epäonnistunut itsemurha :(

Lyrica annoksesi ei ees ollu lähelläkään tappavaa: Lyrica Hoito aloitetaan 150 mg vuorokausiannoksella ja suurennetaan vasteen ja siedettävyyden mukaan 3–7 vuorokauden kuluttua 300 mg:aan. Tarvittaessa annosta voidaan suurentaa viikon kuluttua enimmäismäärään, 600 mg:aan

Ilmeisesti tarkoitit, että otit 600mg lyricaa?

Ruiskemuotoa Risperdal Constaa annostellaan yleensä 50,0mg/2 viikkoa
eli risperidoniakin piikitetään yleensä 50mg kerrallaan.

Satsisi ei ole ollut lähelläkään tappavaa määrää. Sulla on nyt krapula lyricoista, mutta se menee parissa viikossa ohi.

Niin paljon kuin ehtii, eli melkein koko ajan.

Ite oon lääkkeiden kannattajia muuten.
Hyvä asia ehkäistä niillä TUHO.
Terapiaki auttaa, mut lääkkeet on paras ratkaisu pahimpaan tilaan, juossa pohditaan esim itsaria.

Tyynyä voi halata ja saada ahdistuksen pois

Minä taas suosittelisin hakemaan apua ongelmiin ja lievitystä tuskaan ylipäätään edes jostain ennen kuin yrittää itsemurhaa. Niin monenlaista apua ja tukea on mahdollista saada, että jotenkin on vaikea uskoa, että mitään muuta ratkaisua ei oikeasti löytyisi kuin itsemurha. On yleinen hätänumero, lääkärit, psykologit, sosiaalityöntekijät, kirkon diakoniatyöntekijät, kaikenlaisia vertaistukiryhmiä ja puhelinpäivystyslinjoja erilaisten ongelmien kanssa painiville, ylempänä mainitut www-sivut ja kaikki mitä niiltä löytyy, lääkkeitä joka lähtöön, velkaneuvontaa, kaikki mistä ilmoitetaan sossun tai mielenterveystoimiston/psykiatrian poliklinikan, sairaalan tai minkä vaan ilmoitustaululla... Rukoiluakin voi toki aina kokeilla, ei siitä ainakaan haittaa ole.

Jos on ypöyksin ja se ahdistaa, niin siihenkin ongelmaan voi löytyä apua monesta paikasta. Seuraa voi löytää vaikka sieltä suljetulta osastolta jos sinne päätyy.

--- kirjoitti:

Minä taas suosittelisin hakemaan apua ongelmiin ja lievitystä tuskaan ylipäätään edes jostain ennen kuin yrittää itsemurhaa. Niin monenlaista apua ja tukea on mahdollista saada, että jotenkin on vaikea uskoa, että mitään muuta ratkaisua ei oikeasti löytyisi kuin itsemurha. On yleinen hätänumero, lääkärit, psykologit, sosiaalityöntekijät, kirkon diakoniatyöntekijät, kaikenlaisia vertaistukiryhmiä ja puhelinpäivystyslinjoja erilaisten ongelmien kanssa painiville, ylempänä mainitut www-sivut ja kaikki mitä niiltä löytyy, lääkkeitä joka lähtöön, velkaneuvontaa, kaikki mistä ilmoitetaan sossun tai mielenterveystoimiston/psykiatrian poliklinikan, sairaalan tai minkä vaan ilmoitustaululla... Rukoiluakin voi toki aina kokeilla, ei siitä ainakaan haittaa ole.

Jos on ypöyksin ja se ahdistaa, niin siihenkin ongelmaan voi löytyä apua monesta paikasta. Seuraa voi löytää vaikka sieltä suljetulta osastolta jos sinne päätyy.

Lue lisää

edellistä, joka suositteli hakemaan apua ja tekemään kaikkensa, totaalisesti kaikkensa, ennen kuin luovuttaa! Kaikista tyhmintä on luovuttaa siinä kohtaa, kun peliä ei ole vielä edes kunnolla aloitettu. Halu tehdä itsemurha on tavallaan kuin hätähuuto itselle (ja monesti ehkä muillekin, jos kertoo ajatuksistaan), että elämän suuntaa on muutettava tavalla tai toisella radikaalisti. Voin omasta kokemuksesta sanoa sen, että lääkkeet auttavat kaikista pahimpaan, terapiassa itsensä tutkiskelukin on erittäin hyväksi, kunhan pääsee jaloilleen. Luulisi, että jokainen suljetulta itsariyrityksen takia vapautuva laitettaisiin psykiatrin pakeille ja siitä jossain vaiheessa jonottamaan Kelan tukemaa terapiaa. (Jollei ole niin huonokuntoinen, että paras vaihtoehto on jatkaa päiväosastolla, sairaslomalla tai kuntoutustuella/määräaikaisella eläkkeellä.) Mikä on aloittaja sinun tilanteesi, onko aiemminkin olemassa oleva hoitokontakti nyt suljetulta lähtiessäsi? Pitää ainakin ehdottomasti vaatia, jollei ole.

