Maalämpöpumppu, vanha OKT, Mitoitus ?

Sanerauspumppuna Geopro SH malli on ehdoton sen kolmen kuution pytyn kanssa ja voi hyödyntää sitä, koska tulistus on pumppukierrolla !

Ja veden lämpö on tarvittaessa yli 7o astetta ja kompuralla, ei sähköllä.

Esko kirjoitti:

Sanerauspumppuna Geopro SH malli on ehdoton sen kolmen kuution pytyn kanssa ja voi hyödyntää sitä, koska tulistus on pumppukierrolla !

Ja veden lämpö on tarvittaessa yli 7o astetta ja kompuralla, ei sähköllä.

Lue lisää

70 asteeseen Geoprolla? Tällaista tietoa ei kyllä löydä Geopron esitteistä eikä nettisivuilta.

Matin veli kirjoitti:

70 asteeseen Geoprolla? Tällaista tietoa ei kyllä löydä Geopron esitteistä eikä nettisivuilta.

pakotettu tulistimen pumppukierto mahdollistaa varaajan yläosan tulistuslämmöllä lämmitetyn veden painamisen myös lämmitysverkkoon. Näin minulle kerrottiin.

Esko kirjoitti:

pakotettu tulistimen pumppukierto mahdollistaa varaajan yläosan tulistuslämmöllä lämmitetyn veden painamisen myös lämmitysverkkoon. Näin minulle kerrottiin.

silloin hyötysuhde; sehän laskee pakosti tuollaisella lämmöllä? Kuka sinulle kertoi tullaisen jutun? Myyjäkö? Eri lämpöpumppuvalmistajille näyttää olevan jokaisella oma mantransa: Lämpöässällä se on "täysteho", Geoprolla "tulistus", ruotsalaisilla "osateho". Ekowellillä ja Ceresillä on nettisivutkin sitä luokkaa, että niitä ei paljoa tarvitse noteerata.

Matin veli kirjoitti:

silloin hyötysuhde; sehän laskee pakosti tuollaisella lämmöllä? Kuka sinulle kertoi tullaisen jutun? Myyjäkö? Eri lämpöpumppuvalmistajille näyttää olevan jokaisella oma mantransa: Lämpöässällä se on "täysteho", Geoprolla "tulistus", ruotsalaisilla "osateho". Ekowellillä ja Ceresillä on nettisivutkin sitä luokkaa, että niitä ei paljoa tarvitse noteerata.

Lue lisää

kannattaakohan tuo tulistus periaatteessakaan. Jos on jo ennestään sähkövastus, tuntuisi että sillä se kannattaa ennemmin tehdä kuin vinguttaa pumpulla korkeaa lämpöä. Tehoja saa matalalle lämmölle paremmin. MIksei tietenkin jus pumpun huipputeho on alkujaan ylimitoitettu.

Kessu kirjoitti:

kannattaakohan tuo tulistus periaatteessakaan. Jos on jo ennestään sähkövastus, tuntuisi että sillä se kannattaa ennemmin tehdä kuin vinguttaa pumpulla korkeaa lämpöä. Tehoja saa matalalle lämmölle paremmin. MIksei tietenkin jus pumpun huipputeho on alkujaan ylimitoitettu.

Lue lisää

Normaalisti sitä korkeaa lämpötilaa hyödynnetään vain käyttöveteen.

Se on kyllä totta että hyötysuhde kärsii.

Esko kirjoitti:

Sanerauspumppuna Geopro SH malli on ehdoton sen kolmen kuution pytyn kanssa ja voi hyödyntää sitä, koska tulistus on pumppukierrolla !

Ja veden lämpö on tarvittaessa yli 7o astetta ja kompuralla, ei sähköllä.

Lue lisää

Tässä viestiketjussa kysyjä etsii itselleen luotettavaa lämpöpumppua, eikä mitään gepron protomalleja. Luottaisitko talosi lämmityksen lämpöpumppuvalmistajalle, joka on valmistanut pumppuja vuodesta 2002 lähtien?????

