SL-historiaa:
Joidenkin fennomaanien yksikielisyyspyrkimysten vastapainona myös osa suomenkielisistä katsoi tärkeäksi, että molemmat kielet voisivat säilyä virallisina.
Eräs näkyvimmistä hahmoista tässä ryhmässä oli senaattori ja kielitieteilijä E. N. Setälä, joka oli aktiivinen nuorsuomalainen ja kuului myös Suomalaisuuden liiton ensimmäisen keskuskomiteaan. Setälä suhtautui myönteisesti ruotsin kielen opetukseen. ja hänellä oli keskeinen asema maan ensimmäistä kielilakia valmisteltaessa 1920-luvulla.
Vuonna 1922 säädetty kielilaki määritteli suomen yhdenvertaiseksi kansankieleksi ruotsin kanssa ja määritteli suomen ja ruotsin kielten käyttämistä tuomioistuimissa ja muissa valtion viranomaisissa. Laki turvasi yksilön kielelliset oikeudet ennen kaikkea kirjallisessa viestinnässä viranomaistahojen kanssa.
Joidenkin fennomaanien yksikielisyyspyrkimysten vastapainona myös osa suomenkielisistä katsoi tärkeäksi, että molemmat kielet voisivat säilyä virallisina.
Eräs näkyvimmistä hahmoista tässä ryhmässä oli senaattori ja kielitieteilijä E. N. Setälä, joka oli aktiivinen nuorsuomalainen ja kuului myös Suomalaisuuden liiton ensimmäisen keskuskomiteaan. Setälä suhtautui myönteisesti ruotsin kielen opetukseen. ja hänellä oli keskeinen asema maan ensimmäistä kielilakia valmisteltaessa 1920-luvulla.
Vuonna 1922 säädetty kielilaki määritteli suomen yhdenvertaiseksi kansankieleksi ruotsin kanssa ja määritteli suomen ja ruotsin kielten käyttämistä tuomioistuimissa ja muissa valtion viranomaisissa. Laki turvasi yksilön kielelliset oikeudet ennen kaikkea kirjallisessa viestinnässä viranomaistahojen kanssa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tuosta on jo sata vuotta. Kehitys menee eteenpäin, ei pidä katsella liikaa taaksepäin.
Tässä tapauksessa Historia säilyttää vanhaa, ei luo uutta.
Emme voi jäädä kivikauteen.
Impivaaralaisuus on haitallista kun pitäisi miettiä tulevaisuutta ja pakkoruotsi ei kuulu siihen tulevaisuuteen.
K: Jos eeänsetälä pyörittäisi konsulttifirmaa, jossa olisi 95 poikaa ja 5 tyttöä töissä, kuinka monta vessaa eeänsetälän konsulenttifirmassa olisi?
V: Kaksi. Yksi tytöille ja yksi pojille.
K: Onko eeänsetälä ideologisesti sukua Matti Nykäselle?
V: No se on vähän 50-60. Matti osasi kuitenkin hypätä.
Tuossa ei missään mainita, että Setälä olisi kannattanut PAKKOruotsia.
Minäkin "suhtaudun myönteisesti ruotsin kielen opetukseen", vaikka ehdottomasti vastustan sen pakollisuutta kaikille.
Tyypillistä svekokieroilua taas kerran....
Setälän kielilaissa kaksikielisyyden raja oli muistaakseni 10 %.
Kataisen hallituksella se on 1 %..
Virka- tai itsehallintoalue, joka käsittää yhden kunnan, katsotaan yksikieliseksi, jos kunnassa on ainoastaan samankielisiä asujamia tai jos siinä asuvien toiskielisten luku on pienempi kuin kymmenen prosenttia asujamiston koko määrästä, mutta kaksikieliseksi, jos toiskielisten luku nousee tähän prosenttimäärään. Helsingin, Turun ja Vaasan kaupungit katsotaan kaksikielisiksi, vaikka niissä asuvien toiskielisten luku ei nousisi kymmeneen prosenttiin asujamiston koko määrästä."
Kohta on sata vuotta kulunut tuosta laista, joten järkevintä olisi päivittää kielilaki vastaamaan maailman muuttumista. Setälän perinnön RKP on jo tuhonnut.
Niinpä. Kunhan nyt noudatettaissin edes tätä nykyisen kohtuuttoman kielilain henkeä.
Nykyinen hallitus on antanut määräyksen että kuntaliitoksissa ei voi syntyä suomenkielistä kuntaa jos liitettävä kunta on jo kaksikielinen, ei vaikka ruotsinkielisten määrä olisi muutamia satoja ja alle % syntyvässä suuremassa kunnassa.
Myöskin kuntien vapaaehtoiset kaksikielisyydet pitäisi kieltää lailla eikä suosia niitä. Kielilainsäädännössä ei ole otettu huomioon suomenkielisten etua tai tunteita. Mikä mekkala nousisi jos esim. Joku närpiön suomenkielinen ehdottaisi kuntaa kaksikieliseksi Lohjan malliin...?
Kaiken huipuksi kaksikielisyysraja voi olla täysi 0%!!!
Nimittäin kunta voi halkea 10 vuodeksi ns. vapaaehtoista kaksikielisyyttä.
Sillä ei ole mitään asukasrajaa!
Päteekö tuo kaikkiin kieliin?
Voiko esim. Lieksa saada ylimääräistä fyffykkää siitä, että mesta olisi suomi-somalia-kaksikielinen?
Meinaan jos ei voi niin sehän on silloin syrjintää?
Uusi Suomi:
"14-vuotias kypsyi ruotsiin – kirjoitti suomen kielioppikirjan 80 vuodeksi."
Kyseessä oli Emil Setälä.