Econaturella lämmitelty parisen viikkoa. Varaajana 3000 l akvaterm, 300 l paisari. Schidelin piippu 7 m. Vexven moottoriventtiili suntissa.
Pääosin lämmitetty puulla jossa havua70% ja koivua 30 %. Sain säädettyä näillä puilla kattilan ja moottoriventtiilin niin että kattila paloi koko ajan tasaisesti...sisään kattilaan n. 70 asteinen vesi ja ulos reilu 80 asteinen vesi. Kiertopumppu käy koko ajan täysillä (högforsin 60 pumppu). Jos näillä puilla laittaa kuumempaa vettä sisään niin vesi kattilassa lämpiää helposti sinne lähemmäs 90 astetta ja imuri sammuu. Savukaasut jää hieman alas näillä puilla...n. 150 - 170 astetta. Ei turbulenssilevyjä poistettu yhtään.
Eilen laitoin pelkkää n. 50 senttistä hyvää koivua kattilan täyteen. Paloi todella iloisesti. Savukaasut n. 220 astetta. Liekki railakas verrattuna havu/koivusekoitukseen. Ongelmaksi tuli se että vesi kuumeni liikaa ja imuri katkoi paloa. alensin menevän veden lämpötilan 64 asteeseen jolloin ulos kattilasta tuli n. 82 asteinen vesi. Tällä sisäänmenovedellä pysyy imuri koko ajan päällä. Onkohan ok syöttää kattilaan 60 asteista vettä sisään? (sanovat että sisäänmenoveden pitäisi olla väh. 70 asteista) Vai tarkoittaako tuo enemmänkin niin että kattilaveden lämpötila tulisi olla yli 70 asteista?
Ilmamääriäkin on yritetty säätää johonkin päin...Tuntui että tuolla koivulla palo ei paljon hyytynyt vaikka ilmat laittoi melkein kiinni. Tuolla havulla taas on ollut ilamat lähes täysin auki...
Kiertovesipumpun ei pitäis olla liian pieni ja autom. ilmauskin on lämmityskierrossa toistaiseksi...eli vesi kiertää kyllä.
Mitenkäs saan järkevästi lämmitettyä (ilman imurin sammuilua) varaajan 75-90 asteiseksi, kun tuo imuri sammuilee aina n. 88 asteessa?
Elin varaajan alaosasta tulee kattilaan reilu 70 asteinen vesi niin imuri sammuu jatkuvasti, koska kattilaveden lämpötila nousee 90 asteeseen. Nyt näyttää siltä että tällä kattilalla ei varaajaa saa kuin yläosastaan 80 asteiseksi ja alhaalta max. 70 asteiseksi.
Pääosin lämmitetty puulla jossa havua70% ja koivua 30 %. Sain säädettyä näillä puilla kattilan ja moottoriventtiilin niin että kattila paloi koko ajan tasaisesti...sisään kattilaan n. 70 asteinen vesi ja ulos reilu 80 asteinen vesi. Kiertopumppu käy koko ajan täysillä (högforsin 60 pumppu). Jos näillä puilla laittaa kuumempaa vettä sisään niin vesi kattilassa lämpiää helposti sinne lähemmäs 90 astetta ja imuri sammuu. Savukaasut jää hieman alas näillä puilla...n. 150 - 170 astetta. Ei turbulenssilevyjä poistettu yhtään.
Eilen laitoin pelkkää n. 50 senttistä hyvää koivua kattilan täyteen. Paloi todella iloisesti. Savukaasut n. 220 astetta. Liekki railakas verrattuna havu/koivusekoitukseen. Ongelmaksi tuli se että vesi kuumeni liikaa ja imuri katkoi paloa. alensin menevän veden lämpötilan 64 asteeseen jolloin ulos kattilasta tuli n. 82 asteinen vesi. Tällä sisäänmenovedellä pysyy imuri koko ajan päällä. Onkohan ok syöttää kattilaan 60 asteista vettä sisään? (sanovat että sisäänmenoveden pitäisi olla väh. 70 asteista) Vai tarkoittaako tuo enemmänkin niin että kattilaveden lämpötila tulisi olla yli 70 asteista?
Ilmamääriäkin on yritetty säätää johonkin päin...Tuntui että tuolla koivulla palo ei paljon hyytynyt vaikka ilmat laittoi melkein kiinni. Tuolla havulla taas on ollut ilamat lähes täysin auki...
Kiertovesipumpun ei pitäis olla liian pieni ja autom. ilmauskin on lämmityskierrossa toistaiseksi...eli vesi kiertää kyllä.
