Ajattelin laittaa pienen katkelman tekstiä uudesta kirjaprojektista. Toiveena saada asiallista palautetta.
Lars Gunvor Sundberg hieroi tyytyväisenä käsiään, kauppasopimus oli allekirjoitusta vaille valmis kiitos Miss Elinan palvelualttiuden sekä Sundbergin varsin kohtuullisen avokätisyyden mitä tuli talon tarjoamiin antimiin. Lars Sunberg ei venäjän kielestä ymmärtänyt tuon hölkäsen pöläystä saati että olisi itse puhunut. Juuri kun Sunberg oli lähes varma sopimuksen synnystä. Syntyi pöytään vilkas keskustelu.
”No mitä helvettiä”? ajatteli Sundberg keskustelua seuraten.
Lars viittoi tulkin luokseen.
—Mikä tilanne?
—Nyt tuli ongelmia ja isoja ongelmia.
—Mitenkä niin?
—Tämä iso jehu Nikolai Rutsko on sitä mieltä että likalta on päästettävä ilmat pihalle.
—Mitä??
—Niinpä juuri.
—No miksi ihmeessä?
—Tuo huora oli mennyt hölöttämään venäjää Rutskolle, kun olivat petihommissa. Ja Rutsko tajuisi oitis että tuo huora osaa venäjää ja tietää missä mentiin.
—No voi helvetti. Entä nyt?
—Mitä luulet?
—No kysy nyt edes helvetti.
Tulkki kääntyi Rutskon puoleen ja polotti tälle jotain mistä Lars ei saanut mitään selvää.
—Rutsko sanoi että allekirjoitus vasta sitten kun tyttö on eliminoitu.
Lars Gunvor Sunhdbergin otsalle kihosi hikikarpaloita ja hänen suutaan kuivasi. Elämänsä ja uransa aikana mies oli ollut monessa liemessä mutta ei tällaisessa.
Kaikkeen muuhun hän oli valmis mutta että surmaamaan jonkun ilotytön ei helvetti, vaan ei auttanut mikäli mieli saada sopimuksen.
—Kysy miten hän tahtoo jutun hoidettavan.
Jälleen tulkki kävi lyhyen nopean neuvottelun jykeväleukaisen Iivanan kanssa.
—Hänelle on kuulemma ihan sama.
Nikolai keskeytti miesten puheen ja polotti tulkille jotain.
—Noh?
—Jostain syystä Nikolai ei luota sinuun ja hän laittaa apurinsa valvomaan toimenpidettä.
Lars Gunvor kirosi äänekkäästi.
Nikolai Rutsko katsoi Sunbergia höröttäen niin että tummaparta väpätti.
Lars nousi ylös tuolistaan ja käveli edes takaisin huonetta, kipaten melko tiuhaan tahtiin kallista konjakkia.
—Sano sille että homma järjestyy.
Lars siemaisi lasin tyhjäksi yhdellä siemauksella ja istuutui tuoliin hieroen otsaansa.
”Voi helvetin helvetti kirosi Sundberg. Oli ihan eri asia hoitaa pikku juttuja kuin laittaa joku kylmäksi”.
Lars Gunvor Sundberg hieroi tyytyväisenä käsiään, kauppasopimus oli allekirjoitusta vaille valmis kiitos Miss Elinan palvelualttiuden sekä Sundbergin varsin kohtuullisen avokätisyyden mitä tuli talon tarjoamiin antimiin. Lars Sunberg ei venäjän kielestä ymmärtänyt tuon hölkäsen pöläystä saati että olisi itse puhunut. Juuri kun Sunberg oli lähes varma sopimuksen synnystä. Syntyi pöytään vilkas keskustelu.
”No mitä helvettiä”? ajatteli Sundberg keskustelua seuraten.
Lars viittoi tulkin luokseen.
—Mikä tilanne?
—Nyt tuli ongelmia ja isoja ongelmia.
—Mitenkä niin?
—Tämä iso jehu Nikolai Rutsko on sitä mieltä että likalta on päästettävä ilmat pihalle.