Itse en lähtisi viiden miehen yrityksen tuotteisiin luottamaan, koska historiallista faktaa laitteiden toimivuudesta ei ole kuin kahden, SIIS KAHDEN vuoden ajalta. En väitä että tuote olisi huono, mutta minkäänlaista todistetta siitä että tuote on hyvä ei ole (vielä)

Alla faktaa:

GEOPRO:
tunnus 17619643
Yhtiömuoto OY Lähde: Kaupparekisteri
Perustamisvuosi 2002
Yrityksen liikevaihtoluokka 1 000 000 - 1 999 999EUR
Toimipaikan henkilöstöluokka 5 - 9 henkilöä Lähde: Findexa Oy
Toimipaikkojen lukumäärä 1 kpl

raksaaja kirjoitti:

Normaalisti sitä korkeaa lämpötilaa hyödynnetään vain käyttöveteen.

Se on kyllä totta että hyötysuhde kärsii.

Tulistusmaalämpöpumpussa nimenomaan on parempi käyttökerroin, koska tulistimella saadaa korkeaa lämpötilaa pieni osa kokonaisenergiasta ja se saadaan suht. matalalla kompuran painetasolla.

Kun taas ruotsalaiset joutuu kyykyttämään kompuraa oikein kunnolla saadaksen sen 55- astetta ulos koneesta, koska eri lämpöiset vedet sotketaan sekaisin yhdessä lämmönsiirtimessa.

Eli kun tehdään esim. 35 asteista vettä lattilämmitykseen alhaisella painetasolla ja hyvällä hyötysuhteella, niin tulistuksen poistolämmönsiirrin ottaa n. 20% energiasta talteen yli 70 asteen lämpötilassa. Tulistimen jälkeen tulee toinen lämmönsiirrin(lauhdutin), joka käyttää hyväkseen jo jäähtyneen kylmäaineen 35-45 asteen lämpötilassa. Tämän jälkeen vielä pieni osa energiaa voidaan ottaa ulos alijäähdyttimellä esim, portaikon sulassapitoon lämpötilatasolla 20-25 astetta.

Tässäkohtaa edukseen on Geopron pumppukiertoinen tulistus, jolla voi ajaa tuon korkean lämmön tarvittaessa myös patteriverkostoon. Ja mitä kovempi pakkanen sitä enemmän kompura käy ja kuumaa vettä tulee enemmän.

Esko kirjoitti:

Tulistusmaalämpöpumpussa nimenomaan on parempi käyttökerroin, koska tulistimella saadaa korkeaa lämpötilaa pieni osa kokonaisenergiasta ja se saadaan suht. matalalla kompuran painetasolla.

Kun taas ruotsalaiset joutuu kyykyttämään kompuraa oikein kunnolla saadaksen sen 55- astetta ulos koneesta, koska eri lämpöiset vedet sotketaan sekaisin yhdessä lämmönsiirtimessa.

Eli kun tehdään esim. 35 asteista vettä lattilämmitykseen alhaisella painetasolla ja hyvällä hyötysuhteella, niin tulistuksen poistolämmönsiirrin ottaa n. 20% energiasta talteen yli 70 asteen lämpötilassa. Tulistimen jälkeen tulee toinen lämmönsiirrin(lauhdutin), joka käyttää hyväkseen jo jäähtyneen kylmäaineen 35-45 asteen lämpötilassa. Tämän jälkeen vielä pieni osa energiaa voidaan ottaa ulos alijäähdyttimellä esim, portaikon sulassapitoon lämpötilatasolla 20-25 astetta.

Tässäkohtaa edukseen on Geopron pumppukiertoinen tulistus, jolla voi ajaa tuon korkean lämmön tarvittaessa myös patteriverkostoon. Ja mitä kovempi pakkanen sitä enemmän kompura käy ja kuumaa vettä tulee enemmän.

Lue lisää

eikö tuosta selostuksesta voi ymmärtää että erillisinä voi saada lämpimääkin vettä (70) mutta ei kai tuolla tavalla saa kokonaishyötysuhdetta mitenkään nostettua. Tietenkin jos lämmönvaihtimien yhteinen teho on suurempi niin se antaa sitä kautta enemmän. Kuulostaa äkikseltää markkinointikikalta tuo pumppukiertoinen tulistus. Tai onhan se ok jos verrataan samantehoiseen verrokkiin eli summasummarum ylitehoisella kaikki hoituu sama miten tekee.

Kessu kirjoitti:

eikö tuosta selostuksesta voi ymmärtää että erillisinä voi saada lämpimääkin vettä (70) mutta ei kai tuolla tavalla saa kokonaishyötysuhdetta mitenkään nostettua. Tietenkin jos lämmönvaihtimien yhteinen teho on suurempi niin se antaa sitä kautta enemmän. Kuulostaa äkikseltää markkinointikikalta tuo pumppukiertoinen tulistus. Tai onhan se ok jos verrataan samantehoiseen verrokkiin eli summasummarum ylitehoisella kaikki hoituu sama miten tekee.

