Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Paasikivi, Kekkosen linjalle,

    Suomen ulkopolitiikan pitkäaikaiseksi perustaksi muodostui huhtikuussa 1948 solmittu Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Neuvostoliiton kanssa. Takaamalla molempien maiden keskinäiset turvallisuus- ja yhteistyöedut vuoden 1948 myötävaikutti Suomen kansainvälisen aseman, riippumattomuuden ja itsenäisyyden lujittumiseen. Neuvostoliiton kanssa solmittu ystävyys-, yhteistoiminta- ja keskinäinen avunantosopimus, niin kansallisten etujen kuin kansainvälisen elämän objektiivisten realiteettienkin huomioonottaminen antoivat Suomelle mahdollisuuden esiintyä kansainvälisissä asioissa rauhaa ja yhteisymmärrystä kansojen välillä edistävistä lähtökohdista, Juri Komissarov kirjoittaa kirjassaan Linja.
    3<50
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    Vuoden 1948 sopimuksen solmiminen ei merkinnyt ainoastaan Suomen ankkuroitumista Paasikiven linjalle, ystävyyden, luottamuksen ja sovun politiikkaa. Se loi edellytykset tämän suuntauksen jatkuvalle syventämiselle ja laajentamiselle, siirtymiselle entistä aktiivisempiin keskinäisiin suhteisiin ja yhteistyömuotoihin. Samalla vahvistuivat Suomen kansainvälinen asema ja sen mahdollisuudet antaa oma panos kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden lujittamiseen. Näin alkoi uusi vaihe Suomen ulkopolitiikassa, jota 50-luvun puoliväliin tultaessa alettiin nimittää Paasikiven-Kekkosen linjaksi.

    Äänestä

    • rajaa, se on muistettava..

      Äänestä

    nyt kehiin..

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    nyt käyttöä ! kirjoitti:

    Suomen ulkopolitiikan pitkäaikaiseksi perustaksi muodostui huhtikuussa 1948 solmittu Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Neuvostoliiton kanssa. Takaamalla molempien maiden keskinäiset turvallisuus- ja yhteistyöedut vuoden 1948 myötävaikutti Suomen kansainvälisen aseman, riippumattomuuden ja itsenäisyyden lujittumiseen. Neuvostoliiton kanssa solmittu ystävyys-, yhteistoiminta- ja keskinäinen avunantosopimus, niin kansallisten etujen kuin kansainvälisen elämän objektiivisten realiteettienkin huomioonottaminen antoivat Suomelle mahdollisuuden esiintyä kansainvälisissä asioissa rauhaa ja yhteisymmärrystä kansojen välillä edistävistä lähtökohdista, Juri Komissarov kirjoittaa kirjassaan Linja.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu