suurin osa lämmitykseen.
TAKKAA ei käytössä viime talvena. Purin avotakan
ja vaihdoin 2000kg:n varaavaan vuolukivikasaan.
Yläpohjaan saneeraukseen tulee vielä 20-30cm puhallusvillaa.
Vanhan pannun saneeraus pitää jokatapauksessa tehdä jossain vaihessa ja maalämpö tuntuisi näillä kulutusarvoilla vaihtoehdolta, vaikkakin
investointi on sikakallis.
Mille KW tasolle mitoittaa maalämpöpumpun teho,
kun nyt tiedossa, että vesisähköllä kulutus
vuositasolla nyt noin
40.000kwh * 0,85 ~34.000 kwh pannulle
40.000kwh * 0,9 ~36.000kwh pannulle
Eli noin 35.000kwh pannun lämmitykseen hihavakiolla.
Koska talossa ei ole yläkerrassa vesikiertoista lattialämpöä, niin tarve olisi saada /riittävän) kuumaa patterivettä. Harkinnassa IVT HT mallisto.
Onko kokemuksia HT :sta vanhaan vesipatteritaloon ? - kellaritulee
lattialämmöt.
Kesällä meni alimmillaan noin 350kwh viikossa
ihan vaan pannun lämmityksen. Pannun lämpö oli säädetty siten, että kuumavesi minimissään noin 52-55C. Eli pienemmällä ei pääse.
Tammikuun kovimmilla pakkasilla pärjäsi
noin pannun max 60C patterilinjalähtölämmöllä.
Pannulta
lähtö paluu sisällä C ulkona C
57 44 21 -17
--> IVT HT :n lähtölämmön pitäisi riittää.
Ja uusi takka avittaa tarvittaessa.
Eli mikä KW tehotaso IVT HT vehkeeseen ???
http://www.ivtlampopumput.fi/pdf/lpu2004ebook.pdf
Kellä muulla valmistajalla olisi kelvollinen laite jolla saa tarvittaessa 60C patteriverkostovettä ?
Kellarin pannuhuoneessa
ei ole savupiippumahdollisuutta Öljypolttimelle.
Kommentteja ?
Vastaukset 30
Vanhimmat
eri MLP-edustajiin. He osaavat esittää sinulla tarkat kulutuslaskemat ja ehdotuksen sopivasta laitteistosta. Arvioisin, että tarjoavat n. 11-13 kW:n pumppuja sinulle. Kiertoveden lämpö on enintään 55° ja patteriverkon mitoitus ratkaisee talosi lämmön riittävyyden huippupakkasilla. Muulloin ei pitäisi olla ongelmia.
Sähköisiin tiedusteluihin vastaa kokemukseni mukaan joka viides MLP-yritys; suuri osa muista tulee mukaan, kun otat yhteyttä puhelimitse. Voit saada parhaimmillaan jopa puoli tusinaa laskelmaa ja tarjousta, jos uskovat sinun olevan vakavissasi. Myyjillä ei näytä valitettavasti olevan mitään kiirettä.
Etsi lähimpien vakavasti otettavien pumppujen (Bentone, Carrier, Ekowell, Geopro, IVT, Lämpöässä, Thermia) edustajat lähiseudulta ja ota yhteyttä. Omalta kohdalta valinta ei osunut IVT:hen, oli kalleimmasta päästä eikä edustaja ollut loppuun asti vakuuttava.
Sanerauspumppuna Geopro SH malli on ehdoton sen kolmen kuution pytyn kanssa ja voi hyödyntää sitä, koska tulistus on pumppukierrolla !
Ja veden lämpö on tarvittaessa yli 7o astetta ja kompuralla, ei sähköllä.