Lue lisää

Lueppas uudestaan
Eli kun Ruotsalaiset tekee yli 50 asteista vettä niin kompuran ottoteho kasvaa ja antoteho pienenee koska paineet nousee.

Erillisellä tulistuksenpoisto lämmönsiirtimellä saadaan kuumaa vettä vaikka paineet ei nousekaan.
Koska erilämpötilaisia vesiä ei sekoiteta. Aina kun kompura käy, niin kompuran jälkeen lämpötila on todella kuumaa ja tämä otetaan "erikseen " pois tulistuksen poistosiirtimessä silloinkin kun tehdään lattiaan 35 astetta.

Toinen nimitys Ruotsalaistyypin pumpulle on vaihtuvan lauhtumislämpötilan pumppu. eli kun tehdään lattiaan 35 niin paineet on pienet ja hyötysuhde hyvä. Kun taas tehdään kuuma vettä 55 astetta paineet nousee ja hyötysuhde tippuu jyrkästi jopa kahden tuntumaan.

Esko kirjoitti:

Lueppas uudestaan
Eli kun Ruotsalaiset tekee yli 50 asteista vettä niin kompuran ottoteho kasvaa ja antoteho pienenee koska paineet nousee.

Erillisellä tulistuksenpoisto lämmönsiirtimellä saadaan kuumaa vettä vaikka paineet ei nousekaan.
Koska erilämpötilaisia vesiä ei sekoiteta. Aina kun kompura käy, niin kompuran jälkeen lämpötila on todella kuumaa ja tämä otetaan "erikseen " pois tulistuksen poistosiirtimessä silloinkin kun tehdään lattiaan 35 astetta.

Toinen nimitys Ruotsalaistyypin pumpulle on vaihtuvan lauhtumislämpötilan pumppu. eli kun tehdään lattiaan 35 niin paineet on pienet ja hyötysuhde hyvä. Kun taas tehdään kuuma vettä 55 astetta paineet nousee ja hyötysuhde tippuu jyrkästi jopa kahden tuntumaan.

Lue lisää

pitipäs käydä oikein geopron sivuilla urkkimassa. EIkäs tuossa minusta ole mitään ihmeellistä. Jos vain ajaa sitä kuumaa käyttöveteen niin ok. Mutta eikös kyse ollut siitä lämmitysvedestä, johon tulistus itsessään ei tuo mitään lisäarvoa.

Esko kirjoitti:

Tulistusmaalämpöpumpussa nimenomaan on parempi käyttökerroin, koska tulistimella saadaa korkeaa lämpötilaa pieni osa kokonaisenergiasta ja se saadaan suht. matalalla kompuran painetasolla.

Kun taas ruotsalaiset joutuu kyykyttämään kompuraa oikein kunnolla saadaksen sen 55- astetta ulos koneesta, koska eri lämpöiset vedet sotketaan sekaisin yhdessä lämmönsiirtimessa.

Eli kun tehdään esim. 35 asteista vettä lattilämmitykseen alhaisella painetasolla ja hyvällä hyötysuhteella, niin tulistuksen poistolämmönsiirrin ottaa n. 20% energiasta talteen yli 70 asteen lämpötilassa. Tulistimen jälkeen tulee toinen lämmönsiirrin(lauhdutin), joka käyttää hyväkseen jo jäähtyneen kylmäaineen 35-45 asteen lämpötilassa. Tämän jälkeen vielä pieni osa energiaa voidaan ottaa ulos alijäähdyttimellä esim, portaikon sulassapitoon lämpötilatasolla 20-25 astetta.

Tässäkohtaa edukseen on Geopron pumppukiertoinen tulistus, jolla voi ajaa tuon korkean lämmön tarvittaessa myös patteriverkostoon. Ja mitä kovempi pakkanen sitä enemmän kompura käy ja kuumaa vettä tulee enemmän.

Lue lisää

Äkkiseltään ajatellen jälkilämmöllä, eli mainitsemallasi alijäähdyttimellä voitaisiin vaikkapa esilämmittää kunnan verkosta tuleva käyttövesi ennen varsinaiseen varaajaan johtamista. Tiedätkö pumppumalleja, joissa alijäähdytys olisi käytössä?

