Todellisuudessa Suomessa ei ole koskaan ollut koko kansan presidenttiä. Sellaiseksi ei voi sanoa Urho Kekkosta, ei Mauno Koivistoa eikä Martti Ahtisaartakaan. Silti heillä kaikilla oli virkakaudellaan kansan enemmistön uki.
Niinistö nyt valittiin presidentiksi edeltäjiinsä nähden ennätyksellisellä äänimäärällä ja ylivoimaisella äänierolla, niin kannatuksen jakautumiseen pohjoisen ja etelän välillä on kiinnitetty erityistä huomiota. Niinistölle onkin suuri haaste taittaa äänestämättä jättäneiden epäluulot ja saavuttaa koko kansan presidentin asema.
Koko kansan presidentiksi ei voi ilmoittautua, kuten Halonen teki, se asema on ansaittava. Tarja Halonen ei ole koskaan sitä asemaa saavuttanut, eikä ehkä aidosti siihen pyrkinytkään.
Hän on hoitanut tehtäväänsä omilla ehdoillaan, ajattelematta koko kansan odotuksia. Presidenttinäkin hänelle suomalaiset ovat loppuun saakka olleet ”me” ja ”te”. Nämä ilmaisut tulevat herkästi keskusteluissa esille. Meihin kuuluvat Tarja Halosen kanssa yhteisen elämänkokemuksen omaavat ihmiset. Teihin kuuluvat varsinkin suomalaiset porvarit ja elinkeinoelämän edustajat sekä useimmat yrittäjät.
Halosella kansallinen jakolinja kulkee edelleen vuoden 1918 kansalaissodan mukaisesti punaisten ja valkoisten rajalla. Se on näkynyt hänen valitessaan tilaisuuksia, joille hän antaa läsnäolollaan arvovaltansa. Niihin eivät lotat ja sotaveteraanit aina kuulu.
Jo vaalikampanjansa aikana Halonen ilmoitti vierastavansa elinkeinoelämän mannekiinina toimimista. Myös presidenttinä hän osoitti haluttomuutensa käyttää arvovaltaansa viennin edistämiseen ja kiinnostui enemmän Afrikasta kuin Euroopasta.
Vientimatkoille hän kuitenkin muka lähti, eikä lopulta vastentahtoisestikaan.
Elinkeinoelämää mieluummin hän korosti presidenttinä kansalaisjärjestöjen toiminnan merkitystä.
Siksi ei ollutkaan yllättävää, että hänen hintavissa läksiäisissään tammikuun lopulla ei kutsuttujen joukossa ollut ensimmäistäkään yritysjohtajaa tai yrittäjää.
Niinistö nyt valittiin presidentiksi edeltäjiinsä nähden ennätyksellisellä äänimäärällä ja ylivoimaisella äänierolla, niin kannatuksen jakautumiseen pohjoisen ja etelän välillä on kiinnitetty erityistä huomiota. Niinistölle onkin suuri haaste taittaa äänestämättä jättäneiden epäluulot ja saavuttaa koko kansan presidentin asema.
Koko kansan presidentiksi ei voi ilmoittautua, kuten Halonen teki, se asema on ansaittava. Tarja Halonen ei ole koskaan sitä asemaa saavuttanut, eikä ehkä aidosti siihen pyrkinytkään.
Hän on hoitanut tehtäväänsä omilla ehdoillaan, ajattelematta koko kansan odotuksia. Presidenttinäkin hänelle suomalaiset ovat loppuun saakka olleet ”me” ja ”te”. Nämä ilmaisut tulevat herkästi keskusteluissa esille. Meihin kuuluvat Tarja Halosen kanssa yhteisen elämänkokemuksen omaavat ihmiset. Teihin kuuluvat varsinkin suomalaiset porvarit ja elinkeinoelämän edustajat sekä useimmat yrittäjät.
Halosella kansallinen jakolinja kulkee edelleen vuoden 1918 kansalaissodan mukaisesti punaisten ja valkoisten rajalla. Se on näkynyt hänen valitessaan tilaisuuksia, joille hän antaa läsnäolollaan arvovaltansa. Niihin eivät lotat ja sotaveteraanit aina kuulu.
Jo vaalikampanjansa aikana Halonen ilmoitti vierastavansa elinkeinoelämän mannekiinina toimimista. Myös presidenttinä hän osoitti haluttomuutensa käyttää arvovaltaansa viennin edistämiseen ja kiinnostui enemmän Afrikasta kuin Euroopasta.
Vientimatkoille hän kuitenkin muka lähti, eikä lopulta vastentahtoisestikaan.
Elinkeinoelämää mieluummin hän korosti presidenttinä kansalaisjärjestöjen toiminnan merkitystä.
Siksi ei ollutkaan yllättävää, että hänen hintavissa läksiäisissään tammikuun lopulla ei kutsuttujen joukossa ollut ensimmäistäkään yritysjohtajaa tai yrittäjää.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Haloska lähtee keväällä Jutan kanssa kiertueelle homottamaan kansaa!
Homottavat oikein kunnolla kuulemma.
Suomi huokaisi helpotuksesta kun päästiin Halosesta eroon. Tämä on kuin sadusta Keisarin uudet vaatteet. Kaikki näkevät todellisuuden, mutta kukaan ei kehtaa sanoa!
Hyvä kun haloska kiskoo nyt punikkipuolueensa lopullisesti lokaan,
se on haloskan ainut hyvä hyvä teko.
Suomi huokaisi helpotuksesta kun päästiin Halosesta eroon. Tämä on kuin sadusta Keisarin uudet vaatteet. Kaikki näkevät todellisuuden, mutta kukaan ei kehtaa sanoa!
Hyvä kun haloska kiskoo nyt punikkipuolueensa lopullisesti lokaan,
se on haloskan ainut hyvä hyvä teko.
Upottaa lopullisesti!
Jotkut huokaisivat helpotuksesta ja jotkut ei. Jotkut pitävät Halosesta ja jotkut ei. Presidentti ei voi koskaan olla koko kansan presidentti. Jo presidentinvaaleissa alkaa kansan jako. Presidentit omaavat poliittisen taustan (paitsi Mannerheim). On harhaa luulla, että kuka tahansa voi olla presidentti (kuuluisuudesta ja poliittisesta taustasta on hyötyä). Niinistö ei koskaan tule olemaan koko kansan presidentti, sillä se on täysin mahdotonta.
Obamakaan ei tykännyt, nauroi vaan homokommarimummolle, eikä kutsunut kylään, vaikka komuska aneli!
http://static.iltalehti.fi/uutiset/halonenobamavaaka2JI1304_uu.jpg