Nyt askarruttaa maallikkoa kun näkee veneitä joissa toisissa voi olla 2 mastoa mutta useimmissa yksi vaikka saattaisi olla vielä isompikin vene. Kuka haluaa 2 mastoa, eikö hallittavuus huonone aika paljon? Saadaanko niillä tuulen aiheuttamaa kallistumaa vähennettyä? Enemmän säätömahdollisuuksia? Matalammat mastot joten hyötyä sillan alituksessa? Purjeet kevyemmät nostaa, säätää ja käsitellä? Halvempi uusia purje kerrallaan? Vai mikä siinä on hyötynä?
Kaksimastoisuus
Q-nari
14305
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kaikki edellämainitut.
harvemmin niissä tuplamastollisissa on purjeita ylhäällä. Tuskin edes on koskaan hankittu niitä rättejä...
aika usein tama koskee myös monomastoja
Kuten esim. tämä.
Tämän työnimi oli Panamax, eli paatti tehtiin ketsiksi juusi siksi että pääsisi panaman kanavasta läpi.
https://www.google.fi/search?q=panamax hetairos&hl=fi&rlz=1T4LENP_fiFI540FI541&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=2a4hU5_zEM3P4QSQ2ICYCw&ved=0CC4QsAQ&biw=968&bih=598#imgdii=_
http://is11.snstatic.fi/img/978/1288582484571.jpg
"eikö hallittavuus huonone aika paljon?"
Hallittavuushan paranee, kun mastoja on enemmän. Se lisää purjeistuksen mahdollisuuksia. Myötätuulella mesaania ei tosin kannata käyttää, sotkee vain tuulta ja voi pyrkiä kääntämään perää turhaan. Mutta luoviessa mesaani antaa mukavasti painetta isonkin veneen perään, jolloin vendat onnistuvat pitkäköliselläkin mukavammin. Pelkkä genoa mesaani on myös hyvä yhdistelmä sivuisiin suuntiin, kun tuulta on reilummin.
Jos miettii mitä säätöjä häviää, kun mastojen määrä lisääntyy, niin kaksimastoisissa ei yleensä säädetä isomastoa takaharuksella kesken purjehduksen. Mutta eipä sitä taideta toppirikisissä muutenkaan takilaa säädellä. Jooleissa eikä ketseissäkään yleensä mesaanille mahdu takaharusta lainkaan, vaan viistot saalingit hoitavat niiden homman. Moderni meininki siis mesaanimastolla.
Tää oli just laiturilta katselevalle maallikolle hyvä vastaus...tosin se ei tiedä mikä on mesaani, miten tuuli sotketaan, miksi perä kääntyy, mikä no venda, genoa, takaharus, toppirikinen, jooli, ketsi, saalingit.
Isopurjeen varmaan tietää jos purjeveneitä katsellut, ja takilan voi arvata.
Intoa on sen verran että jo lueskellut asioista ja poikasena ollutkin mukana toisten purjeveneillä tilaisuuksien tullen mutta on siitä jo 20 vuotta aikaa. Mesaanin päättelin, vendan olin just lukenut ja sain tästä tarpeeksi selvää.
Kyllä purjehdus on eri hommaa kuin moottoriurheilu. Tässä vaiheessa pidän vieläpä melko perinteisistä venemalleista mutta täytyy kiitellä että uusienkin purjeveneiden tyylisuuntaus on miellyttävää, mitä en ihan kaikista moderneista tavaroista sanoisi. Sisustuksessa arvostan jos tunneli-ideasta on jotenkin poikettu eli ei aivan symmetrisesti aseteltu pöytiä, sohvia, oviaukkoja ym. vaan jotenkin mielenkiintoisemmin. Isossa veneessä toki helpompaa mutta kyllä pienissäkin näkee että asiaa on toisinaan ajateltu.
Tämä nyt menee asian sivuun, mutta en malta olla vastaamatta.
>> Kyllä purjehdus on eri hommaa kuin moottoriurheilu.
En malta olla jatkamatta...
Purjehdusta voi tehdä niin monella tavalla. Monelle purjehdus ei ole urheilua ollenkaan. Ennemminkin puuhastelua, oleskelua ja nautiskelua siinä navigoinnin lomassa. Silloin purjehdus on tosiaan kaukana ihan mistä tahansa urheilusta.
Toisaalta purjehdus on mielestäni maailman kovin laji, kun pahimmillaan (toisten mielestä parhaimmillaan) mennään viikkotolkulla hengenvaarallisilla vehkeillä karmeaa nopeutta jakaen toisten miehistönjäsenten kanssa jopa makuupussit.
Olen mielummin tuossa leppoisassa nautiskelijajoukossa.
Onko kaksimastoiset suunniteltu nimenomaan kaksimastoisiksi vai voiko ehkä muuttaa yksimastoiseksi ja onko siinä järkeä? Kysymysteni typeryys yllättänee mutta minulla on oikeasti tämän suuntaisia ajatuksia ja yksinpurjehdus mielessä.
Kaikki veneet on alunperin suuniteltu tietylle rikityypille (= mastojen määrä ja maston/mastojen kohta veneen pituussunnassa ja purjeiden kokosuhteet). Näitä määritellessä täytyy ottaa huomioon vedenalaisen osan muoto jotta purjeiden vaikutuspiste tulee oikeaan kohtaan vedenalaiseen osaan verrattuna.
Ja purjeiden kallistavan voiman tulee olla oikeassa suhteessa veneen oikaiseviin voimiin. Ja purjeiden pitää antaa riitävästi voimaa veneen kuljettamiseen (purjepinta-ala suhteessa veneen painoon ja veneen märkäpintaan). Jne...
Joihinkin veneisiin suunnittelija on jo alkuvaiheessa piirtänyt eri rikivaihtoehtoja, esim. yksi ja kaksimastoiset. ESim. joitain Hallberg-Rassyn malleja on voinut tilata joko 1- tai 2-mastoisena.
Mastojen määrän muuttaminen ei suinkaan ole mahdotonta, mutta siinä täytyy uudelleen laskea yllämainitut suhteet ja lisäksi katsoa, että runko kestää mastoista aiheutuvat voimat jos mastojen paikkaa muutetaan. Helpointa on varmaan poistaa mesaanimasto joolista (tai ketsistä), se ei välttämättä vaadi muuta kuin isopurjeen puomiliikin suurentamista.
Muutoksen järjellisyys on suhteellista, riippuu siitä mitä tavoitellaan....
The Card purjehti legin VORissa yksimastoisena kun oli menettänyt mesaanimastonsa se tartuttua katsojaveneen takiaan.
Kuinka paljon mesaanin menetys maksoi aikaa.
Yleensä kaksimastoisuus mahdollistaa pienempien (kevyempien) purjeiden käytön, mutta aiheuttaa kilpailuissa pähkäilyä, mikä setti on miiloinkin nopein.
Eikö yksinkertaisin tapa perustietämyksen saantiin ole edessäsi? Yleisluontoista ja selkeää tietoa purjeveneistä ja niiden rikityypeistä löytyy vaikkapa wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ketsi
http://en.wikipedia.org/wiki/Sailboat
Wikipedia kertoo kyllä, mitä ne ovat, mutta ei juurikaan vastaa kysymykseen, miksi ne ovat.