Simeoni kirjoitti:

Äkkiseltään ajatellen jälkilämmöllä, eli mainitsemallasi alijäähdyttimellä voitaisiin vaikkapa esilämmittää kunnan verkosta tuleva käyttövesi ennen varsinaiseen varaajaan johtamista. Tiedätkö pumppumalleja, joissa alijäähdytys olisi käytössä?

Lue lisää

Geopro SH mallistoon saa alijähdyttimen. Se lisää maasta otettua tehoa mutta ei kompuran ottotehoa.

Kessu kirjoitti:

pitipäs käydä oikein geopron sivuilla urkkimassa. EIkäs tuossa minusta ole mitään ihmeellistä. Jos vain ajaa sitä kuumaa käyttöveteen niin ok. Mutta eikös kyse ollut siitä lämmitysvedestä, johon tulistus itsessään ei tuo mitään lisäarvoa.

Lue lisää

Tässä kohtaa minäkin oivalsin idean ja päätin hankkia tuon SH pumpun ;)

Eli lämpöpumpussa on tulistimen läpimenevä vesivirta pakko-ohjattu eli kolmetieventtiilillä säädetty pumppukierto. Kun tulistusvaraajan yläosa on täynnä niin pumppua voidaan vielä ajaa jolloin tulistunut vesi tulee myös PATTERI verkoston käyttöön niin tarvittaessa. Tulossa on kuulemma myös bi- venttiili ohjattu varaaja malli ??

Esko kirjoitti:

Geopro SH mallistoon saa alijähdyttimen. Se lisää maasta otettua tehoa mutta ei kompuran ottotehoa.

Kun tuota ottotehoa korotetaan, niin
eikö jossain vaiheessa paukkupakkastalvea ole
lämpöä syöty niin, että pumpulle tuleva maalämpöneste on pakkasen puolella.

millaisia liemen tulolämpöjä olette
mitanneet helmikuun paukkupakkasilla ?
- paljonko menee miinukselle; hälytysraja
taitaa olla -10C jolloin lienee maalämpö-
lämmittäjällä vitsit vähissä ?

Miten hyvin olette eristäneet taloon tulevan
liemilinjan. Joudun ilmeisesti vetämään
putket melko läheltä sadevesiputkea
ja pelko, että maalämpöputki routaa
lähiympäristön ja sitten sadevesiputki
pitkään jäässä keväällä. Aikomus laittaa
uretaanilevyä perussuojauksen lisäksi

Vai onko turha huoli routimisesta ?

ettei vesiputket jäädy kirjoitti:

Kun tuota ottotehoa korotetaan, niin
eikö jossain vaiheessa paukkupakkastalvea ole
lämpöä syöty niin, että pumpulle tuleva maalämpöneste on pakkasen puolella.

millaisia liemen tulolämpöjä olette
mitanneet helmikuun paukkupakkasilla ?
- paljonko menee miinukselle; hälytysraja
taitaa olla -10C jolloin lienee maalämpö-
lämmittäjällä vitsit vähissä ?

Miten hyvin olette eristäneet taloon tulevan
liemilinjan. Joudun ilmeisesti vetämään
putket melko läheltä sadevesiputkea
ja pelko, että maalämpöputki routaa
lähiympäristön ja sitten sadevesiputki
pitkään jäässä keväällä. Aikomus laittaa
uretaanilevyä perussuojauksen lisäksi

Vai onko turha huoli routimisesta ?

Lue lisää

eikä keruunesteen lämmön pitäisi pudota, mikäli lämmönkeruuputket ovat sopivalla syvyydessä maaperän koostumukseen nähden. Kalliolämmössä ei ole edes tätä ongelmaa. Älä laita uretaanilevyä, olipa vaaka- tai pystyputkisto.
Nyt on maalämpökeskusteluille oma foorumi:
http://www.saunalahti.fi/~aunepaa/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi
Toivottavasti sinne kerääntyy tällaisia kysymyksiä ja vastauksia niihin.

Esko kirjoitti:

Tässä kohtaa minäkin oivalsin idean ja päätin hankkia tuon SH pumpun ;)

Eli lämpöpumpussa on tulistimen läpimenevä vesivirta pakko-ohjattu eli kolmetieventtiilillä säädetty pumppukierto. Kun tulistusvaraajan yläosa on täynnä niin pumppua voidaan vielä ajaa jolloin tulistunut vesi tulee myös PATTERI verkoston käyttöön niin tarvittaessa. Tulossa on kuulemma myös bi- venttiili ohjattu varaaja malli ??

