Onko kenelläkään tietoa osallistuivatko lieksalaiset vuoden 1918 taisteluihin?
Lieksalaisilla työpaikoilla on yhä edelleen havaittavissa hyvin voimakasta työnantajavastaisuutta ja herravihaa. Tästä voisi päätellä, että myös ainakin punaisten puolella olisi lieksalaiset myös osallistuneet vuoden 1918 taisteluihin. Tosin nykypäivänä ilmenevä heidän aivan ilmiselvä pelkuruutensa ja tosipaikan tullen pakoon juoksu taas kielisi sen puolesta, ettei heistä taistelijoiksi sentään ole ollut. Valkoisten puolella en usko heidän ainakaan taistelleen. Kertokaa jos joku tietää näiden nykyisten reppanoiden esi-isien uskaltaneen ottaa aseen käteensä jonkun vakaumuksen takia.
Talvi- ja jatkosodastahan ei tunneta ainuttakaan lieksalaista sankaritarinaa, käpykaartikertomuksia sitäkin enemmän.
Lieksalaisilla työpaikoilla on yhä edelleen havaittavissa hyvin voimakasta työnantajavastaisuutta ja herravihaa. Tästä voisi päätellä, että myös ainakin punaisten puolella olisi lieksalaiset myös osallistuneet vuoden 1918 taisteluihin. Tosin nykypäivänä ilmenevä heidän aivan ilmiselvä pelkuruutensa ja tosipaikan tullen pakoon juoksu taas kielisi sen puolesta, ettei heistä taistelijoiksi sentään ole ollut. Valkoisten puolella en usko heidän ainakaan taistelleen. Kertokaa jos joku tietää näiden nykyisten reppanoiden esi-isien uskaltaneen ottaa aseen käteensä jonkun vakaumuksen takia.
Talvi- ja jatkosodastahan ei tunneta ainuttakaan lieksalaista sankaritarinaa, käpykaartikertomuksia sitäkin enemmän.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei muistu mieleen. On varmaan kuolleet kaikki soturit tai kanadaan muuttanet 20 luvulla.
Valkosten puolella on nyt kaikki paitsi kiihkeän hoitovietin omaavat hoitaja äiteet. Ne on mustien puolella käyvät taistelua perussuomea vastaan.
Totta kai osallistui, valkoinen armeija otti joukkoihinsa kutsuntojen kautta nuoria miehiä, joista osa kaatui. Heidän muistomerkkinsä on Lieksan kirkkopuistossa.
Kyllä osallistui molemmilla puolilla.
Nimiä en viitsi tänne laittaa.
Laitetaan vähän nimiä kun ovat sankarivainajia : http://www.suomineito.fi/view.php?id=786&size=original Yksi nimistä kuuluu isosedälleni.
Missä ne nimet ovat?????????????????????????????
"Talvi- ja jatkosodastahan ei tunneta ainuttakaan lieksalaista sankaritarinaa, käpykaartikertomuksia sitäkin enemmän. "
Ai Ilmari Juutilaista ei lasketa sotasankariksi? Jaa no ei kai sitten.
Ketjun aloittaja dosentti on varmaan monesti luokalleenjäänyt apukoulun priimus!
Aloittaa olevinaan viisaana ja sitten kysyy toisilta tietoa! Suosittelen aapisen luvun aloittamista uudelleen ja historiaa etenkin!
Kysseessä onkin melekone dosentti niiku hyvin voijaa päätellä kirjotuksen sisällöstä. Ei vissii tarvii sen enemmän selitellä mihi joukkoo tuollaset tyhjänpäiväset paskasäkit kuuluu.
Talvisodan taistoista Rukajärventielle
Rajamaana Lieksa on usein kokenut sodan kirot. Talvisodassa rintamalinjat olivat noin kolmenkymmenen kilometrin päässä Lieksan keskustasta Hatunkylän ja Nurmijärven suunnalla. Talvisodan ensimmäinen taistelu Suomen rintamalla käytiin Lieksan Inarissa 30. marraskuuta 1939. Kotiseutunsa vapautta puolustaneet Lieksan miehet onnistuivat torjumaan neuvostojoukkojen hyökkäyksen ja työntämään vihollisen rajan taakse jo jouluna 1939.
Jatkosodassa Lieksa toimi Rukajärven suuntaan hyökänneen 14. Divisioonan tukialueena ja pääasiallisena huoltokeskuksena. Nykypolville elokuvasta ja kirjallisuudesta tuttu "Rukajärventie" Lieksasta Pankajärven, Nurmijärven ja Kivivaaran kautta Repolaan ja sieltä edelleen Rukajärvelle oli koko jatkosodan ajan 14. Divisioonan joukkojen tärkein huoltotie. Viimeisenä sotakesänä 1944 neuvostopartisaanien toiminta aiheutti Lieksan alueella paljon tuhoa ja pelkoa siviiliväestön keskuudessa.
Sota vaatii aina uhrinsa. Kalleimman uhrin kotiseutumme vapauden puolesta antoivat yli 560 sankarivainajaa, jotka lepäävät Lieksan kirkkopuiston ja Viekijärven sankarihaudoissa.
