Kyllä me pari palstan persuvastustajaa

Ensin vakava ajankuva ja mietelause: "Ilman Perussuomalaisia Ps olisimme jo täysin Brysselin isomahaisten, suomalaisten verorahoilla elävien patruunoiden vankina, nyt meillä kiitos Ps on vielä hiukan vapautta "

Tästä on kyse, kun Eu-eliitti puristaa pientä Suomea. Kaikilla on mahdollisuus 25.5. ottaa nyt kantaa
euroeliittiä ja sen kovakorvaista politiikkaa vastaan.

Sisältää salaisen viestin
Media kyselee minulta jatkuvasti, millaiseen ryhmään perussuomalaiset europarlamentissa asettuvat tulevalla vaalikaudella. Liitymmekö äärioikeiston perusteilla olevaan ryhmään, jatkaako EFD-ryhmämme nykyisellä kokoonpanollaan vai onko jotain muuta suunnitteilla?

Ministeri Alexander Stubb ehti jopa arvailemaan, että jäisimme tyystin vaille ryhmää. Tähän voisi (Muhammad Alia mukaillen) todeta: Jos eurooppaministeri edes uneksii perussuomalaisten jäävän ilman ryhmää, hänen olisi syytä herätä ja pyytää anteeksi.

Perussuomalaiset ovat europarlamentissa haluttua tavaraa ja meillä on ystäviä yli nykyisten ryhmärajojen. Olen europarlamentissa pitänyt aktiivisesti yhteyttä EU-kriittisiin voimiin viimeisen kolmen vuoden aikana. Samoin toimi puheenjohtajamme Timo Soini täällä ollessaan ja hän kävi tammikuussa myös henkilökohtaisesti Strasbourgissa tunnustelemassa tulevia ryhmäkuvioitamme.

Tavoitteemme ovat korkealla. Haluamme olla osa vaikutusvaltaista EU-kriittistä ryhmää, jonka täytyy kasvaa huomattavasti nykyistä kookkaammaksi. Realistiselta näyttäisi, että vaalien jälkeen voisimme onnistua kokoamaan uudistusmielisen ryhmän, joka olisi europarlamentin kolmanneksi suurin.

Tavoite on kova, muttei suinkaan mahdoton. Tulevaa ryhmän kasvua tietenkin auttaa se, että europarlamentin kriittiset ja uudistusmieliset puolueet ovat saamassa vaalivoiton ympäri unionia. Samoin aivan uusia EU-kriittisiä puolueita on nousemassa.

Kolmanneksi suurimmaksi ponnistaminen edellyttäisi noin sataa meppiä. Suuremmiksi ryhmiksi jäisivät tuolloin vain kristillisdemokraattien EPP ja sosiaalidemokraattien S&D. Kolmanneksi suurimman ryhmän asema takaisi paitsi äänestysvaltaa, niin valiokuntien puheenjohtajuuksia. Lisäksi ryhmä saisi valmisteltavakseen keskeisiä mietintöjä, eli tulevia direktiivejä ja asetuksia.

Nykyään EU-kriitikot ovat jakautuneet EFD- ja ECR-ryhmiin, joiden ympärille myös realistisen EU-politiikan tulevaisuus europarlamentissa todennäköisesti rakentuu. Mahdollisuuksia on siis monia, ja ainoastaan Stubbin meille vihjailema äärioikeistolaiseen ryhmään liittyminen on ennalta poissuljettua. Koko ryhmän syntyminen on vielä epävarmaa, se jäänee pieneksi ja ryhmässä on mukana puolueita, jotka johtavat ryhmän eristämiseen parlamentin toiminnassa.

Miksi tulevaa ryhmäämme sitten kutsutaankin, tärkeintä on sen poliittinen linja. Tässä suhteessa kaikki on jo selvää: tulemme olemaan osa ryhmää, joka haluaa pysäyttää liittovaltiokehityksen, rajoittaa unionin valtaoikeuksia ja vähentää EU-sääntelyä – siis luoda kevyemmän ja paremman unionin.

Aivan erityisesti täytyy myös muistaa, että ennen kuin ryhmiä päästään rakentamaan, on käytävä ja voitettava vaalit. Ennen vaaleja kaikki on lopulta vain suunnittelua ja spekulointia.

Kännäävä vassu-ministeri on Putinin puolella.