Lue lisää

Niin, onko moinen ominaisuus esim lämpöässän T -mallissa?

Esko kirjoitti:

Tässä kohtaa minäkin oivalsin idean ja päätin hankkia tuon SH pumpun ;)

Eli lämpöpumpussa on tulistimen läpimenevä vesivirta pakko-ohjattu eli kolmetieventtiilillä säädetty pumppukierto. Kun tulistusvaraajan yläosa on täynnä niin pumppua voidaan vielä ajaa jolloin tulistunut vesi tulee myös PATTERI verkoston käyttöön niin tarvittaessa. Tulossa on kuulemma myös bi- venttiili ohjattu varaaja malli ??

Lue lisää

Kun tuo "kolmetieventtiili" vaihtaa asentoa niin syntyykö siinä paineaalto kompurallepäin?

kokemusta ja varmaa tietoa eri ML-pumpuista. Joskus vähän tuntuu siltä, että joillakin tänne kirjoittavilla on liikesuhteita joihinkin pumppuvalmistajiin. Toivottavasti olen väärässä.

Matin veli kirjoitti:

kokemusta ja varmaa tietoa eri ML-pumpuista. Joskus vähän tuntuu siltä, että joillakin tänne kirjoittavilla on liikesuhteita joihinkin pumppuvalmistajiin. Toivottavasti olen väärässä.

Lue lisää

aika hienovaraisesti. Geoprollahan on tällä palstalla varsin aktiivinen kampanja jatkuvasti käynnissä. Sen kyllä huomaa, kun näitä maalämpöviestiketjuja sillä silmällä lukee.

Jukka kirjoitti:

aika hienovaraisesti. Geoprollahan on tällä palstalla varsin aktiivinen kampanja jatkuvasti käynnissä. Sen kyllä huomaa, kun näitä maalämpöviestiketjuja sillä silmällä lukee.

Lue lisää

Ei ole vissiin varaa mainostaa muualla :-)

5 miestä töissä, josta yksi kirjoittaa koko ajan suomi24 palstalle....käyhän se noinkin.

gepro kirjoitti:

Ei ole vissiin varaa mainostaa muualla :-)

5 miestä töissä, josta yksi kirjoittaa koko ajan suomi24 palstalle....käyhän se noinkin.

myös aika paljon siitä, miten aloittelevaa Geopron toiminta on. Eihän netti ole autuaaksi tekevä, mutta huonosti tehdyt sivut ovat huono käyntikortti yrityksestä.

Asuinpaikkakunta Helsinki ja ilmanvaihto
vanha -90 luvun Rexovent RDAC
http://www.niemi-kari.fi/rexovent.html

kytketty vituralleen ja kennossa pahaa kulumaa.
menee uusiksi ja tilalle varmaan enerventin
pyörivällä vaihtimella oleva LTR-purkki
ullakolle. Kytketty poistoimuriksi ja takkakytkimellä vain "täyttö". Tosin poisto-
asennossakin imee väkisin tuloputkia läpi
ilman normaalia propelliavustusta.

http://www.enervent.fi/family/fi/index.html

Epäilen, että ilmalämpöpumput ei riitä ja
silloinkin tarvii pannua kumminkin varalle
erillisen suihkuvesivaraajan.
Eli haluan pannusta eroon kokonaan maalämpöön ja takanpolttoon. Ilmalämmöllä vaikea lämmitää
kosteiden tilojen lattioita.

Tuo nykyinen pannu on 12 12 12 kw vastuksilla
ja yöaikaan sähkömittarin laakerit melkein
nyrjähtää. Tosin 1/3 teho riittää enimmäkseen
ja vaihe 2/3 3 ei kytkeydy kuin pakkasilla.

Halpaa ei saneeraus ole missään vaiheessa.
Vaikeata on verrata eri toimittajien vehkeitä
nimenomaan saneerauskäyttöön.

Eikö tulistinpiirin teho lähinnä riitä
vain varaajan ylöosan kovaan lämmitykseen
ja jos otan siitä patteripiiriin, niin eikös se
jäähdy äkkiä ja siinä meni tulistinjätökset.

