http://vimeo.com/87355387
Huimasta videosta nähdään kuinka aallonkorkeus kasvaa, kun syvyys vähenee. Ei tuntunut kovin järkevältä, että miehistö meni kannelle istuskelemaan satamaan saavuttaessa - ja ilman turvavaljaita.
Toisten tekemistä virheistä voi oppia jotain?
Huimasta videosta nähdään kuinka aallonkorkeus kasvaa, kun syvyys vähenee. Ei tuntunut kovin järkevältä, että miehistö meni kannelle istuskelemaan satamaan saavuttaessa - ja ilman turvavaljaita.
Toisten tekemistä virheistä voi oppia jotain?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Onneksi heillä oli tukeva vene eikä mikään rimpula.
Tuossa olisi voinut käydä huonosti.
Normaali kölivene nousee 90 asteen kallistumasta. Onneksi ko paatti ei kallistunut aivan AVS-rajaansa asti, jolloin olisi käynyt todella huonosti. Ja onneksi apua tuli paikalle eikä kukaan kolmesta mereen pudonneesta hukkunut.
Kippari otti riskin päättäessään mennä tuulen alla olevaan satamaan. Toinen selvästi kokemattomuuteen viittaava moka oli, ettei kippari komentanut porukkaa pois kannelta.
Mitähän videota sinäkin oikein katsoit? Veteen joutui 4 ihmistä, ja tuulihan ei tuossa ollut mikään ongelma, vaan mainiki, joka nousi salmen mataloituessa ja kaventuessa.
Samaan mieltä, että kannella ei olisi pitänyt jengin olla missän tapauksessa. No hyvin kävi "in the end" kuitenkin.
Eikä noilla veteen joutuneillakaan olisi ollut mitään ongelmaa, jos olisivat viitsineet uida oikeaan suuntaan, eikä jäädä simona odottamaan, että kumpi tulee ensin vastaan, kallio vai pelastaja.
Ja pelastavan veneen kipparikin olisi voinut ottaa köysiä mukaan, niin olisi voinut hinata pellet pois kaikki kerralla tuonne rauhallisemman veden puolelle.
Vene oli Bavaria laminaattipurjeilla tulossa kotisatamaan skabatreeneistä
Eikö purjeeton kölivene nouse aina lopulta pystyyn jos vain luukut ovat kiinni?
Ei välttämättä. Veneen oikaisuun tarvitaan energiaa. Yleensä vähemmän kuin kaatamiseen, mutta tarvitaan kuitenkin. Jos sopivaa aaltoa ei tule, niin vene ei välttämättä oikene koskaan. Se miten paljon kaatamiseen ja oikaisemiseen tarvitaan energiaa näkyy veneen stabilitettikäyrästä. Kaatamiseen tarvittava energia on stabiliteettikäyrän nollan yläpuolisen osan pinta-ala ja oikaisemiseen tarvittava taas käyrän nollan alapuolinen osa.
Käyrän muoto riippuu ihan täysin veneestä. Jossain vanhassa, raskaassa ja kapeassa veneessä nollan alle ei jää mitään ja tällainen vene oikenee aina. Useimmissa nykyveneissä on aina jonkin verran myös negatiivista stabiliteettia, eli niitä pitää vähän auttaa ennen kuin vene oikenee. Normaalisti tämä apu tulee aallokosta, mutta kilpaveneissä voi olla mahdollista kallistaa köliä, jolloin vene saadaan oikenemaan vaikka peilityynessä.
http://marine.marsh-design.com/content/understanding-monohull-sailboat-stability-curves
s/y Merituuli, saksalainen kouluvene X441 tuhoutui satamaan pyrkiessään Portugalissa keväällä 2013. http://www.well-sailing.de/well-sailing_news3.html
Tuulta oli vain 4-5 Beaufortia ja satama leen puoleisella hiekkarannalla. Vene meni ympäri ja neljä viidestä miehistön jäsenestä joutui veden varaan. Yksi hukkui ja myöhemmin yksi pelastusmiestön portugalilainen poliisi.
Loivakin maininki murtuu kun veden syvyys on puolet aallon pituudesta. Hawailla 3-4 m surffiaalto tyvenessä rantaveden ulkopuolella on vain 20-30cm.
