Lähdemme hakemaan keväällä venettä Hollannista Suomeen ja tulemme Den Helderin kohdalle sisäjärvien kautta. Kysymys kuuluu:
Mistä kohdasta kannattaa mennä Friisien ulkopuolelle? Kiertää Noorderhaaksin pikku saari etelän kautta (Texelin alapuolella) ja sen jälkeen kohti pohjoista vai mennä suoraan Noorderhaaksin ja Texelin välistä?
Mistä kohdasta kannattaa mennä Friisien ulkopuolelle? Kiertää Noorderhaaksin pikku saari etelän kautta (Texelin alapuolella) ja sen jälkeen kohti pohjoista vai mennä suoraan Noorderhaaksin ja Texelin välistä?
Vastaukset 56
Vanhimmat
Ilman muuta Noorderhaaksin ja Texelin välistä. Siinä on selvästi ja isoilla puna-vihreillä poijuilla merkattu väylä. Eipä juuri tarvitse edes karttaa tarvita.
Varo hiekkasärkkiä. Virta vie, vieta tuo!
Joo, välistä vaan! Oon joskus ajellut 3.0m syväyksellä varustetulla uppotukilla koko inshore linen ja niiden hiekkasärkkien kanssa saa olla kyllä tarkkana koko matkan!
Mikäs vene on kyseessä, jos saa udella?
Olen purjehtinut noilla vesillä toista kymmenkunta kertaa, joten Friisien saaret ovat tuttuja. Niiden väylät muuttuvat hiekan siirtymisen takia, joten on syytä olla päivitetyt kartat. Omassa kartassani on lyhyempi väylä Nooderhaaksin hiekkasärkän ja Texelin välissä. Olen käyttänyt sitä. Eikö väylää enää ole uudessa kartassa?
Mutta itse asiaan. Valitse reittisi säätilan ja -ennusteen mukaan! Jos keli on suotuisa ja siirtopurjehduksen aikatautu on tiukka, suuntaa Den Helderistä Friisien saaren ulkopuoliselle rannikkoliikenteen vyöhykkeelle ja purjehdi nonstopia Cuxhaveniin tai suoraan Brunsbyttelin sulkuun. Rannikkoliikennevyöhyke on rajattu selkeillä valopoijuilla, jotka on numeroitu. Jos kova keli yllättää, Helgoland on paras suojasatama, jonne voit mennä kaikissa vuoroveden vaiheissa ja mihin aikaan vrk:sta tahansa. Aallonmurtajan sisäpuolella on hyvää tilaa purjeiden laskuun ja fendarien köysien laittoon.
Suojaisempi reitti on Friisien saarten takana wattimerellä (Waddenzee). Tarkoititko "sisäjärvillä" wattimerta? Den Helderistä väylä kiertää kohti Harlingenia, jossa on idyllinen vierassatama. Jos veneesi syväys on alle 1.8m, sinulla on mahdoillisuus ajaa kanavia pitkin Lauwersoogiin (jossa hyvä vierassatama ennen sulkuporttia) ja sieltä Schiermonnikoogin länsipuolitse avomerelle. Halutessasi voit jatkaa Lauwersoogista kiemuraista Reitdiepiä pitkin Groningeniin ja isompaa kanavaa Delfzijlin sulkuun ja sieltä Borkumin länsipuolitse avomerelle.
Jos syväys on yli 1.8 m, jatka Harlingenin kautta Terschellingin ja Vlielandin kautta avomerelle. Kummassakin on hyvä vierassatama. Itse olen suosinut W-Terschellingin satamaa, vaikka väylä sinne kiemurtelee (on kyllä hyvin merkitty).
Pieni tarkennus: Lauwersoogiin pääsee kyllä kanavia pitkin vielä 2 m syväykselläkin. Olen mennyt.
Joo, tiedän kyllä, että voi onnistua - jos vesi sattuu olemaan korkealla!
Hollantilaiset ilmoittavat kanavien kulloisenkin vedenkorkeuden (mittayksikkönä on desimetri). Normaalin veden korkeuden aikana jäin eräällä aikaisemmalla veneelläni pohjaan kiinni useita kertoja, vaikka syväys oli vain 1.9 m. Onneksi kanavat ovat mutapohjaisia.
