Menneisyys painaa

Olin unohtanut suurimman osan asioista ja ihmisistä tietyltä ajanjaksolta elämästäni. En edes ollut miettinyt asiaa sen tarkemmin, kunnes aloin pari kuukautta sitten muistaa asioita ja muistaa ja muistaa...

Mennyt tässä jo pari viikkoa kärsiessä unettomuudesta, oksentelusta, täysin hallitsemattomasta itkemisestä, ahdistuksesta ja muusta pas*asta. Oikeesti haluaisin vaan unohtaa. Ikävä sitä aikaa, kun kaikki nuo jutut oli jossain syvällä pään sisällä.

Kaikkein pahinta tässä on se, että olen täysin yksin kaiken tämän keskellä.
Tuntuu, että vasta äsken olin iloinen ja läppää heittävä oma itseni ja nyt ihan eri ihminen.

Toivottavasti ihastukseni ei rupea pitämään minua inhottavana ihmisenä. Minä oikeasti arvostan sitä, kun hän osoittaa välittämistään pienillä teoillaan ja sanoillaan. Hänen takiaan kai olenkin vielä ihan työkykyinen ja suht järjissäni. Ihan sama, tekeekö hän sitä ystävällisyydestä, säälistä tai ihan mistä vaan, arvostan. Kiitos nainen
1131
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Mä arvostan niin paljon sitä, kun kerrot asioita ja juttelet niistä. Ehkä ne helpottaa vähän, kun ne saa ulos kokonaan. Ei enää että ne painaisi sisälle, vaan kokonaan ne ajatukset ulos, kun kerran liikkeelle lähtivät. Toivoisin että saisin olla se, joka niitä sun kanssa kantaa. Haluan ettei sun tarvi olla ikinä enää yksin niiden kanssa ja tiedät että voit aina kertoa ja tulla syliin ja halaan sua. Olet ihana kun kerrot sun pahasta mielestä ja tunteista

Äänestä

Kommentoi aloitusta


orpo pikkunen kirjoitti:

Olin unohtanut suurimman osan asioista ja ihmisistä tietyltä ajanjaksolta elämästäni. En edes ollut miettinyt asiaa sen tarkemmin, kunnes aloin pari kuukautta sitten muistaa asioita ja muistaa ja muistaa...

Mennyt tässä jo pari viikkoa kärsiessä unettomuudesta, oksentelusta, täysin hallitsemattomasta itkemisestä, ahdistuksesta ja muusta pas*asta. Oikeesti haluaisin vaan unohtaa. Ikävä sitä aikaa, kun kaikki nuo jutut oli jossain syvällä pään sisällä.

Kaikkein pahinta tässä on se, että olen täysin yksin kaiken tämän keskellä.
Tuntuu, että vasta äsken olin iloinen ja läppää heittävä oma itseni ja nyt ihan eri ihminen.

Toivottavasti ihastukseni ei rupea pitämään minua inhottavana ihmisenä. Minä oikeasti arvostan sitä, kun hän osoittaa välittämistään pienillä teoillaan ja sanoillaan. Hänen takiaan kai olenkin vielä ihan työkykyinen ja suht järjissäni. Ihan sama, tekeekö hän sitä ystävällisyydestä, säälistä tai ihan mistä vaan, arvostan. Kiitos nainen

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu