Folktinget – Rkp:n kielipoliittinen käenpoika!
Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Carl Haglund toi torstaina 23.1.2014 ilmestyneessä Hufvudstadsbladetin haastattelussa(*1) esiin puolueensa vahvuudet toukokuun 2015 EU-vaaleissa: ”det rusultatrika arbetet i Bryssel, en jämn kanditatlista och den kommande diskussionen om skolsvenskan”.
Toteamukset ”Tuloksellinen työskentely Brysselissä” ja ”tasaisen vahva ehdokaslista” ovat yleispoliittista jargoniaa ja puoluedraamaa, joka ei millään tavoin profiloi tai eriytä Rkp:tä EU-vaalien muihin puolueisiin verrattuna. Rkp:n perusidentiteetin ja kaikkien tämän vuosituhannen puolue- ja vaaliohjelmien mukaisesti puolueen puheenjohtaja Carl Haglund yrittää nostaa Suomen kansallisen kielikysymyksen (pakkoruotsi/skolsvenskan) myös EU-vaalien teemaksi.
Kari Paakkunaisen (toim.) Suomalaisen politiikan murroksia ja muutoksia -julkaisussa dosentti Rauli Mickelsson toteaa artikkelissaan Suomalaiset puolueet kertomuksina(*2), että ”kaikissa puolueissa suhtaudutaan pakkoruotsiin kielteisesti ja se nostetaan usein tärkeään asemaan.” Toteamus pitänee jossain määrin paikkansa, vaikka Perussuomalaisten lisäksi yksikään maamme eduskuntapuolue ei ole formuloinut itseään pakkoruotsiin kielteisesti suhtautuvaksi tai nostanut kieliasiaa tärkeään asemaan.
Rkp:n suunnittelema pakkoruotsin/skolsvenskanin korostamisesta toukokuun EU-vaaleissa on jatkumoa sille, ettei Rkp:llä tosiasiassa ole suhteessa peruskannattajiinsa muuta substanssia, kuin ruotsin kieli. Ruotsin kielen substanssi- ja identiteettiarvo niin Rkp:lle kuin ruotsinkielisille suomalaisille tulee esiin myös professori Jan Sundbergin Puolueet yhteiskunnan ohjaajina ja ohjattuina -artikkelin päätöksessä(*3): ”Pidän luennot toisella kotimaisella kielellä. Välkommen!” (Kari Paakkunainen, Suomalaisen politiikan murroksia ja muutoksia).
Rkp:n faktista tilannetta, kielipoliittista jumiutumista (sekä puolue- ja vaaliohjelmissa että päivän politiikassa) kuvaa dosentti Rauli Mickelssonin artikkelissaan Suomalaiset puolueet kertomuksina(*4) käyttämä käsite Leiri-Suomi. Mickelssonin mukaan ”Leiri-Suomen puolueet oikeuttivat itsensä rajaamalla itsensä tarkasti: työläisten, maalaisten, suomenkielisten ja ruotsinkielisten leirit poissulkivat jo määritelmällisesti muut.” .......
Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Carl Haglund toi torstaina 23.1.2014 ilmestyneessä Hufvudstadsbladetin haastattelussa(*1) esiin puolueensa vahvuudet toukokuun 2015 EU-vaaleissa: ”det rusultatrika arbetet i Bryssel, en jämn kanditatlista och den kommande diskussionen om skolsvenskan”.
Toteamukset ”Tuloksellinen työskentely Brysselissä” ja ”tasaisen vahva ehdokaslista” ovat yleispoliittista jargoniaa ja puoluedraamaa, joka ei millään tavoin profiloi tai eriytä Rkp:tä EU-vaalien muihin puolueisiin verrattuna. Rkp:n perusidentiteetin ja kaikkien tämän vuosituhannen puolue- ja vaaliohjelmien mukaisesti puolueen puheenjohtaja Carl Haglund yrittää nostaa Suomen kansallisen kielikysymyksen (pakkoruotsi/skolsvenskan) myös EU-vaalien teemaksi.
Kari Paakkunaisen (toim.) Suomalaisen politiikan murroksia ja muutoksia -julkaisussa dosentti Rauli Mickelsson toteaa artikkelissaan Suomalaiset puolueet kertomuksina(*2), että ”kaikissa puolueissa suhtaudutaan pakkoruotsiin kielteisesti ja se nostetaan usein tärkeään asemaan.” Toteamus pitänee jossain määrin paikkansa, vaikka Perussuomalaisten lisäksi yksikään maamme eduskuntapuolue ei ole formuloinut itseään pakkoruotsiin kielteisesti suhtautuvaksi tai nostanut kieliasiaa tärkeään asemaan.