En pitänyt aiheellisena suositella kanavareittiä, jos syväys on yli 1.8m. Ohje löytynee myös vuosittain julkaistavasta hollantilaisesta vesiturismioppaasta, jossa on tiedot suluista, silloista ym. Kirjasen voi ostaa vaikkapa Harlingenista.
Joo, paikka paikoin muistan kaiun näytäneen 0,30 m kölin alle vettä kanavilla. (1,5 m syväys)
Olen seurannut mielenkiinnolla tätä keskustelua. Olemme ostamassa Hollannista n. 39 jalkaista purjevenettä (yhdestä on jo kauppaa alustavasti hierottu). Koska omat taidot eivät riitä veneen tuomiseen kotimaahan, tarvitsemme siirtomiehistön. Löytyykö keneltäkään sopivia ehdokkaita tai yhteystietoja mistä voisi em. kysellä. Siirto olisi ajankohtainen toukokuussa.
Tuolla joku mainitsi tekevänsä siirtopurjehduksia
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11289423#comment-60215045
laita postia [email protected]
Pari vuotta kulunut tästä keskustelusta, mutta edessä on samanlainen reissu sisämeren Andijkista Suomeen. Ajatuksena on ajaa koilissulusta (Voorhaven) ulos ja siitä Harlingeniin, josta Vlielandin ja Terschelling välistä pohjanmerelle. Mahdollinen stoppi Borkumissa ja siitä Cuxhaveniin ja Brunnsbütteliin. Onko kellään Koilissulun ja Harlingenin pätkä näyttää matalalta. Onko kellään tietoa miten siitä pääsee 1,9m syväksellä?
Vähän ohi kysymyksen mutta:
Haimme viime keväänä myös ensimmäisen veneemme Hollannista, läheltä Belgian rajaa. Tulimme pohjanmerta Den Helderiin. Siellä jäimme pohjanmeren myrskyn takia jumiin pariksi päiväksi ja päätimme tulla Staande Mast Routea pitkin eli Den Helderistä Lemmeriin ja siitä kanaville ja ulos takaisin pohjanmerelle Borkumiin ja siitä eteenpäin Kielin kanavalle.
Masto ylhäällä reitillä meni pari päivää koska sillat menevät kiinni klo 19 paikkeilla ja aukeavat aamulla 8-9 maissa. Mutta oli mieleenpainuva reitti. Jos vain aikaa niin suosittelen. Radio pitää veneessä olla koska muuten siltojen aukipyytäminen voi olla hankalaa.
Lemmeristä menitte varmaankin Pricess Margarietes Kanaaliin, koska siellä muistaakseni on eniten noita aikarajoituksia. Harlingenin kautta kanaville mentäessä on van Harinxma Kanaal, jossa sillat avautuivat pyytämättä ja vauhtia hidastamatta. Dokkumer Ee kanaali Lauwersoogiin on isompi kuin Lauwersoogin ja Groningenin välinen Reitdiep.
Kyllä suojainen kanavamatkailu on silloin erityisen kivaa, kun Pohjanmerellä on kurja sää. Dokkum tuulimyllyineen on turistikohde.
http://www.staandemast.nl/mambots/content/dynamicImage/popup.html?file=http://www.staandemast.nl/images/stories/kaarten/route-fijn.jpg&closeText=klik om dit venster te sluiten
Tuossa tuo reitti näkyy hyvin, Staande Mast routen sivu:
http://www.staandemast.nl/
Me me menimme reitin loppuun asti mutta Lauwersoogissa voi palata käsittääkseni pohjanmerelle myös,
Tarkoitus on tulla ulkokautta aikapulan takia. Nonstoppina vedetään kielille saakka.
Kiitos neuvoista!
Vaikka legi Den Helderistä Kieliin ei olekaan pitkä, se ei välttämättä ole yhtä helppo kuin Kielistä kotiin. Nonstop-purjehdusta varten joudut suunnittelemaan aikataulusi niin, että saapuessasi Elbelle olisi myötävirta sekä lisäksi niin, että olisit varhain aamulla Brunsbüttelin sulussa voidaksesi ajaa Holtenaun sulkuun saakka ennen pimeää. Kielin kanavassa huviveneliikenne on kielletty pimeällä!
