Pörssiyhtiöt maksoivat johtajilleen miljoonapalkat viime vuodelta. Korkein palkankoros oli Huhtamäen Jukka Moisiolla, eli 439 % palkkansa ollessa peräti
3 213 900 euroa vuodelta, eli 267 825 euroa kuukaudessa.
Moisiolle lankesivat sekä pitkän että lyhyen tähtäimet kannustinpalkkiot. Kysymys kuuluu, minkälaiset lyhyen ja pitkän tähtäimen kannustimet maksettiin Huhtamäen työntekijöille? Jäikö työntekijöiden palkankorotus 20 euroon kuukaudessa, kuten keskitetyssä sopimuksessa sovittiin?
Fortumin Tapio Kuula otti viime vuonna 39 % palkankorotuksen palkkansa ollessa peräti 1 754 277 euroa viime vuonna. Kysymys kuuluu, paljonko energian hintaa piti nostaa Tapio Kuulan miljoonapalkkaa ja palkkioita varten?
Koneen Matti Alahuhta otti palkkaa viime vuonna 4 764 209, 39 % korotuksella.
Paljonko valtio maksoi Koneen saamia hissittömien talojen korjauspalkkioita, jotka valuivat sekä Koneen omistajille että Alahuhdalle?
Tässä eräitä toimitusjohtajia, jotka ottivat reippaat palkankorotukset kun työntekijät tyytyivät vain 20 euroon kuukaudessa "kilpailukyvyn" ja "kasvun vuoksi".
Jussi Pesonen, UPM, 1 638 000
Pertti Korhonen, Outotec 1 468 727
Timo Lappalainen, Orion, 1357 582
Jouko Karvinen, Stora Enso 1 348 000
Björn Rosengren, Wärtsilä, 1 098 000
Kari Inkinen, Sponda, 1 069 420
Matti Kähkönen, Metso, 1 063 113
Mikael Silvennoinen, Pohjola, 1 039 274
Kari Kauniskangas, Fiskars, 1 013 692
Keskituloisen suomalaisen palkka on noin 35 000 euroa vuodessa, eli vajaa 3 000 euroa kuukaudessa. Johtajien palkankorotukset ja palkat ovat tolkuttomia verrattuna työntekijöidensä palkkoihin, kun juuri kukaan toimitusjohtaja ei tee työtä alle 700 000 euroa vuodessa, eli noin 60 000 euroa kuukaudessa.
Toimitusjohtajat ja heidän kaverinsa istuvat toisten pörssiyhtiöiden hallituksissa ja sopivat toistensa palkoista ja kannustimista.
Nokian Stephen Elop on eniten viime vuonna tienannut johtaja. Ilta-Sanomien mukaan Elopin potti oli 6.3.2014 noin 24,3 miljoonaa euroa, eli 24 300 000 euroa.
Em. palkkatiedot ja %-korotukset ovat 7.3.2014 Ilta-Sanomista "Toimitusjohtajille muhkeat palkat, Mika Lehto"
Toisin sanoen lamavuotena 2013 toimitusjohtajat nostivat ennätyssuuret palkat ja kannustipalkkiot. Pörssiyhtiöiden omistajat viettivät "osinkokarnevaaleja" myös laman aikana.
Mitä mieltä työväenpuolueen, SDP, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen?
Urpilaisen mielipiteitä saamme lukea Hesarista 8.3.2014 otsikolla "Kehysriihen pitää vahvistaa Suomen talouden perustaa".
Urpilainen toteaa, että velkaantumisen taittamisesta on pidettävä kiinni, mutta samalla on huolehdittava sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.
Onko siis ollut sosiaalista oikeudenmukaista se, että
- yhteisöveroa alennettiin 4 prosenttia
- valtionavustuksia myönnetään verorahoista 3-5 miljardia pörssiyhtiöille
- pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat ansaitsevat vuodessa vähintään 700 000 euroa ja palkansaajat vain noin 35 000. Osinkoja jaetaan ennätysmäärät saman aikaisesti lomautusten ja irtisanomisten kanssa eli tänä vuonna 10 miljardia
- varallisuusvero poistettiin
- työnantajien kela-maksu poistettiin, verokertymä väheni miljardilla eurolla
Urpilainen toteaa, että "olennaisia ovat myös kasvun edellytyksiä parantavat uudistukset. Yhteisöveron lasku 20 prosenttiin (24 % aiemmin) vahvistaa teollisuuden näkymiä ja uuden yritystoiminnan edellytyksiä".