Rkp:n suunnittelema pakkoruotsin/skolsvenskanin korostamisesta toukokuun EU-vaaleissa on jatkumoa sille, ettei Rkp:llä tosiasiassa ole suhteessa peruskannattajiinsa muuta substanssia, kuin ruotsin kieli. Ruotsin kielen substanssi- ja identiteettiarvo niin Rkp:lle kuin ruotsinkielisille suomalaisille tulee esiin myös professori Jan Sundbergin Puolueet yhteiskunnan ohjaajina ja ohjattuina -artikkelin päätöksessä(*3): ”Pidän luennot toisella kotimaisella kielellä. Välkommen!” (Kari Paakkunainen, Suomalaisen politiikan murroksia ja muutoksia).
Rkp:n faktista tilannetta, kielipoliittista jumiutumista (sekä puolue- ja vaaliohjelmissa että päivän politiikassa) kuvaa dosentti Rauli Mickelssonin artikkelissaan Suomalaiset puolueet kertomuksina(*4) käyttämä käsite Leiri-Suomi. Mickelssonin mukaan ”Leiri-Suomen puolueet oikeuttivat itsensä rajaamalla itsensä tarkasti: työläisten, maalaisten, suomenkielisten ja ruotsinkielisten leirit poissulkivat jo määritelmällisesti muut.” .......
Vastaukset 15
Vanhimmat
Juha Herkmanin artikkelia ”Poliittinen mediajulkisuus”(*5) mukaillen voi todeta, että Rkp:n pitkäaikainen, katkeamaton hallituskausi on kehittänyt puolueesta vuosikymmenien aikana demokratiamme järjestelmäpolitiikan vahvimman osaajan. Nyt kuitenkin internetin kansalaisille tarjoama vastajulkisuus – poliittisen sitoutumattomuuden ja hallitsemattomuuden hyödyntäminen on nostanut keskusteluun Rkp:lle vaikean, sen substanssia uhkaavan pakkoruotsimuutoksen.
Ylen syksyllä 2013 tekemän mielipidetutkimuksen mukaan 63 % suomalaisista kannattaa pakkoruotsin poistamista kaikilta koulu- ja opiskeluasteilta.
Miten Rkp vastaa? Valtapolitiikalla ja sen keinoilla – heti ensimmäisessä mahdollisessa tilanteessa.
Pakkoruotsi ja siitä keskusteleminen ei ole ensimmäisten mieleen tulevien EU-teemojen joukossa. Siitä ei äänestetä EU-vaaleissa.
Mutta Rkp tietää, että se tarvitsee EU-vaaleissa menestyäkseen jokaisen potentiaalisen äänestäjänsä liikkeelle saamisen. Rkp ottaa kielipolitiikan vaaliteemaksi silläkin uhalla, että se joutuu itsekseen keskustelemaan kieliteemasta.
Järjestelmäpoliittisessa työskentelyssä Rkp:llä on käytettävissään poliittisia instrumentteja, joita vastaavia muilla suomalaisilla puolueilla ei yksinkertaisesti ole. Rkp:n kohta 50 vuotta nauttima poliittinen linna- ja hallitusrauha on antanut sille aikaa ja mahdollisuuden vahvoilla taloudellisilla resursseilla kehittää Folktingetistä Suomen vahvin järjestelmäpoliittinen organisaatio, joka ei edes näennäisesti ole riippumattoman järjestö pyrkiessään edistämään Suomen kaksikielisyyttä.
Folktingetin sisäinen rakenne on betonoitu. Ylin valta pysyy Folktingetin vaalijärjestelmän ja ruotsin kielen äidinkielivaatimuksen johdosta Rkp:n hallussa. Yhdistykseen valitaan vaikuttajaksi ruotsin kielen priorisoivia henkilöitä, jotka liittyvät osaksi Rkp sisäpoliittista järjestelmäpolitiikkaa. Folktingetin Rkp-lähtöisyys ja -sidonnaisuus käy ilmi järjestön kotisivujen organisaatio- ja toimintaesittelyssä(*6).