Mitenkäs saan järkevästi lämmitettyä (ilman imurin sammuilua) varaajan 75-90 asteiseksi, kun tuo imuri sammuilee aina n. 88 asteessa?
Elin varaajan alaosasta tulee kattilaan reilu 70 asteinen vesi niin imuri sammuu jatkuvasti, koska kattilaveden lämpötila nousee 90 asteeseen. Nyt näyttää siltä että tällä kattilalla ei varaajaa saa kuin yläosastaan 80 asteiseksi ja alhaalta max. 70 asteiseksi.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kattilalämpö 95 paikkeille kattilatermostaatista ja kattilaan menevä vesi 80 paikkeille. Kiertovesipumppu täysille. Sillä se ongelma poistuu. Jos vieläkin katkoo niin sitten ilmoja pienemmäksi että saat tehoa alas tai tehokkaampi pumppu pyörittämään vettä kattilassa. Harva kattila kunnon pumpulla pystyy nostamaan veden lämpöä 15 astetta, yleensä jää 10 asteen paikkeille. Kattilaan ei ole hyvä johtaa liian kylmää vettä. Parempi kattilan palamisen kannalta on nostaa palolämpöä. 88 astetta on liian kylmä, 95 olisi sopivampi niin saa menemään varaajaankin kuumempaa vettä heti alussa.
Itselläni nuo menee niin että meno 80 ja paluu 90- 95. Laddomat 21 latauspumppu ja pumppu täysillä kokoajan. Kattilatermostaatti täysillä, puhallin sammuu n. 97. Katkokäynti alkaa vasta kun varaaja on alas asti 90 paikkeilla. Kattila on eri valmistaja mutta sillä ei liene merkitystä.
Katsoimpa tuota econaturen käyttöohjetta ja siellä oli että 90 maksimissaan saa tuon lämmön ja sitten katkaisee puhaltimen. Näin siellä luki..
"Imuritermostaatti 90 ºC. Sammuttaa
savukaasuimurin, jos kattilavesi lämpenee
asetusarvoon joka on lukittu
90 asteeseen."
Joten eipä säädellä ainakaan 95 tuota "kattilatermostaattia". Ainakaan ilman tuon lukituksen poistoa. Onkohan siinä joku kiertämisenesto vai eikö termari anna sen enempää vaan kattilan lämmitä. Toisaalta aika typerä rajoitus ja toisaalta kai se on turvallisuus tekijä. Tuota voisi kysäistä kaukoralta onko tuohon toisenlaista termaria saatavilla että saisi sen puhaltimen 95 asti toimimaan. Tai sitten pitää tyytyä noihin lämpöihin ja katkokäyntiin :)
Mitäs haittaa siitä imurin sammuilusta on? Niin sen kuuluu tehdäkin. Mulla on Econature 40 ja 2300 litran varaaja. Pumpputermostaatti on 80 asteessa ja paluuvesi 70 asteista. Savukaasut nousee 180 - 200 asteeseen ja lämmitysaika on 2.5 tuntia. Vajaa pesällinen riittää.
Alussa oli ongelmia savukaasujen ja lämmitysajan kanssa. Savukaasut oli vain 90 astetta ja lämmitysaika oli viisi tuntia. Poistelin turbulenssielimistä "haittoja", siten että kaksi haittaa on toisella puolen peräkkäin ja kolme toisella puolen peräkkäin. Eli vain viisi haittaa ja savu vaihtaa vain kerran puolta.
Kun lämpötila nousee kattilassa, imuri sammuu, mutta hetken päästä se lähtee uudestaan käymään, kun kattilan lämpötila on hieman laskenut. Kiertovesipumppu tulee olla täysillä.
Minun mielestäni ei ole lainkaan haittaa imurin sammumiselle, kunhan vajaa pesällinen riittää 2300 litraa lämmittämään 2.5 tunnissa.
Puun kulutus laski yllätys kylläkin puoleen vanhaan Jämän 141 verrattuna, kolmen lauhan talven kokemuksella.
Jäspiltä sanoivat että imurin kuuluisi ehdottomasti käydä koko palon ajan. Samoin olen muualtakin ymmärtänyt. Näin sen tietysti itsekin järkeilee...paloaika pitenee, paksua savua tulee piipusta (kitupaloa pesässä sen 15 min) kunnes kattilavesi jäähtyy takas 80 asteeseen ja imuri lähtee päälle.
Todellakin näyttäisi että tämä kattila on tehty kuivalle 50 cm koivulle. Niin iso ero on sekaklapiin.
