Monesti vaikeuksia tuottaa lähtö kotisataman poijusta, irrotautumisenjälkeen pitää pakittaa ja kääntää kapalle väylälle, siinä kun laittaa vaihteen eteenpäin ja vene pysähtyy, saataa fööri ehtiä jo kääntyä tuulesta riippuen jopa siten ettei lähtö onnistu. mielestäni potkurin kääntövoimalla ei ole tekemistä ongelman kanssa. veneessä S vetolaite ja pieni kääntölapapotkuri.
Onko jollakulla tarjota jotakin neuvoa miten lähtö onnistuu parhaiten vai onko se sama ongelma kaikilla, varmasi riippuu venetyypistäkin.
Kyse siis eväkölisestä.
Onko jollakulla tarjota jotakin neuvoa miten lähtö onnistuu parhaiten vai onko se sama ongelma kaikilla, varmasi riippuu venetyypistäkin.
Kyse siis eväkölisestä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Peruuta niin pitkälle, että on tilaa kääntää vene. Esim maarianhamina itäsatamassa pitää tehdä usein niin.
Kannattaa vaan jatkaa pakilla pidemmälle ja kääntää vasta jossain avoimemmassa paikassa, kun on päässyt pois laiturien välistä tms. Kun vene on saatu liikkeelle, niin se on kohtuu suuntavakaa myös pakilla kun evissä on virtausta. Vauhtia ei kannata pitää ihan kohtuuttomasti, koska peräsin voi "haukata" ja repäistä pinnan pois ohjaajan kädestä. Myös ruorikoneistoon voi kohdistua voimia, joihin sitä ei ole suunniteltu.
Näin pitänee toimia kovemmalla tuulella, matkaa satamasta ränniäpitkin noin 500m, mutta kyllähän tuonkin periatteessa pakittaa voi.
Näin käännät lähes paikallaan, riippuen tietysti veneestä:
Ruori yli ja täysi eteen 3 s, täysi taakse 3 s, täysi eteen 3 s jne, kunnes kääntynyt.
Ruoria (tai pinnaa) ei tuossa välissä veivailla vaan se pidetään kokoajan ääriasennossa.
Riippuu potkurin kätisyydestä kummalle puolelle vene näin helpommin kääntyy.
Ilman konevoimaakin pääsee poijusta turvallisesti. Pidät poijuköyden koko ajan niin kireällä, että saat veneen kyljen poijuun kiinni. Annat tuulen kääntää, kun olet muiden veneiden ulkopuolella.
Keulan liian aikaisen kääntymisen voit estää vaihtamalla keulaan pitkän "juoksuliinan" tuulen puolelle.
Aikanaan harrastusta aloittaessani veneessäni ei ollut apumoottoria, joten lähdöt ja tulot tehtiin purjein. Sitäkin taitoa kannattaisi treenailla silloin, kun satama on tyhjillään. Joskus kuitenkin tulee eteen tilanne, jossa konevoimaan ei olekaan mahdollisuutta (esim. potkurin lavan menettäminen tai kun moottori ei käynnisty).
Kysymyksessä mainittiin "tuulella". Metodisi ei toimi alkuunkaan tuulisessa paikassa, sen kokoluokan veneissä, joissa käytetään dieseleitä.
Satamamanöövereitä kannattaa tietysti kokeilla myös purjeilla. Nykyiset satamat vaan eivät ole kovinkaan hyviä siihen, kun tilaa ei usein ole luovia eikä tehdä sopivia lähestymismanöövereitä.
mikset peräytä suoraan laituriin niin olis nenä valmiiksi oikeaan suuntaan lähdössä?
Sinun tapasi ei sovi kaikille. Itse purjehdin nykyisin enimmäkseen yksin. Minulle on helpointa mennä keula edellä laituriin. Lähteminenkään ei ole erityinen ongelma. Runsaasti fendareita leen kyljelle keulaan asti ja pitkä "skuuttiköysi" keulasta laiturin kautta veneen perään. Vedän veneen peräköydellä poijulle asti ennenkuin panen vedon koneeseen ja päästän keulaliinan (joka pitää vetää vedestä saman tien, ettei jää potkuriin).
Jos on kova sivutuuli ja täydessä satamassa on ihmisiä, kutsun avustajia paikalle ennen lähtöäni. Helpottaa, jos joku pitelee keulaköyttä ja heittää sen sitten kannelle. Mukava, jos joku on fendarin kanssa naapuriveneessä. Kolhuja ei ole koskaan tullut.
Jos on myrskyinen tuuli, miksi lähtisin suojaisesta satamasta?
Hei, tuossa tuli hyviä neuvoja ! Kiitos.
Pienin vene, jossa ole nähnyt keulapotkurin, oli 26 jalkaa. Yli seitsemänkymppiset herra ja rouva pärjäsivät veneellään helposti pyöriessään ahtaassa satamassa. Tämä tapahtui Tanskassa, jossa näyttää keulapotkuri olevan lähes kaikissa yli 10 metrin veneissä.
Alkuperäinen kysymys koski lähtöä _poijusta_, mutta kaikki vastaukset ja ohjeet koskevat lähtöä _laiturista_. Kumpaa nimimerkki "Puuskikas" mahtoi tarkoittaa?
Joka tapauksessa ehdottomasti paras neuvo oli nimimerkin "Käännös" ohje veneen kääntämisestä jokseenkin paikallaan. Kannattaa kokeilla, kumpaan suuntaan oma vene kääntyy mieluummin. Kun tämän tietää, on myös helpompi tulla kylkikiinitykseen.
Tarkoitatko kommentillasi lähtöä poijusta, josta veneellä ei ole maayhteyttä? Silloinhan isopurjeen voi nostaa ennenkuin keulan poijuköysi päästetään irti. Sitten vain rullagenua auki ja menoksi. Konetta ei tarvitse käynnistää.
Juuri sitä tarkoitan.
Luulen kuitenkin, että aloittaja tarkoitti lähtöä laiturista peräpoijun kautta.
Itselläni oli vuosikaudet kotisatamassa poijupaikka, jonne mentiin jollalla. Lähtö poijusta ja tulo takaisin sujui useimmiten ilman konetta.