70 asteeseen Geoprolla? Tällaista tietoa ei kyllä löydä Geopron esitteistä eikä nettisivuilta.
pakotettu tulistimen pumppukierto mahdollistaa varaajan yläosan tulistuslämmöllä lämmitetyn veden painamisen myös lämmitysverkkoon. Näin minulle kerrottiin.
silloin hyötysuhde; sehän laskee pakosti tuollaisella lämmöllä? Kuka sinulle kertoi tullaisen jutun? Myyjäkö? Eri lämpöpumppuvalmistajille näyttää olevan jokaisella oma mantransa: Lämpöässällä se on "täysteho", Geoprolla "tulistus", ruotsalaisilla "osateho". Ekowellillä ja Ceresillä on nettisivutkin sitä luokkaa, että niitä ei paljoa tarvitse noteerata.
kannattaakohan tuo tulistus periaatteessakaan. Jos on jo ennestään sähkövastus, tuntuisi että sillä se kannattaa ennemmin tehdä kuin vinguttaa pumpulla korkeaa lämpöä. Tehoja saa matalalle lämmölle paremmin. MIksei tietenkin jus pumpun huipputeho on alkujaan ylimitoitettu.
Normaalisti sitä korkeaa lämpötilaa hyödynnetään vain käyttöveteen.
Se on kyllä totta että hyötysuhde kärsii.
Tässä viestiketjussa kysyjä etsii itselleen luotettavaa lämpöpumppua, eikä mitään gepron protomalleja. Luottaisitko talosi lämmityksen lämpöpumppuvalmistajalle, joka on valmistanut pumppuja vuodesta 2002 lähtien?????
Itse en lähtisi viiden miehen yrityksen tuotteisiin luottamaan, koska historiallista faktaa laitteiden toimivuudesta ei ole kuin kahden, SIIS KAHDEN vuoden ajalta. En väitä että tuote olisi huono, mutta minkäänlaista todistetta siitä että tuote on hyvä ei ole (vielä)
Alla faktaa:
GEOPRO:
tunnus 17619643
Yhtiömuoto OY Lähde: Kaupparekisteri
Perustamisvuosi 2002
Yrityksen liikevaihtoluokka 1 000 000 - 1 999 999EUR
Toimipaikan henkilöstöluokka 5 - 9 henkilöä Lähde: Findexa Oy
Toimipaikkojen lukumäärä 1 kpl
Tulistusmaalämpöpumpussa nimenomaan on parempi käyttökerroin, koska tulistimella saadaa korkeaa lämpötilaa pieni osa kokonaisenergiasta ja se saadaan suht. matalalla kompuran painetasolla.
Kun taas ruotsalaiset joutuu kyykyttämään kompuraa oikein kunnolla saadaksen sen 55- astetta ulos koneesta, koska eri lämpöiset vedet sotketaan sekaisin yhdessä lämmönsiirtimessa.
Eli kun tehdään esim. 35 asteista vettä lattilämmitykseen alhaisella painetasolla ja hyvällä hyötysuhteella, niin tulistuksen poistolämmönsiirrin ottaa n. 20% energiasta talteen yli 70 asteen lämpötilassa. Tulistimen jälkeen tulee toinen lämmönsiirrin(lauhdutin), joka käyttää hyväkseen jo jäähtyneen kylmäaineen 35-45 asteen lämpötilassa. Tämän jälkeen vielä pieni osa energiaa voidaan ottaa ulos alijäähdyttimellä esim, portaikon sulassapitoon lämpötilatasolla 20-25 astetta.
Tässäkohtaa edukseen on Geopron pumppukiertoinen tulistus, jolla voi ajaa tuon korkean lämmön tarvittaessa myös patteriverkostoon. Ja mitä kovempi pakkanen sitä enemmän kompura käy ja kuumaa vettä tulee enemmän.
eikö tuosta selostuksesta voi ymmärtää että erillisinä voi saada lämpimääkin vettä (70) mutta ei kai tuolla tavalla saa kokonaishyötysuhdetta mitenkään nostettua. Tietenkin jos lämmönvaihtimien yhteinen teho on suurempi niin se antaa sitä kautta enemmän. Kuulostaa äkikseltää markkinointikikalta tuo pumppukiertoinen tulistus. Tai onhan se ok jos verrataan samantehoiseen verrokkiin eli summasummarum ylitehoisella kaikki hoituu sama miten tekee.
Lueppas uudestaan
Eli kun Ruotsalaiset tekee yli 50 asteista vettä niin kompuran ottoteho kasvaa ja antoteho pienenee koska paineet nousee.