Jokainen yritysjohtaja, joka ottaa keskimäärin noin 20 työntekijän palkan, yhtyy epäilemättä Urpilaisen "kasvun edellytyksiin", jotka ovat tähän asti hyödyttäneet eniten rikkaita pörssiyhtiöiden omistajia ja yritysten johtajia.
Kun yhteisöveroa laskettiin, vahvistiko se kasvun edellytysten sijaan OSINKOJEN JAKOA ja TOIMITUSJOHTAJIEN HURJIA PALKANKOROTUKSIA?
3 213 900 euroa vuodelta, eli 267 825 euroa kuukaudessa.
Moisiolle lankesivat sekä pitkän että lyhyen tähtäimet kannustinpalkkiot. Kysymys kuuluu, minkälaiset lyhyen ja pitkän tähtäimen kannustimet maksettiin Huhtamäen työntekijöille? Jäikö työntekijöiden palkankorotus 20 euroon kuukaudessa, kuten keskitetyssä sopimuksessa sovittiin?
Fortumin Tapio Kuula otti viime vuonna 39 % palkankorotuksen palkkansa ollessa peräti 1 754 277 euroa viime vuonna. Kysymys kuuluu, paljonko energian hintaa piti nostaa Tapio Kuulan miljoonapalkkaa ja palkkioita varten?
Koneen Matti Alahuhta otti palkkaa viime vuonna 4 764 209, 39 % korotuksella.
Paljonko valtio maksoi Koneen saamia hissittömien talojen korjauspalkkioita, jotka valuivat sekä Koneen omistajille että Alahuhdalle?
Tässä eräitä toimitusjohtajia, jotka ottivat reippaat palkankorotukset kun työntekijät tyytyivät vain 20 euroon kuukaudessa "kilpailukyvyn" ja "kasvun vuoksi".
Jussi Pesonen, UPM, 1 638 000
Pertti Korhonen, Outotec 1 468 727
Timo Lappalainen, Orion, 1357 582
Jouko Karvinen, Stora Enso 1 348 000
Björn Rosengren, Wärtsilä, 1 098 000
Kari Inkinen, Sponda, 1 069 420
Matti Kähkönen, Metso, 1 063 113
Mikael Silvennoinen, Pohjola, 1 039 274
Kari Kauniskangas, Fiskars, 1 013 692
Keskituloisen suomalaisen palkka on noin 35 000 euroa vuodessa, eli vajaa 3 000 euroa kuukaudessa. Johtajien palkankorotukset ja palkat ovat tolkuttomia verrattuna työntekijöidensä palkkoihin, kun juuri kukaan toimitusjohtaja ei tee työtä alle 700 000 euroa vuodessa, eli noin 60 000 euroa kuukaudessa.
Toimitusjohtajat ja heidän kaverinsa istuvat toisten pörssiyhtiöiden hallituksissa ja sopivat toistensa palkoista ja kannustimista.
Nokian Stephen Elop on eniten viime vuonna tienannut johtaja. Ilta-Sanomien mukaan Elopin potti oli 6.3.2014 noin 24,3 miljoonaa euroa, eli 24 300 000 euroa.
Em. palkkatiedot ja %-korotukset ovat 7.3.2014 Ilta-Sanomista "Toimitusjohtajille muhkeat palkat, Mika Lehto"
Toisin sanoen lamavuotena 2013 toimitusjohtajat nostivat ennätyssuuret palkat ja kannustipalkkiot. Pörssiyhtiöiden omistajat viettivät "osinkokarnevaaleja" myös laman aikana.
Mitä mieltä työväenpuolueen, SDP, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen?
Urpilaisen mielipiteitä saamme lukea Hesarista 8.3.2014 otsikolla "Kehysriihen pitää vahvistaa Suomen talouden perustaa".
Urpilainen toteaa, että velkaantumisen taittamisesta on pidettävä kiinni, mutta samalla on huolehdittava sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.
Onko siis ollut sosiaalista oikeudenmukaista se, että
- yhteisöveroa alennettiin 4 prosenttia
- valtionavustuksia myönnetään verorahoista 3-5 miljardia pörssiyhtiöille
- pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat ansaitsevat vuodessa vähintään 700 000 euroa ja palkansaajat vain noin 35 000. Osinkoja jaetaan ennätysmäärät saman aikaisesti lomautusten ja irtisanomisten kanssa eli tänä vuonna 10 miljardia
- varallisuusvero poistettiin
- työnantajien kela-maksu poistettiin, verokertymä väheni miljardilla eurolla
Urpilainen toteaa, että "olennaisia ovat myös kasvun edellytyksiä parantavat uudistukset. Yhteisöveron lasku 20 prosenttiin (24 % aiemmin) vahvistaa teollisuuden näkymiä ja uuden yritystoiminnan edellytyksiä".