"Sota vaatii aina uhrinsa." Naulankantaan! Niin myös Somaliassa ja sodan varjo on pitkä. Suomessa sisällissodan suora kahtiajako kesti 1918-1939. Sodassa traumatisoituneiden isien lasten kertomukset ovat nyt olleet kovasti esillä sekä kirjallisuudessa että dokumenteissa. Sodan jaloista pakeni myös Suomesta 76 000 lasta, joista 15 000 jäi pysyvästi pakolaismaahansa.
Varsinaiseen sotilaskarkuruus: talvisodassa kolme kuukautta kestäneen talvisodan aikana sotilaskarkuruudesta tuomittiin vain 250 sotilasta. Pelkuruudesta tuomittiin noin 120 ja luvattomasta poistumisesta rangaistuksen sai noin 240–290 miestä. Luvut ovat suhteellisen pieniä kun niitä vertaa koko armeijan vahvuuteen, joka talvisodassa käsitti noin 340 000 miestä.
Sotilaskarkuruus 1941–1945Vuosina 1941–1945 suomalainen sotatuomioistuin langetti tuomion noin 32 000 pakoilurikoksesta. Jos lukuun lisätään vielä ne, jotka välttivät syytteeseenpanon, luku nousee 39 000. Suurin osa eli lähes 38 000 tapausta ajoittui jatkosotaan eli vuosille 1941-1944. Pakoilurikollisten suhteellinen osuus oli noin 5 % kaikista palvelusvelvollisista eli 650 000 miehestä. Kyseisestä luvusta on vähennetty arvioitu rikoksenuusijoiden osuus.
http://www.kookas.fi/articles/read/7136
Sotien loppuminen olisi kaikkien tavallisten ihmisten etu niin meillä kuin muualla.
Entäs tämä sakki ja terroristi paskakasat. Parikymmentä ruotsinmamua ja montako on suomalaisia mamuja vai ovatko he rahoittajina suurine tuloineensa.
TÄSSÄ SOMALIAN "SANKARI ÄÄRIAINEKSIA" Al-Shabaab (somaliksi Alshabab, arab. الشباب, suom. nuoret, nuoriso) on somalialainen islamistinen liike, joka taistelee Somalian väliaikaishallitusta vastaan. Ryhmittymä aloitti vastarinnan alkuvuodesta 2007 Islamilaisten oikeusistuinten liiton kärsittyä tappion Etiopian tukemalle väliaikaishallitukselle.
Ryhmä perustettiin alun perin vuonna 2004, ilmeisesti Islamilaisten oikeusistuinten liiton nuoriso-osastoksi. Sen perustajana oli Adan Hashi Ayro, joka kouluttautui 1990-luvulla Afganistanissa. Se rekrytoi nuoria miehiä käymään pyhää sotaa islamin vihollisia vastaan ja Somalian suvereniteetin ja kunnian puolesta. Järjestöllä oli tarkat pääsyvaatimukset, joilla varmistettiin, ettei siihen soluttaudu vakoojia. Sillä oli harjoitusleirejä ja harjoitusohjelma, jonka läpäisseet pääsivät etulinjaan taistelemaan hallituksen joukkoja ja etiopialaisia vastaan. Järjestö oli monikansallinen, ja siihen kuului muun muassa parikymmentä Ruotsin kansalaista. Parhaimmin koulutuksessa selviytyneet saivat lisäkoulutusta Eritreassa räjähteiden käytössä. Jäsenet saivat noin 70 Yhdysvaltain dollaria kuukausipalkkaa.
Sisällissodat ovat aina pahimpia. Nähtii ikävästi myös meillä.
Museon kokelmista yölliset vieraat tapaus kansalaisodan ajalta.
Reino Rädyn muistelma vakaumuksensa kuolleiden haudalla vappuna 2008 Pankakosken tapahtumat isoäidin kertomana
Kerjuureissuja Veikko tuovisen tarina Lieksa Pielisjärvi historiaa.
Venäläissurmat suomessa 1914-1922 valtioneuvosto siinä on luettelo siilaisilla teloitettuista henkilöistä nimineen huhtikuussa 1918 venäläisiä 82 puolalaisia 11 virolaisia 3 lattilaisia 2 ja tataaria 1
Melko kovaa on elämä ollut Viipurissa ja vaasan ja uuden kaupungin seudulla ei ole lasten luettavaa mutta historiasta kiinnostuneille asiaa.MK
Tuo sodan pitkä varjo on niin totta. Nyt vasta alkavat sotalapset, sotaorvot, saksalaisten jälkeläiset ja isän mielenterveydestä kärsineet tulla ääneen. Se on ollut todella vaiettu sukupolvi.
Toivottavasti eivät tee samaa virhettä nyt sotivissa maissa.
Vasta televiossa oli täältäpäin ollut kirjan kirjoittaja kertomassa kokemuksiaan miten sota vaurioitti isän ja siinä ohjelmassa oli myös Sinikka Sokka Inhimillinen tekijä muistaakseni.
Toivottavasti nyt Ukrainan tilanne rauhoittuu muuten jäämme myös sotatantereille halusimme tai ei ja silloin loppuu suunsoitto myös tällä palstalla MK
Eikös sinne lieksaan mahdu vielä ukranalaisiakin, ennen niitä kuin somaleita.