Niin tiukkaa aikataulua ei pitäisi suunnitella, ettei jää yhtään varapäivää. Pohjanmeren sään, vuoroveden ja Kielin kanavan rajoitukset varmaankin huomioit.
Huonolla tuurilla voi käydä jopa niin, ettet kovan tuulen ja “zeegatten” pahan aallokon vuoksi pääsekään Den Helderistä Pohjanmerelle. Silloin saatat arvostaa vaihtoehtoista reittiä Wattimeren ja kanavien kautta. Hanki ainakin kartat!
Sää on huomioitu ja varapäiviä on varattu. Kanavia pitkin lähdemme tulemaan vain jos pohjanmerelle luvattu tosi huonoa säätä yli 3 päiväksi putkeen siitä kun arvioitulähtöpäivä on.
Elben poijulla ollaan hieman ennen alavettä ( tai odotetaan siellä sitä) ja myötävirtaan olisi tosiaan tarkoitus mennä elbeä pitkin. Cuxhavenissa tankataan kanavaa varten ja nukutaan jos sattuu olemaan yö. Aamusta sitten kanavan sulusta läpi kohti kotivesiä.
Kartat on!
Alkuperäinen kysymyksesi koski Noorderhaaksin hiekkasärkän kiertämistä. Siitä päättelin, että sinulla oli ainoastaan Pohjanmeren yleiskartta. Hyvä, jos kartat on jo hankittu!
Itse menisin Friisien saarten ulkopuolelta, jos lähtöpäivänä on sopiva sää. Parin vrk:n sääikkuna riittää ehtiäksesi Helgolandiin tai Elbelle.
Elben uloimmille poijuille en jäisi odottelemaan kelin paranemista (omalla veneellä tullut kokemusta yli 20:stä Kielin kanavan kautta menevästä reitistä). Elbe 1:ltä on 24M Cuxhaveniin. Jos vastavirta nostaa vaikean aallokon Elbe 1:n luona, harkitse 14M päässä olevaa Helgolandia odotuspaikaksi (voit myös bunkrata siellä). “Helgoland is always a good and safe choice in really really bad weather.” Jos tuuli on heikko, ajele vaikka vastavirrassa Elbelle.
Virta voimistuu Elben kaventuessa, kun alat lähestyä Cuxhavenia. Cuxhavenin vierassatamassa ei ollut p-a-jakelua. Onko nyt?
Mikset suunnittelisi p-a-tankkausta Brunsbüttelistä (n. 1 M vierassatamasta) tai Rendsburgista? Jos sulutat kanavalle ip, ehtinet Rendsburgiin ennen pimeää.
Siellä on puolenvälin paikkeilla, vasemmalla puolella kanavaa tulosuunnastanne polttoaineenjakelupaikka. Siellä voi myös tarpeen tullesa yöpyä, jos pimeä yllättää.
Muista, että kanavassa ei saa purjehtia vaikka X:llä tulettekin.
Cuxhavenissa oli viime toukokuussa ainakin polttoainejakelu vierasvenesatamassa. Sisääntulosta heti oikealla. Itsepalvelu ja kortti toimi.
Tarkoittanet Rendsburgia.
Polttoaineautomaatti vielä näy näissä:
http://www.marina-guide.net/index.php?id=16&hafen=401
https://marinas.com/view/marina/9427_Cuxhaven_Yacht_Club_Marina_Lower_Saxony
Ei myöskään Cuxhaven City marinan oppaassa:
http://www.marina-guide.net/index.php?id=16&hafen=95
Hehe :-)
Ehkä se Rendsburg näyttää nettipurjehtijan kartassa "polttoaineenjakelupaikalta", kun ei ole paikalla käynyt.
Muistelen muuten, että siellä tankkaamisessa oli jonkinlaista ongelmaa. Olisikohan ollut hyvin matala tankkauslaituri, en ole varma?