Jokainen yritysjohtaja, joka ottaa keskimäärin noin 20 työntekijän palkan, yhtyy epäilemättä Urpilaisen "kasvun edellytyksiin", jotka ovat tähän asti hyödyttäneet eniten rikkaita pörssiyhtiöiden omistajia ja yritysten johtajia.
Kun yhteisöveroa laskettiin, vahvistiko se kasvun edellytysten sijaan OSINKOJEN JAKOA ja TOIMITUSJOHTAJIEN HURJIA PALKANKOROTUKSIA?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Juttakin hesurissa kehu, miten kivasti firmat käärii liiviinsä yhteisöveroalella!
"Suomen kansantalouden ainoa ylijäämäinen osa ovat viime vuosina olleet yritykset. Yritysten voitot ovat olleet suuremmat kuin investoinnit", Hesarissa 10.3. todetaan (Saksan viennin voima jyrää muut maat -otsikon alla).
Toisin sanoen yritykset eivät ole investoineet voittojaan Suomeen.
Kilpailukyky on räikeä ja törkeä perustelu yritysten saamille tukiaisille ja veroeduille, kun ne käytetään investointien, työllistämisen ja kehittämisen sijaan yritysten johtajien palkkoihin ja osinkoihin.
Suomessa julkinen sektori ja kotitaoudet ovat eläneet kädestä suuhun ja velkaantuneet, kun hallitus ei ole huolehtinut kotimaisesta kysynnästä eikä kuluttajien ostovoimasta. Ostovoiman kasvu lisää työllisyyttä, kun kuluttajat ostavat kotimaista. Yritysten voitot sijoitetaan veroparatiiseihin ja ne luodaan 3-5 miljardin tukiaisten lisäksi työvoiman vähennyksistä, lomautuksista ja irtisanomisista, mikä on huonoa kansantalouden hoitoa. Nyt yrityksiä on palkittu lomautuksista ja irtisanomisista yhteisöveron alennuksella (4,5 %) joten Suomessa lienee EU-maiden alhaisin yhteisövero - onko siinä mitään järkeä, kun kestävyysvaje (huoltosuhde) kasvaa nopeasti?
SDP:n talouspolitiikka on ollut täysin työnantajajärjestön ja kokoomuksen toiveiden täyttämistä, eli yritysjohtajille mittaamattomat korotukset, sijoittajille osinkokarnevaalit (yhteisöveron, työnantajien kela-maksun, varallisuusveron poiston ym. ansiosta) ja palkansaajille 20 euron kuukausikorotus.
Isonpaavon unelkaa.. Kokoomuslaisempaa, kuin kokoomus itse!
Yritystoimintaa on tuettu "kilpailukyvyn" takia kohtuuttomasti ja väärin. Verokertymätä maksetut tukiaiset on käytetty osinkoihin ja yritysjohtajien palkkoihin, jotka ovat eniten lomauttaneet ja irtisanoneet.
Rakennemuutoksia tarvitaan
1) verotuet eli poikkeamat normiverotuksesta olivat tutkimusten mukaan (Kataisen valtioministerikaudella) yli 15 miljardia. Verotuet on kohtuullistettava ja valtiolle turhista verotuloista tuloa 3-5 miljardia
2) yritysten tukiaiset (3-5 miljardia) oikaistava siten, että vain tukia tarvitsevat , kotimaassa työllistävät, yritykset saavat tukia. Ulkomaille tuotannon siirtäneiltä tuet perittävä takaisin. Veroparatiiseihin voittojaan siirtäneiltä tuet takaisin.
Säästöä valtiolle 1-2 miljardia
3) maataloustukiaiset tarkistettava ja uudistettava. Yli 200 tuen tukiviidakkoa karsittava siten, että maatalousyrittäjät saavat samat tuet kuin muutkin pienyrittäjät. Kansallinen maataloustuki samansuuruiseksi kuin muissa Pohjoismaissa.
