Keskusta vs. Kokoomus

en todellakaan ole mikään demaripoju, kaukana
vasemmistosta. Olipas huono juttu sinulta!!!

Olen aivan vastaista sukupuolta ja kiinnostunut kuulemaan puolueiden eroista, koska en tiedä kumpaan puolueeseen kallistun.

hah hah kirjoitti:

en todellakaan ole mikään demaripoju, kaukana
vasemmistosta. Olipas huono juttu sinulta!!!

Olen aivan vastaista sukupuolta ja kiinnostunut kuulemaan puolueiden eroista, koska en tiedä kumpaan puolueeseen kallistun.

Periaateohjelma
Keskustan periaatteet
Hyväksytty Keskustan puoluekokouksessa Kouvolassa 1996

Sisältö:
1. Keskustan lähtökohdat
2. Ihminen muuttuvassa maailmassa
3. Mahdollisuuksien tasa-arvoon
4. Sivistyksen voima
5. Valtio heikomman asialla
6. Yrittäjyys on talouden ydin
7. Suomi tarvitsee työreformin
8. Luonto liittolaisena
9. Maaseudun ja kaupungin kumppanuus
10. Suomi on maakuntiensa summa
11. Suomalaisuus eurooppalaisuuden ja maailmankulttuurin osana
12. Keskusta Suomessa vuodesta 1906



1. Keskustan lähtökohdat

Keskusta arvostaa ihmisen vapautta, itsenäisyyttä, omatoimisuutta, kekseliäisyyttä sekä yritteliäisyyttä. Suvaitsevaisuus, ajatuksen vapaus ja perusarvojen kunnioitus kuuluvat keskustalaiseen arvomaailmaan. Keskusta tahtoo edistää ihmisten yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta sekä vastuuta lähiyhteisöstä ja heikommassa asemassa olevista.

Keskustalaiset haluavat uudistaa yhteiskuntaa ottaen huomioon maailman ja elinehtojen muutokset. Nähtävissä olevia ongelmia on ehkäistävä rohkean politiikan avulla.

Keskusta on vaikutuskanava kullekin tärkeisiin asioihin. Se toimii sillanrakentajana yhteiskunnassa vallitsevien vastakkainasettelujen ylittämiseksi. Puolueen toimintaa luonnehtii paikallisuus ja lähivaikuttaminen. Keskusta on ihmisten keskellä.


2. Ihminen muuttuvassa maailmassa

Maatalous-Suomi muuttui toisen maailmansodan jälkeen suurten järjestelmien teollisuusyhteiskunnaksi. Parhaillaan elämme siirtymävaihetta jälkiteolliseksi tietoyhteiskunnaksi kutsuttuun aikaan, jossa korostuvat tieto ja osaaminen. Muotoutuva aikakausi korostaa ympäristöarvoja, edellyttää yrittäjähenkistä elämänkatsomusta ja on kulttuuriltaan monimuotoinen.

Teollisuusyhteiskunnalle oli ominaista yhtenäiskulttuuriin pyrkiminen. Tietoyhteiskunnassa ja avoimessa taloudessa erilaisuus ja monimuotoisuus rikastuttavat suomalaista elämäntapaa. Yhteiskunta henkistyy ja kulttuurin merkitys sekä arvostus korostuvat. Jatkuva oppiminen ja henkinen kasvu ovat suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä voimavaroja.

Useista ihmisistä muutos tuntuu kuitenkin ylivoimaiselta ja ahdistavalta. Moni kokee työelämän sopeutumistarpeet suuremmiksi kuin mihin omat voimavarat riittävät. Työttömyyden ja turvattomuuden leimaaman yhteiskunnan sijaan on luotava mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Tätä kehitystä Keskusta haluaa toiminnallaan ja vaihtoehdoillaan edistää.


3. Mahdollisuuksien tasa-arvoon

Keskustalle oikeudenmukaisuus tarkoittaa ihmisten mahdollisuuksien tasa-arvoa.
Julkisen vallan tehtävä ja velvollisuus on turvata kansalaisille yhdenvertaiset
mahdollisuudet elämänsä rakentamiseen. Tämä on edellytys ihmisarvoiselle elämälle.
Keskusta korostaa ihmisen vastuuta itsestään sekä tukee mahdollisuutta omalla työllä
vaurastumiseen. Apua tarvitsevia, heikommassa asemassa olevia ja syrjäytyneitä
kannustetaan ja tuetaan yhteisin varoin ja ponnistuksin pysymään elämässä kiinni.
Oikeudenmukaisuuden on toteuduttava myös sukupolvien välillä. Mikään sukupolvi ei
saa toimillaan heikentää tulevien mahdollisuuksia. Yhteiskunta ja elävä luonto on
pyrittävä jättämään tuleville polville vähintään samassa kunnossa kuin se on
saatu.