Erillisellä tulistuksenpoisto lämmönsiirtimellä saadaan kuumaa vettä vaikka paineet ei nousekaan.
Koska erilämpötilaisia vesiä ei sekoiteta. Aina kun kompura käy, niin kompuran jälkeen lämpötila on todella kuumaa ja tämä otetaan "erikseen " pois tulistuksen poistosiirtimessä silloinkin kun tehdään lattiaan 35 astetta.
Toinen nimitys Ruotsalaistyypin pumpulle on vaihtuvan lauhtumislämpötilan pumppu. eli kun tehdään lattiaan 35 niin paineet on pienet ja hyötysuhde hyvä. Kun taas tehdään kuuma vettä 55 astetta paineet nousee ja hyötysuhde tippuu jyrkästi jopa kahden tuntumaan.
pitipäs käydä oikein geopron sivuilla urkkimassa. EIkäs tuossa minusta ole mitään ihmeellistä. Jos vain ajaa sitä kuumaa käyttöveteen niin ok. Mutta eikös kyse ollut siitä lämmitysvedestä, johon tulistus itsessään ei tuo mitään lisäarvoa.
Äkkiseltään ajatellen jälkilämmöllä, eli mainitsemallasi alijäähdyttimellä voitaisiin vaikkapa esilämmittää kunnan verkosta tuleva käyttövesi ennen varsinaiseen varaajaan johtamista. Tiedätkö pumppumalleja, joissa alijäähdytys olisi käytössä?
Geopro SH mallistoon saa alijähdyttimen. Se lisää maasta otettua tehoa mutta ei kompuran ottotehoa.
Tässä kohtaa minäkin oivalsin idean ja päätin hankkia tuon SH pumpun ;)
Eli lämpöpumpussa on tulistimen läpimenevä vesivirta pakko-ohjattu eli kolmetieventtiilillä säädetty pumppukierto. Kun tulistusvaraajan yläosa on täynnä niin pumppua voidaan vielä ajaa jolloin tulistunut vesi tulee myös PATTERI verkoston käyttöön niin tarvittaessa. Tulossa on kuulemma myös bi- venttiili ohjattu varaaja malli ??
Kun tuota ottotehoa korotetaan, niin
eikö jossain vaiheessa paukkupakkastalvea ole
lämpöä syöty niin, että pumpulle tuleva maalämpöneste on pakkasen puolella.
millaisia liemen tulolämpöjä olette
mitanneet helmikuun paukkupakkasilla ?
- paljonko menee miinukselle; hälytysraja
taitaa olla -10C jolloin lienee maalämpö-
lämmittäjällä vitsit vähissä ?
Miten hyvin olette eristäneet taloon tulevan
liemilinjan. Joudun ilmeisesti vetämään
putket melko läheltä sadevesiputkea
ja pelko, että maalämpöputki routaa
lähiympäristön ja sitten sadevesiputki
pitkään jäässä keväällä. Aikomus laittaa
uretaanilevyä perussuojauksen lisäksi
Vai onko turha huoli routimisesta ?
eikä keruunesteen lämmön pitäisi pudota, mikäli lämmönkeruuputket ovat sopivalla syvyydessä maaperän koostumukseen nähden. Kalliolämmössä ei ole edes tätä ongelmaa. Älä laita uretaanilevyä, olipa vaaka- tai pystyputkisto.
Nyt on maalämpökeskusteluille oma foorumi:
http://www.saunalahti.fi/~aunepaa/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi
Toivottavasti sinne kerääntyy tällaisia kysymyksiä ja vastauksia niihin.
Niin, onko moinen ominaisuus esim lämpöässän T -mallissa?
Kun tuo "kolmetieventtiili" vaihtaa asentoa niin syntyykö siinä paineaalto kompurallepäin?
Et pysty hyödyntämään nykyistä kolmen kuution pyttyä jos laitat taloosi IVT tai vst. kompaktipumpun.
Lisäksi tulistuspumpuilla pääset paljon korkeammalle kuin tuohon 65 asteeseen.