—Mitä??
—Niinpä juuri.
—No miksi ihmeessä?
—Tuo huora oli mennyt hölöttämään venäjää Rutskolle, kun olivat petihommissa. Ja Rutsko tajuisi oitis että tuo huora osaa venäjää ja tietää missä mentiin.
—No voi helvetti. Entä nyt?
—Mitä luulet?
—No kysy nyt edes helvetti.
Tulkki kääntyi Rutskon puoleen ja polotti tälle jotain mistä Lars ei saanut mitään selvää.
—Rutsko sanoi että allekirjoitus vasta sitten kun tyttö on eliminoitu.
Lars Gunvor Sunhdbergin otsalle kihosi hikikarpaloita ja hänen suutaan kuivasi. Elämänsä ja uransa aikana mies oli ollut monessa liemessä mutta ei tällaisessa.
Kaikkeen muuhun hän oli valmis mutta että surmaamaan jonkun ilotytön ei helvetti, vaan ei auttanut mikäli mieli saada sopimuksen.
—Kysy miten hän tahtoo jutun hoidettavan.
Jälleen tulkki kävi lyhyen nopean neuvottelun jykeväleukaisen Iivanan kanssa.
—Hänelle on kuulemma ihan sama.
Nikolai keskeytti miesten puheen ja polotti tulkille jotain.
—Noh?
—Jostain syystä Nikolai ei luota sinuun ja hän laittaa apurinsa valvomaan toimenpidettä.
Lars Gunvor kirosi äänekkäästi.
Nikolai Rutsko katsoi Sunbergia höröttäen niin että tummaparta väpätti.
Lars nousi ylös tuolistaan ja käveli edes takaisin huonetta, kipaten melko tiuhaan tahtiin kallista konjakkia.
—Sano sille että homma järjestyy.
Lars siemaisi lasin tyhjäksi yhdellä siemauksella ja istuutui tuoliin hieroen otsaansa.
”Voi helvetin helvetti kirosi Sundberg. Oli ihan eri asia hoitaa pikku juttuja kuin laittaa joku kylmäksi”.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kielen ontuminen ja lauseiden irrallisuus toisistaan sai minut luovuttamaan jo ennen tuota keskustelukohtaa.
Tarina vetää. Sekä ilotytön että suomalaisen liikemiehen kohtalo rupesivat huolestuttamaan.... Kuten tuo tampio tuossa yllä tylysti viittaa, kielessä on korjattavaa, mutta juttu sinulla luistaa, ja kielen kuntoon laittaminen on pelkkää tekniikkaa. Jatkahan vain kirjoittamista!
Ehkä mulla on huono päivä, kun en tästä jaksa innostua, vaikka periaatteessa tekstissä on toimivaakin. Juonen kuljetus onnistuu hyvin eikä teksti jää junnaamaan. Kokonaisuus vain käsiään hieroskelevine venäläisineen tuntuu niin kuluneelta ja epäuskottavalta, että mietin, miten tälläisen tarinan kirjoittaminen isommassa mitassa onnistuu kirjoittajalta? Ei kai palkkamurhaajaksi kannata palkata kokematonta suomalaista liikemiestä, joka jää melko varmasti kiinni ja paljastaa päämiehensä, se ei vain ole kovinkaan uskottava kuvio. Ehkä tekstiä pitäisi nähdä isompi kokonaisuus. Joka tapauksessa tässä on liikaa kliseitä, se tappoi ainakin minun mielenkiintoni.
minutsa tässä on aihetta finlandiaksi saakka koska on vetävä tatarina kun vaan hioo kielen pois
Lars Gunvor = Lasse Gunilla tai Pekka Liisa...
Niin, joskus tekstinäytteistä ei tiedä onko kyseessä trolli vai vakavasti otettava näyte. Tässä tapauksessa ajattelin, että kirjoittaja on halunnut kustomoida päähenkilöä tuolla nimellä, miehen ja naisen nimen sekoittaminen voi sikäli olla hyväkin idea.