Päihteidenkäyttäjä päihdetyössä?

Omasta mielestäni on paljon hullumpaa että päihdeongelmaisia on auttamassa henkilö jolla ei ole minkäänlaista kokemusta päihteistä. Siitä vasta ongelmia seuraa, kun asioista mitään tietämätön yrittää "auttaa". Se jää vain syyllistämisen tasolle, eikä varsinaisia ongelmia yritetäkään selvittää. Päihteidenkäytön syy kun ei ole yleensä itse päihde, vaan yhteiskuntamme korruptio.

Tänä päivänä on yhteiskunnassamme hyvin paljon nk. viihdekäyttäjiä erillaisissa vapaaehtoisjärjestöissä päihdetyöntekijöinä. Varsinkin kannabiksen käyttäjät jopa hakeutuvat mieluusti juuri päihdetyöhön, koska ensinäkään toisten on vaikeaa todeta, että työntekijä olisi pilvessä, ja toisekseen monet ajattelevat juuri niinkuin sinäkin, että "kiinnostunut ihmisten autamisesta ja sitä kautta päihdetyö voisi olla osa tulevaisuuden suunnitelmiani"

Jokaisen täytyy kuitenkin ymmärtää, että tällaisen työntekijän motiivi ongelmaisen parantamiseksi on häilyväinen, eikä näin ollen paras mahdollinen.

Myös lääkäreissä on paljon huumeitten käyttäjiä, ja tällainen lääkäri ei ole aina tehtäviensä tasolla.

On myös huomioitava, että hoitohenkilökunnan huumeiden käyttö, vaikka se käyttäjän omasta mielestä olisi niin sanotusti kohtuullistakin, ei aina ole varmuutta sen hallinnassa pysymiseen. Käyttäjä ei aina itse tiedosta pilvi tai humalatilaansa, ja siksi nk. hallinta on epävarmaa.
Käyttäjä ei myöskään tiedosta sitä, onko aikaisempien käyttökertojen jämät jo poistuneet kehosta, ja tämä on varsinkin kannabiksen kohdalla huomioitava, sillä onhan kannabis rasvaliukoinen ja puoliintumisaika jopa viikkoja.

Eli ainoa tapa hyvien hoitotuloksien saamiseksi on pidättäytyminen aineiden käytöstä kokonaan.

Ex-käyttäjä voi toimia mielestäni, vaik aina ei todellakaan oma käyttöhistoria ole etu siinä työssä. esimerkiksi kärsivällisyys, provosoimattomuus, "tiedän kaikeen"-mentaliteetti ei ole eduksi yhteistyö suhteen luomisessa. Täytyy olla jo pitkä vakiintunut uusi raitis elämä ja kyky elää päihteettä. Päihdekuntoutuminen on juuri sen uuden elämäntavan omaksumista ja harjoittelua. Se luo toivoa.Raitis tai ilman historiaa oleva työntekijä onnistuu päihdetyöntekijänä hyvin. Erottelukyky esim. taitovajeiden suhteen on hyvä kun tutkitaan haasteita käyttäytymisen muuttamisessa, jotta raittiimpi elämä onnistuisi. Täytyy olla ns. tiennäyttäjä myös siinä, että joo, todellakaan elämiseen ei tarvi huumetta tai alkoa. Uskottavuus kärsii jos käytät ja samalla olet toisista huolissas ja ohjaat. Tämä kokemus siis suoraan kentältä. Korvat sulkeutuu heti jos kuulee et joku käyttää, pitävät kakasinaamaisena vedätyksenä. ja sihen kentällä ollaan totuttu. Kentän toimintamallit tulee aika äkkiä selviksi, ei tarvi siellä pitkään pyöriä. sen tiedon saat kyllä ilman päivänkään vetoa. Vertaistuki on tärkeää, mutta tuetaan siinä raittiimpaan ja vähemmän haittoja aiheuttavaan käytön suuntaan ihmistä. Jos riippuvuus kehittynyt, se tauti ei pysähdy ilman totaalista päihteistä pidättäytymistä. Kokemuksia voi olla hankittu elämän aikana vaikka mistä, mutta jos hakeutuu päihdetyöhön ja on kovin huumemyönteinen ja käyttää niin ei ole mielestäni hyvä yhtälö. Kohta sitä selittää itselleen että ei mitää ongelmaa MULLA, mä hoidan työni ja poisolojakaa ei ole...ym. seli. Aivan samaa juttua kun asiakkaillakin jotka kieltämisen tilassa sairautensa kanssa. Jokin muu työ on sulle parempi ku hoitotyö. Oma itse on oltava kunnos, jos tekee vastuullista työtä ihmisten kans, päihdetyös erityisesti myös taustat kunnos. Mihin sun diileri hakeutuu hoitoon jos sä olet siellä virassa ? Hakumatkallas voit törmätä asiakkaisiin , outo tilanne minusta, Entä jos sua seulotaan ja työterveys ohjaa tietenki hoitoon. Esimiehelle selittämistä !

Kunhan ei mitään subua käytä.