Kattilasaneeraaja kirjoitti:

Asuinpaikkakunta Helsinki ja ilmanvaihto
vanha -90 luvun Rexovent RDAC
http://www.niemi-kari.fi/rexovent.html

kytketty vituralleen ja kennossa pahaa kulumaa.
menee uusiksi ja tilalle varmaan enerventin
pyörivällä vaihtimella oleva LTR-purkki
ullakolle. Kytketty poistoimuriksi ja takkakytkimellä vain "täyttö". Tosin poisto-
asennossakin imee väkisin tuloputkia läpi
ilman normaalia propelliavustusta.

http://www.enervent.fi/family/fi/index.html

Epäilen, että ilmalämpöpumput ei riitä ja
silloinkin tarvii pannua kumminkin varalle
erillisen suihkuvesivaraajan.
Eli haluan pannusta eroon kokonaan maalämpöön ja takanpolttoon. Ilmalämmöllä vaikea lämmitää
kosteiden tilojen lattioita.

Tuo nykyinen pannu on 12 12 12 kw vastuksilla
ja yöaikaan sähkömittarin laakerit melkein
nyrjähtää. Tosin 1/3 teho riittää enimmäkseen
ja vaihe 2/3 3 ei kytkeydy kuin pakkasilla.

Halpaa ei saneeraus ole missään vaiheessa.
Vaikeata on verrata eri toimittajien vehkeitä
nimenomaan saneerauskäyttöön.

Eikö tulistinpiirin teho lähinnä riitä
vain varaajan ylöosan kovaan lämmitykseen
ja jos otan siitä patteripiiriin, niin eikös se
jäähdy äkkiä ja siinä meni tulistinjätökset.

Lue lisää

Juttelin IVT toimittajan kanssa, joka ehdotti kahta vaihtoehtoa:

IVT HT E14 sähkövastus
IVT HT E11 sähkövastus

Oli sitä mieltä, että E11 lisävastuksella
riittää ja pumpun käyttöajat tällöin pitkät.

Käyttölaskelmassa nesteet 0C / 50C
teho 10,1 KW ja pumppu kuluttaa 3KW
jolloin hyötykerroin 3,37.

Koneilla voi antaa jatkuvaa 65C patteripiiriin
mutta huonommalla hyötysuhteella.

Lupasi vielä tehtaan kerrointiedot, jos nestet
0C / 65C, joka aika mielenkiintoinen tieto.
Näkisi miten hyötysuhde romahtaa.

Laitteen lisävastuksella 11E
huiputeho olisi 14,1KW ja energiapeitto 96%

Viime talven LÄMMITYS-mittauksissa (HKI):
mittausjakso 7 päivää loppuen 25.1.2004
kulutusta yhteensä 1182kwh,
joka on keskimäärin 169kwh / vrk
=> 169kwh/24h = 7kw :n virtuaalikamiina
24h päällä ilman häviöitä.

Patteripiirin lähtö 57C
Patteripiirin paluu 44C
ulkona -17C
Viikon ulkolämpötilakeskiarvo noin -14C

MITÄ AIHEUTTAA PATTERIPIIRIN KORKEA PALUULÄMPÖTILA .
TOIMIIKO "OK" tuolla lämmön paluuarvolla ?

Toisella lähestymisellä mitoitusta:
lämpimät neliöt: 317m2
lämpimät kuutiot: 900m3 (pari korkeata kohtaa)

ominaiskulutukset
19w / m2 ----> 17.0k
50w /m3 ----> 15.8k

Onko nuo sopivia kulutuksen
tarvearvioita 70-luvun
lopun taloon (kellari maan alla) ?
(lämpölasit ja LTO)

Yo lähestyminen edellyttäisi enemmän huipputehoa
kuin 11E malli 3kw vastuksella.
Eli 6kw lisävastus ainakin. => 10,1 6
= 16,1kw (patteripiiriin 50C vesi)

Lupasi myös saneerausreferenssitoimituksista
tiedot. Eli kovasti on luvattu.

Eli 11kw vai 14kw malli ?

Kaivo 23,50eur / metri
11E 1 reikä 180m
14E 2 reikää => yhteensä 240m

Suomen hinnat kovat verrattuna näihin
http://www.cerpadla-ivt.cz/?download=ivt_sortiment_a_ceny_2004.pdf

Onko käyttökomentteja REGO 637 ohjausjärjestelmästä ?