Kalastusveneet saapuvat satamaan
http://www.youtube.com/watch?v=huhEWxW4XFE
Tämä kalastusvene taisi hörpätä vettä
http://www.youtube.com/watch?v=Lku2Nzsq710
Tässä kooste hölmöilystä
http://www.youtube.com/watch?v=9lsAnmnFPIo
Huh, vaikuttaa siltä että kaikkialla maailmassa on omat juttunsa mitä pitää oppia.
Kyllähän tuossa kippari tietää mitä tekee, miehistön oleskelu kannella ilman valjaita on piittaamattomuutta. Ajolinja on ihan oikea mutta vanha kunnon murphy puuttuu peliin ja heittää sisään paljon keskimääräistä suuremman aallon juuri väärällä hetkellä.
Kun vidiota katsoo, tuo veneen kaatanut aalto on ainoa joka murtuu allonmurtajan vieressä koko videon aikana. Seillä on ilmesti hieman syvempää vettä kun keskemmällä.
Miksi miehistö ei ui "turvaan" ? Veikkaisin että tuossa on helvetikseen kova merivirta takaisin ulos. Ei ole helppoa sitä vastaan. Satamaan aatojen mukana ahtautunut vesi virtaa aina takaisin ulos.
Seppomartti osui melkein oikeaan, aalto murtuu rannassa siinä missä veden syvyys on puolet allon KORKEUDESTA. Kyllä ne 3-4 m surffiaallot ovat hawaillakin avomerellä parimetrisiä :)
Aiheeseen liittyen, tässä mallia kuinka lähdetään satamasta surffikelissä Waikikissa. Videon otsikosta poiketen tuo ei ole mikään "rogue wave" vaan ihan normi maininki joka osuu riuttaan AlaMoanan sataman edustalla. Tuo kaveri ei ole ensimmäistä kertaa menossa merelle tuosta paikasta mutta kyllä luotto koneeseen pitää olla kova :)
http://youtu.be/ml5wBgV7iMs
Eihän se voi olla aallon korkeudesta vaan pituudesta. Kerroin esimerkinkin mutta toistetaan: 20-30 cm maininki Hawai:lla kasvaa rannan lähellä murtuvaksi monen metrin aalloksi. Mitenkä sen korkeudesta laskisit?
Vertaapa tilannetta tsunamiin. Kun meren syvyys on 4 km, tsunamin aallonkorkeus voi olla 1 metri. Kun syvyys alenee 10 metriin, tsunamin aallonkorkeus on kasvanut 4-5 metriin. Lähellä rantaa se jyrkkenee murtuvaksi yli kymmenmetriseksi hyökyaalloksi.
http://www.bom.gov.au/tsunami/info/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tsunami
Pystyikö joku tarkkasilmäinen huomaamaan, saivatko kaikki 4 pudonnutta ylös vai jäikö alussa kovaa uinut liivitön mereen?
Tekstin mukaan kaikki 4 pääsivät ylös vaikka vain kahdella oli liivit. Tilanne oli tosin hankala, koska pelastusoperaatio kesti 8 minuuttia ja vesi oli 11 asteisesta.
Vakava paikka, jos vesi oli noinkin kylmää. Onneksi apu tuli ajoissa eikä ajattelemattomuus johtanut tragediaan!
Kun veden lämpö on 10-15°, uupuminen ja tajuttomuus tulee 1-2 tunnissa, kuolema 1-6 tunnissa.
http://www.suh.fi/tiedotus/pelasta_ja_pelastu/hypotermia
Mieli todellakin. Näyttää onnistuvan, jos kone pelaa eikä surffarit jää alle...
Tuossa voi olla perusteita miksi apukoneessa on tehoja enemmän kuin 2 hv per tonni:-)
Kipparihan oli tilanteesta pihalla kuin lumiukko, ellei päätynyt itse uimariksi. OLISI kyllä ansainnut. Kaikki valtameren rannalla asuneet ja liikkuneet tietävät, että satamaan tultaessa ripa tiskiin jos on isoja seuraavia peräaaltoja. Ainoa tapa säilyttää veneen ohjattavuus. Haverin jälkeen kipparin olisi pitänyt joko ajaa suoraan suojaan tai pelastaa vedessä olijat. ei tehtyt kumpaakaan, vaan sompaili vaarantaen veneen sekä lopun miehistön. Todellinen tunari.
Airisto ei ole valtameri. Ei ole Porkkalanselkäkään.