Näin viikonloppuna unta, jossa yritin tappaa oman poikani. Hän vaipui jonnekin unen ja valveen rajamaille, mutta ei osoittanut pienintäkään merkkiä siitä, että olisi kuolemassa. Tein kovasti töitä sen eteen ja ihmettelin, enkö tosiaan saa häntä hengiltä, vaikka minkä tekisin. Hetken päästä hän tokeni siitäkin, käveli, jutteli ja touhusi iloisena, vilkkaana ja vahingoittumattomana.
Painotan, että tämä oli tosiaan symboliikkauni. "Lapsi" itsessään on viaton, hyvä, täynnä elämää ja syytön mihinkään, eikä "lasta" voi väkisin "tappaa", vaikka miten yrittäisi. Kaikesta yrittämisestä huolimatta "lapsi" vain on, ja saa ollakin.
Luulin jo taannoin, että olen sinut asian kanssa, ja sen täysin hyväksynyt. Vaikka valve-minäni niin kovin uskottelikin, ei se niin tainnut kuitenkaan olla, kun näköjään asiaa pitää työstää nukkuessakin.
Sen olen jo kyllä huomannut, että ei tämä mikään pikku juttu ollut - semmoinen, jonka voi laittaa pieneen sievään rasiaan, kääriä kauniiseen paperiin, laskea hellästi muistojen laatikkoon ja työntää komeron ylähyllylle perimmäiseen nurkkaan.
Painotan, että tämä oli tosiaan symboliikkauni. "Lapsi" itsessään on viaton, hyvä, täynnä elämää ja syytön mihinkään, eikä "lasta" voi väkisin "tappaa", vaikka miten yrittäisi. Kaikesta yrittämisestä huolimatta "lapsi" vain on, ja saa ollakin.
Luulin jo taannoin, että olen sinut asian kanssa, ja sen täysin hyväksynyt. Vaikka valve-minäni niin kovin uskottelikin, ei se niin tainnut kuitenkaan olla, kun näköjään asiaa pitää työstää nukkuessakin.
Sen olen jo kyllä huomannut, että ei tämä mikään pikku juttu ollut - semmoinen, jonka voi laittaa pieneen sievään rasiaan, kääriä kauniiseen paperiin, laskea hellästi muistojen laatikkoon ja työntää komeron ylähyllylle perimmäiseen nurkkaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olet yrittänyt tietoisesti tappaa sen puhtaimman ja kauneimman osan itsestäsi? Parempi on vain hyväksyä sen kauneus osaksi itseä ja voimavaraksi.
Olen ihan samaa mieltä, mutta näköjään prosessi on edelleen kesken.
Mitä enemmän tukahdutat tunteitasi ja varjelet niitä pääsemästä pintaan, ja mitä tiukemmin pidät ne sisälläsi, sitä todennäköisemmin ne saavat itsesi epätasapainoon. Älä ajattele liikaa, älä pyri liikaa ajatuksillasi kontrolloimaan tunteita. Siinä voi käydä niin että tunnemaailma kaventuu, mutta itse tunteiden voimakkuus vaan kasvaa.
Lapsi varmasti pilasi elämäsi kuten ne tuppaavat tehdä ja haluaisit päästä siitä eroon mutta et tiedä miten. Ota ero ja jätä se taakka taaksesi.
Ei, ei ja vielä kerran ei!
Unen lapsi ei tarkoita oikean elämän lasta ollenkaan, vaan tätä tunnetta ja tätä elämänvaihetta. Jos taas kuvaannollisesti tarkoitat oman kirjoituksesi, niin tämä "symbolinen lapsi" ei pilannut elämääni, vaan on erinomaisen kasvattava kokemus.