Jakelupaikka on saaressa nimeltään Rader Insel. Myyjän kannettava kortinlukija toimii vain viereiseltä mäentörmältä. Poika on innokas apuri isälleen. Mukavaa palvelua.
Cuxhavenia ajattelin tankkauspaikaksi, jos saavumme yöllä elbelle ( hyvin todennäköistä, jos on den helderin kohdilla aamulla). Siinä voitaisiin samalla hieman levähtää ennen kuin siirtyisimme kanavaan heti aamusta. Kanava vedetään pysähtymättä läpi.
Jos saavumme elbelle aamusta/ip niin silloin tankkauspaikka voi olla esim. brunsbuttelissä.
Epäilysi nettipurjehtijaksi oli tarpeeton. Kanavan varressa Rendsburgissa on valintakauppa ja venetarvikeliike, jonka yhteydessä on bensa-asema. Siitä olen muutaman kerran tankannut dieseliä (kauppa lainasi kanisteria nille, joilla ei sattunut olemaan omaa). Jos haluat yöpyä Rendsburgissa ja tankata ponttoonilaiturilta suoraan veneeseen, kannattaa ajaa sillan jälkeen vasemmalle (pohjoiseen). Lyhyen salmen jälkeen avautuu Obereidersee. Sen rannalla on pari rauhallista vierasvenesatamaa. Enismmäinen on oikealla, mutta siinä ei ole p-a-jakelua ja valintakauppaan oli muistaakseni 500m. Vanhempi ja isompi marina on Regatta Verein Rendsburg. Se on järven pohjukassa vasemmalla. Sieltä voi tankata dieseliä. Aamulla sai lämpimiä sämpylöitä. On idyllinen paikka ja rauhallinen yöpymissatama NOK puolivälissä.
Varmaankin netistä löytyy vierassatamien fasiteettitiedot, jos haluat tarkistaa. (Viimeksi yövyin Obereiderseen uudemmassa marinassa toukokuussa 2010. Vanhassa RVR:n satamassa yövyin omalla veneelläni ekan kerran v. 1977, viimeksi 2005).
Olisikohan kuitenkin syytä katsoa vuorovesitaulukoista se "siirtyminen kanavaan heti aamusta"? Taitaa olla eka purjehduksesi vuorovesillä?
Kyllä Cuxhavenista kanavaan pääsee mihin aikaan tahansa. Laskuvedellä on vain vähän hitaampaa.
Juu, tiedetään että myötävirtaan kannattaa mennä sululle. Ihan jokaista yksityiskohtaa vaan ei jaksa kirjoittaa tänne :)
Mistä aijot saada polttoainetta Cuxhavenista? Kanavassa on proomu, josta myydään esim. dieseliä. Ainakin Kielin päässä kanavaa.
Tuossa nensimmäsessä linkissä
http://www.marina-guide.net/index.php?id=16&hafen=401 on maininta dieselistä karttojen alapuolella. Tuossa se oli heti sisään tulon oikealla puolella missa tuollainen uloke. Ihan tarkkaa paikka ei muista enää.
Olen myös yöpynut ja tankannut samoilla kulmilla. Taisi mennä niin, että ooteltiin aamupäivällä melko pitkään, että "avainhenkilö" saapui avaamaan tankin ja myymään meille polttoainetta. Siinä lahden suulla on se pikkuhuoltsikka (takaisin kanavalle ajaessa vasemmalla, hieman sivussa), jonka laituriin me ainakin päästiin (2m syväys) ihan hyvin. Mutta ei sekään ole auki kauden ulkopuolella eikä kummassakaan (Vuosina 2010 ja 2011) ollut korttiautomaattia, vain käteismyyntiä kun henkilökuntaa oli paikalla.
Oltiin molemmilla kerroilla liikkeellä kyllä melko aikaisin, toukokuussa. Ehkä varsinaisen kauden aikana on tilanne toinen.
Mites tuo tankkaus Brunsbuttelissa toimii, käykö kortti vai käteinen? Onko eri tankkauspiste huviveneille ja laivoille? Myyvätkö 24h vai tiettyinä kellonaikoina?
