Apua lukiolaiselle

Se mitä omassa koneessani ja edellisistä olen katsellut, niin fysiikka ja kemia ovat olleet yhdessä yksi iso osa-alue. Tarkoittaen, että aika monasti tehtävät ovat yhdistyneet toisiinsa tavalla tai toisella. Kannattaa käydä itse ajalla läpi ja lukea huolellisesti tehtävät, ja miksei toki kokeilla vastatakkin niihin jos haluaa, usealla yliopistolla löytyy samalta sivulta (ellei kaikilta) vastausanalyysit. Kemian ja fysiikan osuus tietääkseni on vaihdellut suuresti kokeissa ja ovat liikkuneet sektorilla 40-75% koko kokeen kysymyksistä. Aika suuri skaala, eikö?

Kysymykseesi, eli teoreettisesti kokeen ollessa kemia ja biologian painoitteinen (esim. 75%) niin silti en poista fysiikan tärkeyttä. Biologian tehtävät ovat usein sellaisia, missä saa paljon pisteitä, mutta todella hankala listata kaikkia oikeita vastauksia. Eli biologian kysymykset ovat olleet todella monisyisiä ja niiden varaan en lähtisi laskemaan tuohon tulevaan pääsykokeeseen.

Oma vinkkini onkin lukea sitä fysiikkaa. Jos et osaa kyseistä ainetta niin poistu mukavuusalueeltasi ja harjoittele niitä eniten. Kaikkiin aineisiin yleisesti, eli jos koet tehtävät kivoiksi ja olosi helpottuu, niin todennäköisesti osaat asian paremmin. Jos joku tietty asia vaikka fysiikassa nostaa niskakarvat pystyyn pelkästä laskennan ajattelusta niin tiedät, että sitä pitää harjoitella enemmän.

Tietääkseni itse lääkiksen sisällä ei tarvita paljoakaan fysiikkaa, vaan se on lähinnä biokemmaa. Pääsykokeessa fyssa on kuitenkin ihan ehdoton. Helsingin systeemi uudistuu siten, että on saatava tietty määrä pisteitä fyssassa, kemmassa ja bilsassa, joten jos haluaa sisään, on hallittava kaikki. Suosittelen, että yrität alkaa kiinnostua siitä fyssasta. Muuten mahiksia ei juuri ole. Meille valmennuskurssin maikat sanoivat, että kenenkään heidän tuntemansa pääseminen ei ole jäänyt bilsasta kiinni, vaan useimmiten se on fyssa tai kemma. Mitä tulee yleisesti lääkikseen pyrkimisestä, niin kuka tahansa voi päästä sisään. Tiedän henkilön, jonka keskiarvo oli jotain kuuden paikkeilla ja opiskelee nyt lääkiksessä. Lähinnä se, mikä merkitsee, on oma motivaatio. Liikaa ei kuitenkaan kannata lukea, ettei sekoa, mutta jos nyt lukion aikana hommaat hyvän pohjan pikkuhiljaa, voit olla huoleti abikeväänä. Itselläni siis muutaman kuukauden kuluttua pääsykoe. Jännittää :D.

Sama tilanne kuin Abilla! Fysiikasta kannattaa oikeasti yrittää kiinnostua, vaikka ymmärränkin, ettei itseinduktiot ja vastaavat varmasti tulevaa lääkäriä erityisemmin kiinnostakaan.

Kova työ palkitaan varmasti lopuksi unelmiesi opiskelupaikalla! Fakta kuitenkin on se, ettei ilman fysiikan ja kemian jäätävää osaamista lääkiksen ovet aukene.

Joo nii se on, et pakko hallita lukion kemia ja fysiikka jos lääkikseen aikoo päästä. Kaikkia tehtäviä kokeessa ei tarvi osata, mutta tehtävät on tosi soveltavia ja monet asiat nivoutuu toisiinsa. Täytyy myös osata pyöritellä kaavoja.

Kannattaa keskittyä lukiossa fysiikkaan, kemiaan ja bilsaan. Lääkiksessä opiskelun kannalta englanti on kans hyödyllinen. Fysiikkaa en oo ainakaan ite vielä tarvinnu. Nyt menossa biokemian kurssi (ja tenttiin pitäs olla lukemassa..). Kun saa lukioaikana luettua hyvin kemian ja fysiikan, nii pääsykoekeväänä ehtii kerrata vähän bilsaa, hioa laskurutiinin ja harjotella ei-lukiokirjoissa-olevia soveltavia tehtäviä (vaikka ois L:n paperit en usko että kokeesta selviäis ilman).

Kokemuksesta voin sanoa et tehtävä on vaativa, mut ei mahdoton. Ei sittenkään, vaikka ois menny kirjotukset miten huonosti :)