Missä iässä lapsi ymmärtää isänsä?

Niissäkin perheissä missä vanhemmat asuu yhdessä lapsi saattaa olla enemmän kiintynyt äitiin. Vain äiti kaipaa lohduttajaksi ym. Jos äiti häipyy vain hetkeksikin näkyvistä niin kauhea huuto, että "äitiiii". Mutta se voi olla myös johonkin ikään liittyvää.

Veikkaan, että saattaapi 30 vuotiaana viimeistään tietää kuka on isänsä.

Älä sure, tuossa iässä on tavallista että lapsi takertuu siihen ihmiseen joka on tutuin ja vierastaa niitä joita näkee harvemmin. Myös kokonaisissa perheissä lapsen elämään mahtuu ensin vain äiti (tai se joka hoitaa), sitten äiti ja isä, ja myöhemmin muitakin ihmisiä.Vähitellen lapsen elämään mahtuu enemmän läheisiä ja hän alkaa muistaa ihmiset jotka kuuluvat hänen elämäänsä.

Kun jatkat tapaamista säännöllisesti, hän alkaa muistaa sinut ja alkaa odottaa tapaamisia. Mitä enemmän tulee ikää, sitä tärkeämmäksi tulee isä. Varsinkin kouluiässä ja myös murrosiässä isä saattaa tulla erittäin tärkeäksi. Jos vaan välit pysyvät hyvinä, myös "etäisä" voi olla merkittävä ihmissuhde vielä aikuisenakin.

Olen itse mummu ja hoitanut lapsenlasta paljon. Aina kun vanhemmat ovat paikalla, lapsi konttaa heidän luokseen ja katsoo minua moittivasti. Jää itkemään hetkeksi kun isä/äiti lähtee. Sitten kyllä kun jäämme kahden, meillä on mukavaa yhdessä.

Tätä jatkui reilun vuoden, nyt tulee iloisena kohti ja sanoo, mummu. Voi miten tuntuu hyvältä.

Eli toiset ovat vain hitaampia. Uskon että sinulle tulee myös hyvä suhde, siitä kertoo jo sekin että ymmärrät olla huolestunut asiasta.

Eikö kysymäsi asia ole pelkästään ja ainoastaan sinusta kiinni? Siitä, miten sinä isyytesi osoitat. Nyt sinä lastaat liian ison lastin lapsen niskaan, koska hänen ei tarvitse vielä osata osoittaa yhtään mitään. Nooo, ehkä nälkä, jano, vilu ja huono kohtelu mm.

Eihän pieni lapsi tajua, mikä on "isä". Mutta hän ilahtuu myönteisestä ihmisestä, johon on tutustunut ja joka ilmaantuu usein näköpiiriin. Totta kai hän pian tietää, että juuri tuo naama on isä, juuri tuo toinen naama on äiti, jne.
Mutta eihän lapsi vuosiin tiedä, miksi joku on isä ja äiti. Hän kuitenkin luottaa juuri näihin eniten. Varmaan vastavuoroisuutta. Nämä ihmiset osoittavat hellyyttä ja rakkautta lapselle kaikkein luontevimmin.

Näin se varmaankin on, kun asiaa ajattelee. Kyseessä on ensimmäinen lapseni, niin kaikki on uutta.

Näet siis lastasi 3 päivää viikossa? Ei ihmekään että lapsi vähän vierastaa sinua... Tuon ikäisellä on vielä suhteellisen lyhyt muistikin. Ei muuta kuin kehität suhdetta pikkuhiljaa. Ota kaikki ilo irti siitä ajasta kun olet hänen kanssaan, mutta älä missään nimessä katkaise suhdetta pidemmäksi aikaa jos haluat luoda suhteen hänen kanssaan. Ajan kanssa kyllä tulee huomaamaan että olet hänen isänsä.

Juurikin hyvä, että noin pienellä on etäisän kanssa usein lyhyitä tapaamisia. Lapsi ei vaan vielä kykene olemaan äidistä erossa kovin pitkää aikaa ja potee voimaksasta eroahdistusta. Kuten muutkin ovat todenneet; hyvin tavallista myös ydinperheissä. Meillä oli 1-1v6kk aikana todella pahaa eroahdistelua. Mutta sieltä se suhde pikkuhiljaa muodostuu kun jatkatte tapaamisia. Meillä jostain 2v6kk iästä alkaen neiti ollut ihan isin tyttö :) Äiti ei kelpaa mihinkään enää :D