Mieheni ei ole minulle rehellinen

Kerron ensin vähän itsestäni olen 29 naimisissa ja 3 lasta. Ollaan oltu naimisissa kohta 10v mutta tuntuu etten tunne koko ihmistä koko ajan paljastuu asioita jotka hänen olisi pitänyt kertoa minulle. Hän on tivannut minulta asioita ja minä hölmö olen kertonut. Ei olisi pitänyt kun hän ei kerro minulle mitään. Olimme viikonloppuna käymässä hänen vanhempien luona ja hänen isänsä sanoi, että mieheni pitää viedä tiistaina hänet lääkäriin koska silloin häneltä poistetaan eräs rasvapatti silmäluomesta. Appiukko sanoi että leikattiinhan sinunkin silmäluomet muistatko... Silloin mieheni sanoi et hyss ole hiljaa ei myö tuolle kerrota appi sanoi et etkö sinä ole vaimolles sanonu et mitä sulle on tehty ja ne rupes naureskelemaan minulle inhottavasti. Mieheni sanoi ettei halua kertoa minulle kaikkia asioita itsestään kuitenkin minun on oltava hänelle rehellinen ja vähän alistaa itseäni tuntuu etten saa hetkeäkään huilata olen tällä hetkellä kotona hoidan lapsia ja kotia ja eläimiä ja ihan kaikkee. Koko päivän en pyydä keltään apua koska mieheni ei tykkää minun perheestä en ole heidän kanssa puhe väleissä. Haluan vielä kertoa että ostimme vanhan talon joka on jo melkein remontoitu mutta vielä on kuitenkin tehtävää ja miehen isä on täällä joka päivä. Tunnen itseni lähes koko ajan ulkopuoliseksi he puhuvat keskenään appi on mulle inhottava haukkuu minua lapsilleni. Tämä talo on minun nimissä ja laina tietysti minun nimissä en osaa remontoida ja olen lähes pakosta täällä olen erittän onneton/surullinen. Olen alkanut lenkkeilemään ja jumppaamaan että olen kunnossa. N.2v sitten terveys oli pettää kokonaan jatkuva pään särky selkäkipu kaikki mahollinen varasin ajan lääkäriin pääsin ihan yliopistolliseen sairaalaan asti ja ne ois tutkinut minut mutta... Mieheni alkoi riehumaan eräs yö ja pakotti peruuttamaan ne ajat koska minulla ei muka ole mitään liekö onkaan tuntuu että sairastu hänen ja isänsä takia lapseni ovat ainut pelastukseni en jaksaisi sekunttiakaan ilman heitä ja muuttaisin poiskin mutta ero pelottaa että saanko lapset mukaani he ovat minulle kaikkeni.. Mieheni tietää että olen ollut ennen häntä vakavasti masentunut ja yrittänyt useasti itsemurhaa. Se kaikki johtui omista vanhemmistani ja koulukiusaamisesta. Kaikki tämä on jäänyt unholaan kun sain ensimmäisen lapseni syliini tiesin että minulla on syy elää.. Kuitenkin jatkuvasti kun mieheni suuttuu jostain ihan pikku asiasta esim tiskikone on väärään aikaa päällä ollaan lähdössä johonkin ja sitä ei saisi jättää päälle vesivahinko se on ihan ok et se sanoo noin mutta kun se alkaa haukkua mua aivokääpiöks tyhmäks ja että pitäs tehdä enemmän töitä että aivot toimis nopeemmin.. Hän ei arvosta ollenkaan minun "töitäni" jotka ovat siivoaminen ruoanlaitto lasten hoito.. Olen joka ilta ihan loppu tuntuu etten jaksa kävellä kun saan lapset nukkumaan.. Mieheni on työtön ja rakentaa vain kesäisin kotiamme yläkerta on ihan kesken.. On raivostuttavaa kun en pääse täältä pois en voi myydä tätä taloa kukaan ei osta kesken eräistä taloa. Olen pahassa pulassa en tiedä mitä tehdä haluan pois täältä myydä tämä talo ja ottaa rahat ja omat kullan muruseni mukaan tuntuu että olen ansainnut joka pennin mikä tästä talosta saa ja tuhlata ne kaikkeen ihanaan kaikkeen mitä lapseni on minulta pyytänyt ja mieheni aina kieltänyt.. Lapseni ovat minulle se henkireikä pelastus koko elämä! Rakastan puuhailla lapsieni kanssa ulkoilla niitten kanssa tehdä niille ruokaa ja kysellä mitä niille kuuluu? Omasta mielestä olen hyvä äiti parempi kuin omani joka piti minua enemmän piikana kuin lapsenaan samoin mieheni sekin pitää minua enemmän kaverinaan kuin vaimonaan. Seksikin on vain kulissia en saa orgasmia kun ajattelen että mikä mies tuo on kuka se on? Kun yritin kysellä että miks sun silmät leikattiin se ei vastannut sanoi en halua puhua siintä. Luin netistä et se on kait vetäny silmäluomista kurtut pois... Minusta se on ollut iso operaatio jonka sen ois kuulunu kertoa mulle minäkin olen kertonut omat asiani. Hän on pakottanut kertomaan osaa manipuloida minua. Mitä minun pitää tehdä?