Brunsbuttelissa ei tietääkseni ole tankkausmahdollisuutta. Kuxhavenissa on huviveneille automaatti, joka toimii ympäri vuorokauden kaikilla tunnetuilla korteilla.
ihmettelen hieman lähtöpaikkaa ja miksi tulla Den Helderin kohdalle sisäjärvien kautta. Den Helderiin pääsee kyllä Amsterdamista kanavia pitkin mutta todella hidasta useiden siltojen vuoksi, syväyskin on rajattu. Jos sisäjärvillä tarkoitetaan Markermeer ja Ijsselmeer järviä niin sitten luontevaa olisi tulla ulos Kornwerderzandin sulusta ja ajaa Vlielandin ja Terschellingin välistä Pohjanmerelle jolloin kokonaismatka on lyhyempi. Vlielandista pääsee merelle sekä lasku että nousuvedellä ja näin ajoittaa tulo Elbe 1 poijulle optimiaikaan.
Vene sijaitsee Kornwerderzandin sulun luona, ajattelin ajaa ulos texelin kohdilta koska vuorovesipurjehdus ei ole tuttua. Kornwerderzandin sulusta läpi yläveden aikana ja sen mukana avomerelle. Avomerellä kyllä pärjätään, hyvä miehistö mukana.
Kornwerderzandin sulkuhan vie Ijsselmeeriltä Wattimerelle Boontjesin väylälle. Sulusta Harlingeniin on vain 7 M. Pari mailia ennen Harlingenia on Boontjesin matalin kohta (alavedellä 1.5m, ylävedellä yli 3 m). Harlingenista on selkeästi merkitty väylä Vlielandin ja Terchellingin väliseen Zeegattiin ja merelle. Boontjesistä menee myös pienempi väylä, Zuidoost rak, Texelin itäpuolitse Vlielandin ja Terchellingin väliin, mutta sitä en ole itse purjehtinut.
Eikö nopeampi reitti Kornwerderzandista Pohjanmerelle ja Elbelle olisi sittenkin Wattimeren kautta? Tsekkaa väylät virrat tuoreista kartoistasi ja vuorovesitaulukoista. Harkitse reittivaihtoehdot uudelleen!
Olen seurannut mielenkiinnolla tätä keskustelua. Olemme ostamassa Hollannista n. 39 jalkaista purjevenettä (yhdestä on jo kauppaa alustavasti hierottu). Koska omat taidot eivät riitä veneen tuomiseen kotimaahan, tarvitsemme siirtomiehistön. Löytyykö keneltäkään sopivia ehdokkaita tai yhteystietoja mistä voisi em. kysellä. Siirto olisi ajankohtainen toukokuussa.
Sorry, mulla meni ulkomuistista sulkujen nimet sekaisin, vene on waddenhavenin sululla.
Kirjoita postiini niin keskustellaan veneesi siirtopurjehduksesta, kokemusta on
monista veneistä ja usealta vuodelta.
[email protected]
Moikka
Jos et ole vielä sopinut siirrosta, voin antaa myös tarjouksen kevään purjehdukselle. Joustavasti sovittavissa joko minun omalla porukalla siirto, tai avuksi.
yt T
[email protected]
Ks. www.c-adventure.fi
Hoidamme veneiden siirrot ammattimaisesti
T. Harri
Kuxhavenissa on nyt pari vuotta ollut tankkausmahdollisuus. Automaatilla mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Ajo siitä sululle voi kestää yllättävän kauan, jos ajoitus on väärä (vastavirta voi olla jopa 6-7 solmua). Menisin yöpymään sululle, siitä pääsee läpi mihin aikaan vaan.
Se kanavan läpi ajaminen on keväällä valoisan aikana muutenkin ihan siinä ja siinä, että ehtiikö.
Tankkausmahdollisuus matkalla on epävarma: pari kertaa olen käyttänyt. Se venekerhon tankki toimii vaan päiväsaikaan, jos sattuu olemaan oikeat henkilöt paikalla. Ja se pikkuhuoltsikka, ei sekään ole auki kauden ulkopuolella kuin satunnaisesti. Eikä automaattia ole.