Sukupuolten välisen tasa-arvon on oltava suomalaisen yhteiskunnan lähtökohta. Sekä
naisen että miehen on voitava valita roolinsa niin yhteiskunnassa kuin perheessäkin
vapaasti. Yhteiskunnan on tehtävä tämä valinta mahdolliseksi ja jokaisen valintaa on
arvostettava.


4. Sivistyksen voima

Keskustalaisille sivistys on itseisarvo, jonka merkitystä ei voi mitata
välittömästi rahassa. Sivistys on osa arkista elämänhallintaa. Toisaalta se
ilmentää niin ihmisen kuin kansakunnankin tasolla hyvän inhimillisen elämän
perimmäisiä arvoja ja päämääriä.

Sivistyksellinen tasa-arvo on tulevaisuuden tärkein oikeudenmukaisuuskysymys.
Jokaiselle kansalaiselle on turvattava asuinpaikasta, kielestä ja sosiaalisesta taustasta
riippumatta tasa-arvoiset mahdollisuudet itsensä monipuoliseen kehittämiseen läpi
elämän.

Nyt tarvitaan kykyä elää ja muuntautua verkostoituvassa tietoyhteiskunnassa.
Henkinen pääoma ja osaaminen ovat kestävin perusta Suomen tulevaisuudelle. Laaja
yleissivistys ja mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen eheyttävät Suomea ja estävät
ihmisten yhteiskunnallista vieraantumista.


5. Valtio heikomman asialla

Keskustalle valtio ja yhteiskunta ovat kaksi eri asiaa. Valtio ja julkinen valta
edustavat poliittisesti säädeltyä osaa yhteiskunnasta. Julkisen vallan tehtävät on
täsmällisesti määriteltävä ja rajattava.

Valtion ensisijaisena tehtävänä on kansakunnan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden
ylläpitäminen sekä kansalaisten perusoikeuksien ja yhtäläisen oikeusturvan
takaaminen. Valtion on huolehdittava siitä, ettei korostunut taloudellinen tai
etujärjestövalta vääristä yhteiskuntaa vahvimpien eduksi.

Keskustan tavoite on aito parlamentaarinen tasavalta, jossa keskeistä valtaa
käyttää Suomen eduskunta. Keskusta haluaa vahvistaa edustuksellista demokratiaa
yhteiskunnan oleellisimmista tavoitteista päätettäessä ja karsia julkista
vallankäyttöä alueilta, joille se ei kuulu. Vallankäytön on oltava avointa ja
vallankäyttäjät vaihdettavissa.

Kansalaisyhteisöjen vahvistuva asema on tärkeä kehittyvälle ja turvallisuutta
luovalle yhteiskunnalle. Keskustan mielestä yhteiskunnan terveeseen rakenteeseen kuuluu talouden, kulttuurin ja poliittisen järjestelmän riittävä itsenäisyys ja
vuorovaikutus.


6. Yrittäjyys on talouden ydin

Talous luo edellytykset hyvinvoinnille ja toimeentulolle. Taloudelliseen toimintaan
vaikuttavat erilaiset arvot, vastakkaiset edut ja käsitykset tulevaisuudesta.
Keskustan talouskäsitys perustuu markkinatalouteen, jossa poliittinen valta asettaa
puitteet markkinavoimien toiminnalle. Näiden puitteiden tehtävä on taata taloudellisen
toiminnan laillisuus, luonnontaloudellinen kestävyys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Toimivan talouden ydin on yrittäjyys niin toiminnan muotona kuin elämänasenteenakin.
Julkisen vallan yksi tärkeä tehtävä on edistää yrittäjyyttä ja huolehtia siitä,
ettei kilpailuolosuhteita vääristetä. Yrittäjällä on oltava mahdollisuus
taloudelliseen onnistumiseen.

Talouden rakenteiden muuttuessa kasvaa yritysten yhteistyön ja liittoutumisen
merkitys. Keskusta kannustaa kansalaisia ja yrityksiä yhteistyöhön, verkottumiseen ja
osuustoimintaan.


