Kerran lissabonilaisessa kirkossa tuli keskikäytävää nuori mies alttarille asti, ei tervehtinyt surakuntaa, eikä katellut kättään ulko-oven lähellä olleeseen siunattuun veteen, vaan lääkistyi papin patiinien eteen köykimään ja lyömään mahdollista otsaansa lattiaan. Ihmiset vaikuttivat vaivaantuneilta. Sitten nuori mies lähti ulos yhtä kiivain liikkein kun oli tullut.
Minä seurasin häntä ulos.Mitäs helkutin pelleilyä tuo olim tuolla sisällä, minä kysyin.Hän ei saanut kokoon loogista vastausta, puhui vain kannabiksen ja jeesuksen siunauksellisuudesta. Jeesus siunaa kaupunkia tuolla joen takana, minä sanoi, mutta mitä sirkusta sinä pidät?
Ei montaa järjen sanaa vastaukseksi. Näin seuraamme liittyneen kolmannen henkilön. Se oli’ poliisi kypärä päässään.
Poliisi tavoitti minun katseeni, ja pudisti hiljaa päätään. Minä jätin nämät herrat jatkamaan käymään portugalilaista tai mitälie kansalaiskeskustelua. Että muka lääkekannabista? He-von-pas-kat-sa-no!
Minä seurasin häntä ulos.Mitäs helkutin pelleilyä tuo olim tuolla sisällä, minä kysyin.Hän ei saanut kokoon loogista vastausta, puhui vain kannabiksen ja jeesuksen siunauksellisuudesta. Jeesus siunaa kaupunkia tuolla joen takana, minä sanoi, mutta mitä sirkusta sinä pidät?
Ei montaa järjen sanaa vastaukseksi. Näin seuraamme liittyneen kolmannen henkilön. Se oli’ poliisi kypärä päässään.
Poliisi tavoitti minun katseeni, ja pudisti hiljaa päätään. Minä jätin nämät herrat jatkamaan käymään portugalilaista tai mitälie kansalaiskeskustelua. Että muka lääkekannabista? He-von-pas-kat-sa-no!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.