Eikä ekan huonon hoitokontaktin, ekan huonon lääkekokeilun tms. takia pidä vielä vetää itseään narun jatkoksi. Kannattaa ajatella, että tämä on se pohja, mistä ei enää voi mennä huonommaksi, joten mitäpä sen on väliä, vaikka hetken katsoisi, josko asiat menisi parempaan suuntaan. Saa sen lopullisen ratkaisun myöhemminkin tehtyä, koko elämä aikaa, jos todella vuosia harkittuaan ja kokeiltuaan kaiken siltä tuntuu.

komppaan tuota kirjoitti:

edellistä, joka suositteli hakemaan apua ja tekemään kaikkensa, totaalisesti kaikkensa, ennen kuin luovuttaa! Kaikista tyhmintä on luovuttaa siinä kohtaa, kun peliä ei ole vielä edes kunnolla aloitettu. Halu tehdä itsemurha on tavallaan kuin hätähuuto itselle (ja monesti ehkä muillekin, jos kertoo ajatuksistaan), että elämän suuntaa on muutettava tavalla tai toisella radikaalisti. Voin omasta kokemuksesta sanoa sen, että lääkkeet auttavat kaikista pahimpaan, terapiassa itsensä tutkiskelukin on erittäin hyväksi, kunhan pääsee jaloilleen. Luulisi, että jokainen suljetulta itsariyrityksen takia vapautuva laitettaisiin psykiatrin pakeille ja siitä jossain vaiheessa jonottamaan Kelan tukemaa terapiaa. (Jollei ole niin huonokuntoinen, että paras vaihtoehto on jatkaa päiväosastolla, sairaslomalla tai kuntoutustuella/määräaikaisella eläkkeellä.) Mikä on aloittaja sinun tilanteesi, onko aiemminkin olemassa oleva hoitokontakti nyt suljetulta lähtiessäsi? Pitää ainakin ehdottomasti vaatia, jollei ole.

Eikä ekan huonon hoitokontaktin, ekan huonon lääkekokeilun tms. takia pidä vielä vetää itseään narun jatkoksi. Kannattaa ajatella, että tämä on se pohja, mistä ei enää voi mennä huonommaksi, joten mitäpä sen on väliä, vaikka hetken katsoisi, josko asiat menisi parempaan suuntaan. Saa sen lopullisen ratkaisun myöhemminkin tehtyä, koko elämä aikaa, jos todella vuosia harkittuaan ja kokeiltuaan kaiken siltä tuntuu.

Lue lisää

Ota yhteyttä profiiliin ja lähetä vaikka mailia mikaelas89 suomi24:ssa, jos jaksat ja haluat. Edellinen viesti oli siis multa, toi "komppaan tuota". Olen seurannut sun viestejä täällä joskus aiemminkin ja empatiani ovat kyllä todellakin puolellasi. Ainakin voin antaa ehkä vertaistukea, jos en muuhun kykene. Jaksamista

yksi suomalainen vähemmän JIPPIIIIIII!!

P.S. Hoidan työkseni erästä vaikeasti vammaista ihmistä, joka on masentunut ja puhuu kuolemasta harva se päivä. Hän ei pysty tekemään juuri mitään itse ja on hengityskoneessa kiinni, asuu kuitenkin kotonaan. Hän on koko ajan hirveän negatiivinen, haukkuu hoitajiaan ja kaikkia muita ihmisiä, on kova tuomitsemaan eikä kykene juurikaan näkemään hyvää elämässä. Sitten hän valittaa, kun avustajat vaihtuu usein eikä hänellä ei ole juurikaan ystäviä jotka kulkisivat hänen kanssaan eri paikoissa. Siitä hän voi syyttää vain itseään, ei kukaan jaksa kusipään seuraa kovin kauaa. En tiedä kuinka kauan itse jaksan, yritän kuitenkin olla hänen rinnallaan, koska tunnen kaikesta huolimatta sympatiaa häntä kohtaan ja yritän ymmärtä häntä. Tottakai hänellä on hankalaa, mutta jopa vammaisena voi olla onnellinen, voi ainakin yrittää nähdä elämässä ne hyvät asiat pelkkien huonojen sijaan.

Tuskin sinulla on noin huonosti asiat. Hae masennukseesi hoitoa, hyvä ihminen!

jatkoa---- kirjoitti:

P.S. Hoidan työkseni erästä vaikeasti vammaista ihmistä, joka on masentunut ja puhuu kuolemasta harva se päivä. Hän ei pysty tekemään juuri mitään itse ja on hengityskoneessa kiinni, asuu kuitenkin kotonaan. Hän on koko ajan hirveän negatiivinen, haukkuu hoitajiaan ja kaikkia muita ihmisiä, on kova tuomitsemaan eikä kykene juurikaan näkemään hyvää elämässä. Sitten hän valittaa, kun avustajat vaihtuu usein eikä hänellä ei ole juurikaan ystäviä jotka kulkisivat hänen kanssaan eri paikoissa. Siitä hän voi syyttää vain itseään, ei kukaan jaksa kusipään seuraa kovin kauaa. En tiedä kuinka kauan itse jaksan, yritän kuitenkin olla hänen rinnallaan, koska tunnen kaikesta huolimatta sympatiaa häntä kohtaan ja yritän ymmärtä häntä. Tottakai hänellä on hankalaa, mutta jopa vammaisena voi olla onnellinen, voi ainakin yrittää nähdä elämässä ne hyvät asiat pelkkien huonojen sijaan.

Tuskin sinulla on noin huonosti asiat. Hae masennukseesi hoitoa, hyvä ihminen!

Lue lisää

No vähemmästäkin sitä menee negatiiviseksi kun on pelkkä vammainen kasvi joka ei kykene tekemään yhtään mitään. Itsekin jo tappaisin itseni jos siihen kykenisin.

Amerikan erämaissa on korkeita ,jyrkkäseinäisiä vuorenrinteitä, niistä on helppo hypätä varmaan itsemurhaan
Intiaanit vanhemmiten kävivät heittäytymässä kuolemaan

Suomessa vain loivia rinteitä, joissa vaan kolhii itsensä

Täytyisi Suomessa olla vapaa aseidenmyynti, niin pääsisi monet eroon tästä paskasta

Jos sillä saisi itseään tapettu, niin hän tuskin aloittais ketjun, eikö niin?

ei kandee

Ala polttaan röökiä ,3 askia päivässä, niin saat keuhkosyövän