7. Suomi tarvitsee työreformin

Suomalaisen yhteiskunnan kipein ongelma on rakenteelliseksi muuttunut työttömyys,
jonka seurauksena osaa väestöstä uhkaa pysyvä syrjäytyminen. Tähän ongelmaan ja
työelämän murrokseen on vastattava rakenteisiin ulottuvalla työreformilla.
Uudistuksessa on yhdistettävä työttömien, työssäkäyvien ja yrittäjien edut
työttömyyttä vähentävällä tavalla.

Työ on tärkeimpiä itsensä toteuttamisen muotoja. Työn ja toimeentulon uudistaminen
edellyttää työn käsitteen laajentamista kotona tapahtuvaan työhön, opiskeluun,
vapaaehtoispalveluun sekä muuhun nyt palkattomaan toimintaan, joka edistää yhteistä
hyvää.

Oikeudenmukaisesti toteutettu työreformi edellyttää sosiaaliturvajärjestelmän
uudistamista ja joustavan perustulon käyttöönottoa.


8. Luonto liittolaisena

Luonto on meille liittolainen. Luonnon monimuotoisuuden ylläpito suojelee maapallon
elämää ylläpitäviä järjestelmiä. Suomen vauraus on peräisin runsaista ja
monipuolisista uudistuvista luonnonvaroista. Niiden hoidon ja hyödyntämisen periaatteena on oltava uusiutuvien luonnonvarojen ylläpitäminen sukupolvesta toiseen.
Euroopan kansoista suomalaiset ovat säilyttäneet suhteensa luontoon läheisenä ja
elävänä. Myös kaupungistuva Suomi on rakennettava niin, että jokaisella on
mahdollisuus päästä luontoon. Jokamiehen oikeudet takaavat omakohtaisen yhteyden
luontoon.

Uusiutumattomia luonnonvaroja on kukin sukupolvi oikeutettu käyttämään vain,
mikäli se korvaa käyttämänsä osuuden seuraaville polville sellaisella tiedolla ja
teknologialla, joka auttaa elämään sovussa luonnon kanssa. Tämä tarkoittaa tuotannon
ja kulutuksen kiertojen sulkemista ja yhdentämistä luonnon kiertoihin.
Luonto käy niukaksi maailmassa, jossa väkiluku kasvaa räjähdysmäisesti. Siksi
ruokaturvallisuus, teollisuuden uudistuva luonnonvarapohja sekä puhdas vesi ovat
arvokkain kansallisvarallisuutemme osa, jonka arvo tulevaisuudessa vain kasvaa.


9. Maaseudun ja kaupungin kumppanuus

Kulttuuriltaan vahvat kansakunnat arvostavat edellisten sukupolvien saavutuksia.
Suomalaiset ovat vuosisatojen aikana luoneet elinvoimaisen elinkeinotoiminnan ja maailman
pohjoisimman maatalouden, joka tuottaa oman väestön tarvitsemat peruselintarvikkeet.

Tuotantoa on pystytty kehittämään jatkuvan tehostamisen lisäksi terveen ympäristön
ja elintarviketurvallisuuden vaatimusten mukaisesti. Julkisen vallan tehtävä on luoda
edellytykset kannattavalle maataloudelle ja muulle maaseudun yrittämiselle koko maassa.

Maa- ja metsätalouden arvo on ehtymättömän aurinkoenergian muuntamisessa ihmisen
tarvitsemaksi ruoaksi, kuiduksi, energiaksi ja bioraaka-aineiksi. Oikeita menetelmiä
käyttäen maaseudun elinkeinot luovat pysyvää hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen.
Asukkaiden ehdoilla rakentuva kaupunki kokoaa ihmisen sosiaalisen ja henkisen
yhteiselämän. Rakenteellisesti monimuotoinen kaupunki auttaa ihmisiä kohtaamaan
toisensa.

Keskusta haluaa kehittää Suomesta yhteiskunnan, jossa maaseutu palvelee koko Suomea
ja kaupungit kaikkia suomalaisia.Vuorovaikutuksessa maaseutu- ja kaupunkikulttuuri
tuottavat sekä taloudellisesti että inhimillisesti parhaan yhteiskunnan.


10. Suomi on maakuntiensa summa

Suomi on ollut vahvojen paikalliskulttuurien ja omaleimaisten maakuntien maa.
Keskustalaisen käsityksen mukaan jälkiteollinen tietoyhteiskunta avaa uusia
mahdollisuuksia paikalliskulttuurien kehitykselle. Samaan suuntaan vaikuttaa
eurooppalainen yhdentyminen, jossa paikallinen päätöksenteko koetaan yhä
tärkeämmäksi.