Siispä: Jos haluat mennä oman aikatalusi mukaan, niin tankkaa kuxhavenissa.
suosittelen myös kanavan jälkeen kauppapaikaksi kylää nimeltä Laboe. Marinasta saa naftaa (sehän meni kaikki siinä kanavalla) ja isoon kauppaan on pari sataa metriä. Unelias kylä, tulee mieleen lähinnä tammisaari tai naantali kauden ulkopuolella.
Hollannista ulos ajamisessa ratkaisee jonkin verran myös se, että kummasta sulusta tulet waddenseelle. Jos lähtöpaikka houkuttaa ajamaan sinne koiliisen sululle, niin aja Harlingenin kautta. Nätti reitti ja jopa ruuhkainen ajoittain. Siinä Harlingenistä länteen menevällä väylällä ei sitten kannata ottaa metriäkään yli väylämerkkien: Siellä on betonimuuri pinnan alla estämässä hiekan valumista väylälle. Ja se on aika lähellä pintaa jopa ylävedelleä. Muista vuorovesi: Vastavirtaan ei kannata yrittää...
Koita ajoittaa elbe-ykköselle tulo alaveden aikaan, niin kaikki on helpompaa. Sen ajomatkan sinne saa kuitenkin tehtyä niin, että vauhtia hidastamalla on siinä silloin, kun pitääkin. Älä säikähdä redillä makaavia laivoja. Niillä on valot päällä, mutta niiden välistä voi huoletta purjehtia.
Kun vihdoin pääset itämerelle, huokaat helpotuksesta: Ei enää vuorovesiä... Itse olen ajanut Laboesta nonstoppina Kalmariin, jossa tankkaus ja kaupassakäynti. Naftaa saa, vaikka båtmack on kiinni. Siellä on seinässä puhelin, jonka luurin nostamalla saa soitettua omistajalle. Jos se ei toimi (omistaja ei ole kotona) niin siinä lähellä on steak-house, jonka omistaja on sen tankkauspaikan omistajan serkku ja soittaa sille tarvittaessa... ;)
Kiitos Mika ohjeista, täytyy kirjoittaa muistiin.
Aikaisemmassa viestissäni kritisoin aloittajan ajatusta mennä “aamuksi Brunsbüttelin sulkuun”, koska käytännössä vuorovesi määrää aikataulut. Virta voi olla ad 6-7 kn, kuten Mika totesi.
Elbellä purjehtiminen ei ole kiellettyä pimeälläkään (toisin kuin kanavassa). Eli voi mennä myötävirrassa sululle ja sulutuksen jälkeen odottaa päivän valkenemista Brunsbüttelin vierassatamassa. Veneiden odotusalue on itäisemmän pikkusulun vieressä Elbellä. Päiväsaikaan huviveneet sulutetaan pikkusulussa. Yöllä saapuessani veneet ohjattiin isoon sulkuun laivojen kanssa. Valkoinen vilkkuvalo tarkoittaa huviveneiden lupaa ajaa sulkuun, muut valomerkit on laivaliikenteelle. Odotusalueellakin käy kohtalainen virta, jonka vuoksi moottoria ei voi pysäyttää. Sulkumestari näkee odotusalueen valvontakameralla. Sulku toimii ympäri vuorokauden.
Vuorovesitiedotkin löytyvät netistä. Yhtä lyhyttä siirtopurjehdusta varten on turha hankkia nautical almanakkaa, esim. Reed´siä.
Brunsbüttelin sululle on kiva ehtiä ennenkuin myötävirta loppuu ja alkaa kääntyä vastaiseksi (ennen HW).
http://www.tide-forecast.com/locations/Brunsbuttel-Germany/tides/latest
http://tides.mobilegeographics.com/calendar/year/1463.html
Kanavan jälkeen myös Strandesta saa löpöä.
http://jarip.kuvat.fi/kuvat/Hollanti-Suomi/Itämerelle/IMG_1355.JPG?img=img2048
Me lähdimme cuxhavenista kuuden pintaan aamulla (17.5.2013) Kanavaan pääsyä piti odotella noin tunti ja Holtenausissa Itämeren puolella oltiin vielä valoisaan aikaan puoli kahdeksalta. Kanavamaksu onnistuu nykyään kortillakin automaatilla Itämeren päässä.
