Yleisradio saamassa sopivan johtajan
Yleisradion toimitusjohtajaksi yksin ehdolla oleva kansanedustaja Jouni Backman (sd.) on samaan aikaan sekä yllätysvalinta että odotetuin ratkaisu. Backmania veikattiin kisan kärkihevoseksi alusta alkaen, mutta toisaalta hänen toistuva kielteinen kantansa vakuutti sekin. Tosin poliittisten nimitysten jatkuminen Ylessä sinetöitiin käytännössä jo vajaat kolme vuotta sitten, kun yhtiön tv-johtajaksi valittiin Olli-Pekka Heinonen (kok.).
Myös Backmanin valinta olisi selvääkin selvempi poliittinen virkanimitys, eikä siitä selittelemällä muuksi muutu. Olipa pätevien ja sopivien nimien etsinnässä millaisia vaikeuksia tahansa, pitkässä prosessissa haaviin on täytynyt tarttua sentään monenlaisia ehdokkaita. Myös julkisuudessa on ollut esillä nimiä, joilla on Backmania vahvempaa johtajakokemusta median parista ja yritysmaailmasta yleensäkin. Nämä henkilöt olisivat olleet päteviä, mutta eivät poliittisesti sopivia nykyisille päähallituspuolueille.
Jouni Backmanin oma selitys, ettei hän ole toimitusjohtajaksi ollut hakeutumassa, on niukin naukin uskottava. Backmanin on kerrottu etsineen aktiivisesti uutta johtajaa loppumetreille saakka ja uskottavasti korostaneen ammatillisen osaamisen merkitystä. Jossakin vaiheessa Backman on kuitenkin selvästi vilkaissut peiliin ja itselleenkin yllätyksenä todennut, että sieltä katsoo Ylen toimitusjohtajan mitat täyttävä mies. Poliittinen virkanimitys ei sen jälkeen enää tuntunutkaan niin huonolta vaihtoehdolta.
Poliittisen nimityksen dramaturgiaan kuuluu sekin, että ehdokas itse on "kiusaantunut", ja hänen kovin kehujansa löytyy toisesta poliittisesta ryhmästä. Tällä kertaa roolin sai hallintoneuvoston puheenjohtaja Markku Laukkanen (kesk.) jonka kehut Backmanille ovat niin vuolaat, ettei voi kuin ihmetellä, miksei keskusta ensimmäisenä esittänyt Backmania jo toimitusjohtajapelin alkumetreillä.
Backmanilla on merkittävään tehtävään myös valmiuksia. Yleisradion hallintoneuvoston varapuheenjohtajana hän tuntee yhtiön tilanteen ja mm. rahoituskuviot kuin omat taskunsa. Hänellä on myös omakohtaista tietoa siitä, kuinka omistaja Yleisradioon suhtautuu ja millaisia, osin ristiriitaisia, odotuksia sen tulevaisuuteen liittyy.
Merkittävin kysymysmerkki Backmanin valinnan suhteen on, kuinka hän kykenee johtamaan merkittävässä murroksessa olevaa yli 3 000 työntekijän yhtiötä. Yleisradio tarvitsee nyt linjanvetäjän, jonka katse kantaa 5-10 vuoden päähän niin ohjelmatoiminnan kehittämisen kuin taloudenkin suhteen. Nyt valittava toimitusjohtaja joutuu ehkä yhtiön historian kovimpaan prässiin. Backman on sopiva, mutta tulevaisuus näyttää, onko hän myös pätevä.
Yleisradion toimitusjohtajaksi yksin ehdolla oleva kansanedustaja Jouni Backman (sd.) on samaan aikaan sekä yllätysvalinta että odotetuin ratkaisu. Backmania veikattiin kisan kärkihevoseksi alusta alkaen, mutta toisaalta hänen toistuva kielteinen kantansa vakuutti sekin. Tosin poliittisten nimitysten jatkuminen Ylessä sinetöitiin käytännössä jo vajaat kolme vuotta sitten, kun yhtiön tv-johtajaksi valittiin Olli-Pekka Heinonen (kok.).
Myös Backmanin valinta olisi selvääkin selvempi poliittinen virkanimitys, eikä siitä selittelemällä muuksi muutu. Olipa pätevien ja sopivien nimien etsinnässä millaisia vaikeuksia tahansa, pitkässä prosessissa haaviin on täytynyt tarttua sentään monenlaisia ehdokkaita. Myös julkisuudessa on ollut esillä nimiä, joilla on Backmania vahvempaa johtajakokemusta median parista ja yritysmaailmasta yleensäkin. Nämä henkilöt olisivat olleet päteviä, mutta eivät poliittisesti sopivia nykyisille päähallituspuolueille.
Jouni Backmanin oma selitys, ettei hän ole toimitusjohtajaksi ollut hakeutumassa, on niukin naukin uskottava. Backmanin on kerrottu etsineen aktiivisesti uutta johtajaa loppumetreille saakka ja uskottavasti korostaneen ammatillisen osaamisen merkitystä. Jossakin vaiheessa Backman on kuitenkin selvästi vilkaissut peiliin ja itselleenkin yllätyksenä todennut, että sieltä katsoo Ylen toimitusjohtajan mitat täyttävä mies. Poliittinen virkanimitys ei sen jälkeen enää tuntunutkaan niin huonolta vaihtoehdolta.
Poliittisen nimityksen dramaturgiaan kuuluu sekin, että ehdokas itse on "kiusaantunut", ja hänen kovin kehujansa löytyy toisesta poliittisesta ryhmästä. Tällä kertaa roolin sai hallintoneuvoston puheenjohtaja Markku Laukkanen (kesk.) jonka kehut Backmanille ovat niin vuolaat, ettei voi kuin ihmetellä, miksei keskusta ensimmäisenä esittänyt Backmania jo toimitusjohtajapelin alkumetreillä.
Backmanilla on merkittävään tehtävään myös valmiuksia. Yleisradion hallintoneuvoston varapuheenjohtajana hän tuntee yhtiön tilanteen ja mm. rahoituskuviot kuin omat taskunsa. Hänellä on myös omakohtaista tietoa siitä, kuinka omistaja Yleisradioon suhtautuu ja millaisia, osin ristiriitaisia, odotuksia sen tulevaisuuteen liittyy.
Merkittävin kysymysmerkki Backmanin valinnan suhteen on, kuinka hän kykenee johtamaan merkittävässä murroksessa olevaa yli 3 000 työntekijän yhtiötä. Yleisradio tarvitsee nyt linjanvetäjän, jonka katse kantaa 5-10 vuoden päähän niin ohjelmatoiminnan kehittämisen kuin taloudenkin suhteen. Nyt valittava toimitusjohtaja joutuu ehkä yhtiön historian kovimpaan prässiin. Backman on sopiva, mutta tulevaisuus näyttää, onko hän myös pätevä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.