Kompakti pumpun mitoistuskaan 90%iin ei sovi koska säiliö on liian pieni ja käyntiajat lyhenevät liikaa!
tee kytkentä jossa kierrätät lp:n ja varaajan veden patteriverkossa ja lopuksi isotehoiseen ilmastointilaitteen jälkilämmittimeen tai isotehoisen puhallinpatterin läpi vesi lopuksi ennen paluuta varaajaan. Ja kierto kovalle. Ja kannattaa ottaa lp:n vesi verkon paluusta ennen kuin varaajan pohjalta. Ja sitten kannattaa ajaa pumpun lämmintä puolta kylmillä keleillä mitoitusnopeutta suuremmalla teholla. Keskilämpötila jää alhaisemmaksi ja hyötysuhde on parempi. Tässäpä on yhden lp tuhraajan kokemuksia.
Itsellä on yösähkö kuten sinulla ja minulla yösähköä menee noin 23.000kWh vuodessa. Alussa seurasin kulutusta päivittäin ja pakkasten aikaan yösähköä meni pahimpina öinä 190kWh, eli lämmityksen keskiteho noin 8kWh. Jos arvataan että sinulla huipputeho nousee samassa suhteessa kulutuksen kanssa, niin tulisi varautua lämmityksessä vähintään 12kW huipputehoon.
Pateriverkoston vaatima suht korkea veden lämpö kyllä huonontaa hyötysuhdetta, joten ole tarkkana että minkälaisia kertoimia myyjät käyttävät kun laskevat sinulle tulevia säästöjä.
Kannattaisi laittaa kotimainen laite. Itse laittaisin ehdottomasti Geopro SH-mallin. Teho luokka lienee noin 11 kW. Tulistuspumpulla saat varmasti kuumaa vettä patteriverkostoon ja Geopro:ssa on lisäksi kaksipiirisäädin vakiona. IVT:n HT on niin uusi malli ettei siitä ole vielä oikein kokemuksia ja toiseksi se on edelleen ns.vaihtuvalauhdutteinen pumppu eli esim. käyttövettä tehdään korkeammalla painetasolla ja hyötysuhde on huonompi.
Kannattaa harkita vielä!
kokemusta ja varmaa tietoa eri ML-pumpuista. Joskus vähän tuntuu siltä, että joillakin tänne kirjoittavilla on liikesuhteita joihinkin pumppuvalmistajiin. Toivottavasti olen väärässä.
aika hienovaraisesti. Geoprollahan on tällä palstalla varsin aktiivinen kampanja jatkuvasti käynnissä. Sen kyllä huomaa, kun näitä maalämpöviestiketjuja sillä silmällä lukee.
Ei ole vissiin varaa mainostaa muualla :-)
5 miestä töissä, josta yksi kirjoittaa koko ajan suomi24 palstalle....käyhän se noinkin.
myös aika paljon siitä, miten aloittelevaa Geopron toiminta on. Eihän netti ole autuaaksi tekevä, mutta huonosti tehdyt sivut ovat huono käyntikortti yrityksestä.
Kerro asuinpaikkakuntasi ja minkälainen ilmanvaihto talossasi on, ja onko se (arvaus) tarkoitus muuttaa lämmön talteenottavaksi?
Äkkiseltään tuntuisi että sinun kannattaisi ostaa uusi varaaja ja pari ilmalämpöpumppua.
Maalämpövaihtoehdossa voisi "osamitoitus" tulla kysymykseen, eli nuo kovimmat pakkaspäivät hoidettaisiin sitten sähkövastuksella (kun tarvitaan sitä 60 asteista vettä).
Kannattaa kiertää kaikki pumppukauppiaat ja kuunnella erilaiset ratkaisut ja kysyä aina kysymys, mikä tuossa kilpailijan tarjoamassa vaihtoehdossa on vikana :) Kilpailijan suusta se totuus kuullaan....