Perusideahan oli se että varaaja jää vaan 80 asteeseen kun sen voisi saada 95. Aika paljon energiaa jää lataamatta kun kattila ei anna tarpeeksi lämmintä vettä ulos kattilasta. Jos saisi tuon varaajan ylhäältä alas vaikka 95, eli noin 18 astetta keskimäärin lisää lämpöä niin energiaa saisi lisää varastoon n. 63kWh ja tuolla jo pian yhden päivän lämmittelee taloa, ainakin näillä keleillä. Isommalla varaajalla tämä ero vielä korostuu.
Aivan. En saanut aikaisemmalla Jämälläkään varaajaa tuon kuumemmaksi, vaikka kattila kiehui, aina ennenkuin latauspumppu lähti käyntiin.
Tuohon en osaa sanoa, voiko varaajan lämpötilan saada 95 asteeseen.
Olen vain mieltänyt homman niin, että 10 kiintoa puita riittää lämmittämään 168 neliöö, yhdellä täyttökerralla.
Miksihän kattilan palolämpö pitää rajoittaa tuohon 90. Siitä on vielä pitkä matka kiehumiseen. Minun kattilani antaa kiehumisen merkkejä vasta kun kattilan mittarissa on 115.
Jää aina aika paljon kapasiteetista käyttämättä kun varaajan lämpö jää yli 15 astetta alemmas. Eipä siinä valmistaja ole asiaa paljon miettinyt kun tuota kattila lämpöä ei saa säädettyä korkeammalle. Ja kun puhallin sammuu niin kyllä se palokin hiipuu. Kituuttaahan ja käryyttää ja likaa vielä turhaa kattilaakin. 5 astetta lisää varmaan tekisi hyvää tuohon termariin.
Saavutettaisiinkos sillä muutakin etua, kuin lämmityskertojen harveneminen, jos varaajan lämpötila nostettaisiin 85:stä ylöspäin. Nyt jos täyttää pesän puilla täyteen, niin kattila lopettaa "toiminnan", kun varaajan vesi on sen 85 astetta. Tällöin pesään jää palamatonta puuta, joka sammuu vedon puutteessa. Eli pesään laitetaan vain vähempi puita, joten kulutuskin on pienempi. Olisiko se edullisempaa käyttää enempi puita lämmityskerralla ja harventaa lämmityskertoja? En osaa tuota laskea.
Tuosta imurin sammumisesta vielä, niin se on aika lyhyt hetki, kun se ei pyöri. Jos paluuvesi on 70 asteista, muutama minuutti riittää laskemaan kattilan lämpötilan ja imuri alkaa pyöriä. Tämä tapahtuu hyvälaatuisella puulla.
Kattilaani vaihdettiin alussa korkeampi imurin "siipi", jotta veto saatiin kovemmaksi. Imurin sammuminen voi johtua siitäkin. Mutta sillä saatiin savukaasut ylemmäs ja paloaika lyhemmäksi.
Tuskin tuolla paljon muuta etua saadaan kun lisää sitä varauskapasiteettia. Jos varaaja riittää pakkasilla vuorokaudeksi niin ei kai sillä ole mitään merkitystä. Ainoastaan kai merkitystä noissa rajatapauksissa. Ja palamaton puuaines on erinomainen sytyke. Hiillos on nopeasti valmis ja mitään alkupesällisiä ei tarvita. Voihan siinä hiukan puuta mennä hukkaan jos tuo hiillos esim. tuulisella säällä siellä kytee pois omia aikojaan sen kummemmin kattilaa lämmittämättä. Joskus on itselläkin käynyt niin.
Oma kattilani tuntuu palavan paremmin vasta kun 90 asteen palolämpö on ylitetty. Mutta kattiloissa on eroja.
jos kattilavesi on alle 75 niin tervat tiivistyvät tulipintoihin ja likaavat kattilan, saisiko kiertovesipumppua kattilan ja varaajan välillä vaihdettua isommaksi?
Minä olen säätänyt pumpputermostaatin noin 82:een ja ohjeenkin mukaan sen tulisi olla vähintään 75 astetta. Eihän silloin kattilan vesi voi olla alle 75, kuin vain sytytysvaiheen jälkeen, ennen kattilan lämpiämistä.
Onko teillä kokemusta arinan alla olevista tukiraudoista, missä vaiheessa ne kannattaa vaihtaa. Kun huoltoluukusta kurkistaa arinan alle, niin siellä olevat raudat on hieman taipuneet alaspäin. Siellähän on aika lämpöstä, josta johtunee. Eihän tuo mitään haittaa, vaikka ne sentin pari on taipuneet 3 vuodessa, mutta entä pitemmällä polttoajalla.