Säästöä valtiolle 1-2 miljardia
Huoltosuhde pitää korjata oikeudenmukaisesti. Keskustapuolue (entinen maalaisliitto) ja kokoomus ovat järjestelleet omille intressiryhmilleen mahtavat tukiaiset, joihin Suomella ei ole varaa eikä nykyään tarvetta.
Suomen tärkein asia on ostovoiman lisääminen, kun vienti ei vedä. Kuluttajien ostovoima ei kasva verokertymän jakamisina verotukina, yritystukina ja maataloustukina kepun ja kokoomuksen äänestäjille siis yritysjohtajille ja maatalousyrittäjille.
Ryöstää köyhiä, kuten esikuvani Paavokin.. Juttaa..
Tää oli mukava siivu siirtää yhteisöveroa satoja millejä köyhien kontolle! kait nyt antaa rikkaat vaalirahaa?
Tuskin IsoPaavo myöntää virheensä: Itämereen väkisin ja huonoin argumentein upotetun kaasujohdon Venäjän puoleinen venttiili sulkeutuu oitis kun EU päättä pakotteistaan Venäjään vastaan! Se on satavarmaa!? Saksa vapisee jo. Millä se energiansa nyt tuottaa? Paavoa vedettiin taas höplästä?
Vai vedettiinkö sittenkään?
On Obaman valta?
Yhteisöveron alentaminen 4,5 % teki yli miljardin euron loven verokertymään. Kestävyysvaje suureni kertarytäyksessä yli tuhannella miljoonalla eurolla - kun sitä vajetta olisi pitänyt leikata ei lisätä.
Kun työantajien kela-maksut poistettiin, niin kestävyysvaje pompsahti tuhat miljoonaa euroa suuremmaksi, eli sosiaaliturvaa heikennettiin vastaavasti 1000 miljoonaa.
Kun varallisuusvero poistettiin Suomen rikkaimmilta, niin johan lahjoitettiin verorahoja satoja miljoonia euroja rikkaille.
Pääomatulojen verotus on tasaverolla ja matalampaa kuin keskituloisten palkansaajien progressiivinen verotus.
Listaamattomien yritysten osinkotulojen verotus on NOLLA eli ei veroja.
Kun harmaan talouden verotuskäytäntöjä kiristettiin ja harmaata taloutta tutkittiin, saatiin vähäiselläkin tutkimusella pari sataa miljoonaa verotuloja lisää.
Harmaa talous estää rehellistä suomalaista yrittäjyyttä, joten sen karsiminen on ehdottoman tärkeää samoin kuin kuntiin pesiytynyt korruptio ja nepotismi.
Suomen rikkaimpien monimiljonäärien verotus on vähäistä ja sitä perustellaan sillä, että muutoin rikkaat koulutetut (sijoittajat) lähtevät Suomesta.
Suomen rikkaimmat eivät lähde Suomesta, vaikka heidän verotuksensa oikaistaisiin veronmaksukykynsä perusteella OIKEUDENMUKAISEKSI.
Ulkomailla miljoonapalkat, miljoonapalkkiot ja ylisuuret eläkkeet jäisivät saamatta.
Jos ahneet osinkomiljonäärit (keinottelevat ja sijoittavat rahojaan veroparatiisiin) Suomen jättäisivätkin niin ahneuden valtakunta saattaisi muuttua oikeudenmukaiseksi työteon ja yrittäjyyden kulttuuriksi ilman miljarditukiaisia.
Lapsikerjäläiset keräävät kaatopaikoilta paperia Stora Ensolle. Toimitusjohtaja Karvinen nauttii 1,7 miljoonan euron vuosipalkkaa, jotta Stora Enson tulos paranisi... tarvitaan miljoonapalkkainen toimitusjohtaja ja lapsikerjäläiset? Globaalisaatio kannattaa?
ELY-keskukset jakaneet ennätyssuuret yritystukiaiset, paljonko potista saivat pienet ja keskisuuret yrittäjät, jotka maksavat Suomessa eniten veroja?
Uusia yrityksiä Suomeen eivät pienyrittäjät perusta korkean verotuksen vuoksi ja ilman tukea. Pörssiyritykset saavat miljarditukiaiset, miljardien veroedut - viimeisin 1000 miljoonan (miljardin euron) veroetu on YHTEISÖVERON alentaminen 4,5 prosentilla.
Kunnon toimitusjohtaja on aina palkkioissaan kasvu-uralla. Vaikka firma tekisi miljoonatappiot niin johtajien palkkiot nousee "hyvä työn" ja kannustuksen vuoksi.