Jusa
Asuinpaikkakunta Helsinki ja ilmanvaihto
vanha -90 luvun Rexovent RDAC
http://www.niemi-kari.fi/rexovent.html
kytketty vituralleen ja kennossa pahaa kulumaa.
menee uusiksi ja tilalle varmaan enerventin
pyörivällä vaihtimella oleva LTR-purkki
ullakolle. Kytketty poistoimuriksi ja takkakytkimellä vain "täyttö". Tosin poisto-
asennossakin imee väkisin tuloputkia läpi
ilman normaalia propelliavustusta.
http://www.enervent.fi/family/fi/index.html
Epäilen, että ilmalämpöpumput ei riitä ja
silloinkin tarvii pannua kumminkin varalle
erillisen suihkuvesivaraajan.
Eli haluan pannusta eroon kokonaan maalämpöön ja takanpolttoon. Ilmalämmöllä vaikea lämmitää
kosteiden tilojen lattioita.
Tuo nykyinen pannu on 12 12 12 kw vastuksilla
ja yöaikaan sähkömittarin laakerit melkein
nyrjähtää. Tosin 1/3 teho riittää enimmäkseen
ja vaihe 2/3 3 ei kytkeydy kuin pakkasilla.
Halpaa ei saneeraus ole missään vaiheessa.
Vaikeata on verrata eri toimittajien vehkeitä
nimenomaan saneerauskäyttöön.
Eikö tulistinpiirin teho lähinnä riitä
vain varaajan ylöosan kovaan lämmitykseen
ja jos otan siitä patteripiiriin, niin eikös se
jäähdy äkkiä ja siinä meni tulistinjätökset.
Juttelin IVT toimittajan kanssa, joka ehdotti kahta vaihtoehtoa:
IVT HT E14 + sähkövastus
IVT HT E11 + sähkövastus
Oli sitä mieltä, että E11 lisävastuksella
riittää ja pumpun käyttöajat tällöin pitkät.
Käyttölaskelmassa nesteet 0C / 50C
teho 10,1 KW ja pumppu kuluttaa 3KW
jolloin hyötykerroin 3,37.
Koneilla voi antaa jatkuvaa 65C patteripiiriin
mutta huonommalla hyötysuhteella.
Lupasi vielä tehtaan kerrointiedot, jos nestet
0C / 65C, joka aika mielenkiintoinen tieto.
Näkisi miten hyötysuhde romahtaa.
Laitteen lisävastuksella 11E
huiputeho olisi 14,1KW ja energiapeitto 96%
Viime talven LÄMMITYS-mittauksissa (HKI):
mittausjakso 7 päivää loppuen 25.1.2004
kulutusta yhteensä 1182kwh,
joka on keskimäärin 169kwh / vrk
=> 169kwh/24h = 7kw :n virtuaalikamiina
24h päällä ilman häviöitä.
Patteripiirin lähtö 57C
Patteripiirin paluu 44C
ulkona -17C
Viikon ulkolämpötilakeskiarvo noin -14C
MITÄ AIHEUTTAA PATTERIPIIRIN KORKEA PALUULÄMPÖTILA .
TOIMIIKO "OK" tuolla lämmön paluuarvolla ?
Toisella lähestymisellä mitoitusta:
lämpimät neliöt: 317m2
lämpimät kuutiot: 900m3 (pari korkeata kohtaa)
ominaiskulutukset
19w / m2 ----> 17.0k
50w /m3 ----> 15.8k
Onko nuo sopivia kulutuksen
tarvearvioita 70-luvun
lopun taloon (kellari maan alla) ?
(lämpölasit ja LTO)
Yo lähestyminen edellyttäisi enemmän huipputehoa
kuin 11E malli 3kw vastuksella.
Eli 6kw lisävastus ainakin. => 10,1+6
= 16,1kw (patteripiiriin 50C vesi)
Lupasi myös saneerausreferenssitoimituksista
tiedot. Eli kovasti on luvattu.
Eli 11kw vai 14kw malli ?
Kaivo 23,50eur / metri
11E 1 reikä 180m
14E 2 reikää => yhteensä 240m
Suomen hinnat kovat verrattuna näihin
http://www.cerpadla-ivt.cz/?download=ivt_sortiment_a_ceny_2004.pdf
Onko käyttökomentteja REGO 637 ohjausjärjestelmästä ?