Aamuaurinkoa... http://jarip.kuvat.fi/kuvat/Hollanti-Suomi/Itämerelle/IMG_1349.JPG?img=img2048
"sisäjärvien kautta"
Mitä sitten ovat ulkojärvet?
Ymmärrän kyllä, että viittaat ruotsinkieleen, jossa sjö on meri ja insjö on järvi. Meidän kielemme on tässä suhteessa rikkaampi. Sisämerellä on eri merkitys. Itämeri on sisämeri, koska se on vain kapean salmen kautta yhteydessä valtamereen.
Minun kielikorvani mukaan esim. Lohjanjärvi on “tyypillinen” sisäjärvi.
Maailman suurin järvi on nimeltään Kaspian meri. Sitä en nimittäisi sisäjärveksi.
Vattimeri on Hollannin erikoisuus http://fi.wikipedia.org/wiki/Vattimeri
Se ei todellakaan ole sisäjärvi eikä järvi.
Koeta hyväksyä, että rikkaassa kielessämme on sisämeriä, järviä, sisäjärviä, lampia, lammikkoja ja lätäköitä.
Oletko muuten purjehtinut vattimerellä? (Pahoittelen, että aiemmin kirtoitin sen tupla veellä).
Vattimeri jatkuu kyllä Hollannin ulkopuolelle Saksaan ja aina Jyllannin tyveen.
Niin ja sisäjärvillä tarkoitus esim. IJSSELMEERiä joka on makeaa vettä ja sulut erottavan sen Vattimerestä.
Seppomartti, tiedän kyllä vattimeren oikein hyvin (samoin kuin Ijsselmeerin), mutta viittasin keskustelun aloituksessa ilmoitettuun aiheeseen eli purjehtimisesta Den Helderistä Suomeen.
Sillä legillä ei yleensä poiketa Saksan tai Tanskan matalille vattimerialueille, "sisäjärvillekin" ehkä vain Lauwersmeerin yli.
Keskustelun avaaja paljasti vasta lopuksi, että kysymys olikin itse asiassa Waddenhavenista eikä Den Helderistä eikä myöskään Kornwerderzandista! Jälkikäteinen "vinoilu" Ijsselmeeristä oli mielestäni tarpeeton.
Toivotan veneenhakijalle mukavaa siirtopurjehdusta ja innostavia vuorovesielämyksiä!
Sorry "vinoilusta", ei ollut tarkoitus!
Lähtö on Waddenhavenista ja tarkoitus on mennä Den helderin editse ja Telin kohdalta Friisien ulkopuolelle. Siitä alkuperäisen kysymyksen lähtökohta.
Kiitos, varmasti tulee hieno kokemus.
Retki tehty ja vene saatiin Suomeen. Aikaa kului siirtymiseen 8 päivää ja vain yksi yö oltiin satamassa. Kiitos kaikille hyvistä vinkeistä.
Mikä oli lopullinen reitti? Tuliko mitään oivalluksia matkalla?
Reitti kulki Den helderin ohitse Noorderhaaksin ja Texelin välistä Pohjanmerelle. Tankkaus Cuxhavenissa ennen kanavaa, ei olisi ollut tarvetta mutta otimme varman päälle. Laboessa täytimme ruoka- ja vesivarannot. Seuraava pysähdys oli Kalmar, jossa kanssa ruoka, vesi ja löpö- tankkaus. Sieltä suoraan Suomeen.
Pohjanmeri oli tyhjempi rahtilaivoista kuin mitä oli ennakko-odotus. Rauhassa saatiin mennä. Elben vuorovesivirtaus oli mielenkiintoinen kokemus, ei sen voimakkuutta tajunnut ennen kuin itse näki. Sulkujen toiminta oli nopeaa, mutta Brunbuttelin päässä olisimme toivoneet kiinnittymiskohtaa odotusajaksi, samanlaista kuin mitä on Kielin päässä.