Tasapainoisen Suomen rakentamiseksi tarvitaan tehokasta ja oikein kohdennettua
aluepolitiikkaa. Kauttaaltaan asuttu maakuntien Suomi on tärkeä osa kansallista
hyvinvointiamme, omaleimaisuuttamme ja turvallisuuttamme.
Keskusta toimii ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi
heidän asuinpaikastaan riippumatta. Pääkaupunkiseudun ja
maakuntakeskusten asemaa kansainvälisten yhteyksien solmukohtina on
edistettävä.

Maakunnalliset voimat kokoamalla lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja
muunnetaan alueellista tahtoa toiminnaksi. Tästä syystä Keskusta haluaa vahvistaa
maakuntahallintoa ja lisätä maakuntien itsenäisyyttä.
Maakunnallisuus on tärkeä osa identiteettiä. Keskusta haluaa edistää rikasta
maakunnallista kulttuuria.


11. Suomalaisuus eurooppalaisuuden ja maailmankulttuurin osana

Suomalaisuus on omaperäinen osa Euroopan kulttuurista rikkautta - perinteensä, luovan
voimansa ja kansojenvälisen vuorovaikutuksen ansiosta. Suomi ja suomalaisuus eivät
kehity matkimalla tai eristäytymällä, vaan vaalimalla ominaispiirteitä ja siten
vahvistamalla eurooppalaisuutta ja koko ihmiskunnan henkistä pääomaa. Muualta Suomeen
muuttaneiden tasapuolisen ja ihmisarvoisen kohtelun on oltava osa arvomaailmaamme.

Suomen on oltava sekä itsenäinen kansakunta että kansainvälisen yhteisön
aktiivinen ja yhteistyökykyinen jäsen. Talouden, turvallisuuden ja ympäristön
vaatimukset edellyttävät kasvavaa taloudellista ja poliittista yhteistyötä kansojen
kesken. Suomen on vaikutettava siellä, missä tehdään suomalaisia koskevia
päätöksiä.

Ihmiskunnan yhteisiä päämääriä ovat inhimillisen elämän ja henkisen kehityksen
mahdollisuuksien saaminen kaikkien ulottuville, köyhyyden poistaminen sekä elämän
jatkumiselle välttämättömän luonnontasapainon ylläpitäminen. Keskusta pitää
tärkeänä, että Suomi täyttää oman velvollisuutensa näiden päämäärien
toteutumiseksi.

Suomen on huolehdittava hyvistä suhteista kaikkien maiden ja erityisesti naapurimaiden
kanssa. Suomen etujen mukaista on pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana ja
ylläpitää uskottavaa, itsenäistä ja yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa
puolustuslaitosta. Perinteisillä puolueettomuuspolitiikan linjauksilla Suomi voi
parhaiten turvata kansakunnan vapauden ja itsenäisyyden.


12. Keskusta Suomessa vuodesta 1906

Talonpoikaisuudesta ja Santeri Alkion edustamasta nuorsuomalaisuudesta kehittyi
vuosisadan alussa keskustalainen kansanliike - Maalaisliitto - taistelemaan kansan
vähäosaisen enemmistön etujen puolesta. Sen ensimmäisiä suuria tehtäviä olivat
tasavaltaisen hallitusmuodon toteuttaminen, kansansivistyksen nostaminen ja kansakunnan
eheyttäminen radikaalilla uudistusohjelmalla - maareformilla.
Maamme talonpoikaisen kulttuurin keskeiset arvot siirtyivät keskustalaisen
elämänkäsityksen ytimeksi. Näitä arvoja ovat henkilökohtainen vapaus,
kansanvaltaisuus, yksityinen omistus, oikeudenmukaisuus ja arkikokemukseen perustuva
luontosuhde.

Tärkeä kansallinen voimanlähde on kristillinen usko ja siitä kumpuava käsitys
jokaisen ehdottomasta ihmisarvosta, pyrkimys yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja
lähimmäisenrakkauden korostaminen vihan ja itsekkyyden vastapainona.
Keskustan periaatteiden merkittävin esiintuoja oli Santeri Alkio, jonka aatteellinen
testamentti on yhä Keskustan arvopohjan ydin.
Keskusta-aate on ihmisyysaate. Ihmisyys ja sen kehitystarve ovat Keskustan
yhteiskunnallisen toiminnan perusta, jolle se rakentaa ihmisen kehityksen henkisiä,
sosiaalisia ja aineellisia edellytyksiä.


"Pitäkää kädessänne aina edistyksen lippu"
"Älkää unohtako köyhän asiaa"
Santeri Alkio