Hulluus ja sáatanallisuus

Saatanallisuus kuulostaa melko juhlalliselta tässä yhteydessä.

Mutta arvelisin, että noilla palstoilla missä on paljon rekisteröityjä nimimerkkejä, osa niihin kohdistuvista vittuiluista johtuu aina siitä, että joku mäntti haluaa väkisin kuvitella sen olevan joku, joka se ei oikeasti edes ole.

Epäluuloja!

Muutamilla suomi24-palstoilla tuo vainoharhaisuus käy erityisen hyvin ilmi. Jopa suorastaan niin hyvin ilmi, että siellä kuvitellaan yhden ja saman kirjoittajan olevan kaikkien kirjoitusten takana, ja sitten tätä kuvitelmaa mässytellään selän takana ja kirjoitellaan herjauksia oletetun kirjoittajan ketjuihin.

Mielikuvitus ottaa ihmisillä vallan, ei voi muuta sanoa. Onneksi kuitenkaan luulo ei ole tiedon väärti. Miten pitkälle luulottelemalla pääsee?

Ihmisten pitäisi oikeasti lakata luulottelemasta ja kuvittelemasta asioita. Niissä mennään niin paljon pieleen kuin ikinä olla ja voi. Jos ei tarkalleen tiedä, jonkin kirjoituksen takana olevan jokin tietty henkilö, niin ei pitäisi syyttää ja levitellä tälläisiä puheita selän takanakaan.

Tässä maailmassa on vankilaankin tuomittu vuosikymmeniksi syyttömiä ihmisiä, vähän sama on pienemmässä mittakaavassa tuo väärien ihmisten syyttely asioista, joihin eivät ole todellisuudessa syyllistyneet. Älkää antako mielikuvituksellenne vallan.

Varmaan urbaanijuttu aikuisista pojista, jotka taluttivat vanhaa sokeaa isäänsä tasaisella pellolla. He sanoivat hyppää isä, nyt on oja. Hienosti ylitit ojan, isä pojat kehuivat.