Folktingetin erityis- ja etuoikeudet suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä ilmenevät sen lailla turvatussa ja valtion budjettirahoitukseen perustuvassa asemassa: ”Toimintaa ohjaa laki Svenska Finlands folkkting –nimisestä järjestöstä, ja varoja myönnetään mm. valtion talousarviosta. Vuonna 2012 järjestö sai 675 000 euroa valtion määrärahoja sen jälkeen, kun eduskunta oli korottanut määrärahaa 100 000 euroa. Folktingetin hoitamien merkittävien lakisääteisten tehtävien vuoksi on välttämätöntä pitää määräraha samalla tasolla vuonna 2013.”(*7)
Rkp:llä on oma kielipoliittinen käenpoikansa valtion hallinnossa, sen valtakoneistossa – syömähammas, joka työskentelee valtion varoin eduskunnan ruotsalaisen ryhmän hyväksi.
http://valtavaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/160980-folktinget-%E2%80%93-rkpn-kielipoliittinen-kaenpoika
Edelleen netti fennoilta vain: "itkua parkua jatkuvaa,
ihanuuksien ihmemaa".
Meen äänestään RKP:n ehdokasta.
...
pois pakkoruotsi
Toivottavasti RKP tekee tuon VIRHEEN ja ottaa pakkoruotsin EU-vaaliaiheeksi.
Kaikki julkisuus asian tiimoilta on VAIN hyväksi ja varsinkin, kun se tulee pakkoruotsin kummisetäpuolueelta.
Kansalaiset saavat siten tietää, että yksikään EU-maa ei omaa samanlaista järjetöntä pakkokieltä kouluissaan kuin Suomi.
Se varmasti lisää pakkoruotsin vastustusta. Taas kerran svekot ampuvat omaan jalkaansa! ;-)
Kyllä kun kulee tätä ruotsinkielen vastaista parkumista, niin ainoa johtopäätös on, että äänestetään todella isoilla joukoilla RKP:tä. Ei todellakaan Suomea rakenneta näiden parkujien varaan. RKP on ollut Suomea rakentamassa 40 vuotta aina hallituksesta käsin eikä ole pahemmin parkumiseen sortunut. Nämä parkujat eivät koskas pysty saamaan luottamusta Suomessa. Ei vastuuta oteta parkumalla ja huutamalla vaan tekemällä käytäntöä.
Todennäköisesti lähivuosien vaalit näyttävät RKP:lle osviittaa vaalituloksen avulla siitä, miten tulevaisuus rakentuu.
Mitä ponnekkaammin suomenkieliset äänestävät EU-vaalissa ja ek-vaaleissa, sitä heikommalla pohjalla on RKP:n kannatus ja vaalitulokset.
"RKP on ollut Suomea rakentamassa"
Päinvastoin. RKP on ollut Suomessa pelkkä syöpä.
"RKP on ollut Suomea rakentamassa 40 vuotta aina hallituksesta käsin eikä ole pahemmin parkumiseen sortunut."
Niin todellakin, RKP on istunut melkein koko itsenäisyytemme ajan hallituksissa ilman oikeutusta ainoastaan OMA etu mielessä! Missään normaalissa länsimaisessa demokratiassa ei onnistuisi sellainen meininki, että pienen neljän prosentin kielipuolueen ympärille muodostetaan hallitus. Suomi on fantastinen idiotia!
Surusvekot ovat Suomen ammattiparkujia!
Joka hemmetin kyltistä he jaksavat itkeä ja vaatia lisää näkyvyyttä Ruotsin kielelle.
...
RKP on rakentanut Suomesta surujen paratiisin ja suomalaisten helvetin!
Kaikkein parasta on, että kansa näyttää svekoille ja heidän hengailijoilleen vaaleissa suuntaa kohti ulko-ovea ja toteuttaa sen ulosheiton sitten hallituksen muodostuksen yhteydessä.
Svekot ovat aivan turhaa väkeä hallituksessa liehittelemässä itselleen vaan turhia etuja, jotka suomenkielinen kansa joutuu kuitenkin loppupeleissä maksamaan. Siitä emme pidä.
Käki onkin tässä svekoasiassa kerrassaan oasuva vertaus. Käkihan munii toisen pesään, kun svekot ovat asettuneet suomenkielisten passsattaviksi.
Sen jälkeen käki ja käen munat valtaavat pesän - kuten svekot Suomen hallinnon ja vieläpä kaikeksi hyväksi työntävät alkuperäisen pesänomistajan munat (tarpeettomina) maahan.
Tätä viimeistä vaihetta me suomenkieliset emme todellakaan salli, vaan heitämme käet poikineen pois kuvioista - vaalien avulla on hyvä toimia ja näyttää svekoille, kuka sanoo viimeisen sanan.
Pitäkää sentään housut jalassa, ettei ne munat näy!