Moro. Oon siis mies ja ihastunut naispuoliseen kaveriini. Oikeastaan aika alussa taisin jo olla, en suinkaan niin paljon. Nähdään kuitenkin saman harratuksen tiimoilta, nyt viime aikoina jopa vähän enemmän. Ainakin tällä viikolla.
Pitäisikö siis kertoa, vai mitäkä? En osaa yhtään aavistaa, tykkääkö hän minusta samalla lailla. Ehkä ei kuitenkaan kaveria enempänä pidä, mikä tässä nyt hankaloittaakin. Toisaalta, en sitten tiedä.
Sanokaahan mitä teen.
Pitäisikö siis kertoa, vai mitäkä? En osaa yhtään aavistaa, tykkääkö hän minusta samalla lailla. Ehkä ei kuitenkaan kaveria enempänä pidä, mikä tässä nyt hankaloittaakin. Toisaalta, en sitten tiedä.
Sanokaahan mitä teen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Niin tiedätkö onko hän edes vapaa? Ja jos olet jo sillä kannalla, että et edes osaa aavistaa hänen tunteitaan, niin anna olla, eihän tunne sinua kohtaan samalla lailla. Kyllä ihastunut toisen ihastuneen tuntee ja alkaa viihtyä toisen seurassa enemmänkin kuin harrastuksen parissa.
On vapaa. No siis, kun eihän niistä naisista ota aina selvää. Käytiin kävelylläki ja silleen, mutta tosiaan, eihän se kerro vielä mitään.
En sitten tiedä, onko hän sen luontoinen, että vähän kaikkia ihmisiä kohtaan lähes yhtä mukava jne sellainen ihana. Taitaa olla kuitenkin aika avoin persoona ja iloinen muutenkin - toisin kuin itse olen.
Kiitosta kuitenki vastauksista, pitänee se jossain vaiheessa sanoa.
kertomaan se. Voi mennä reisille ja kaveruuskin päättyä, mutta so what? Ole mies. Kadut loppuikäsi, jos et seuraa tunteitasi. Jos ei tärppää, elämää on senkin jälkeen, trust me!
Huvittavaa miten naiset pystyy pitämään miehiä friendzonessa mutta miehet ei naisia. Naisilla jotenkin tiukemmat kriteerit miehille, pitää olla tietynlainen sytyttääkseen tai joutuu helposti friendzonelle ja pysyy siellä
Naisen pitäisi olla aika ruma voidakseen olla miehen friendzonettama..
friendzone on kuolema!
Joo. Rumat tietää että pelkkää pelkkää friendzonea luvassa aina. Ei toi oo mitään uutta.
En nyt tiedä, pitääkö täysin paikkansa. Olen nainen miesvaltaisella työpaikalla töissä ja siellä 99% miehistä on "friendzonettanut" minut. Toisaalta saatat olla ihan oikeassakin, en ole mikään kedon kaunein kukkanen. Osa siis seurustelee ja osa ei. Vain yksi on näyttänyt kiinnostuksen merkkejä, mutta ei sekään välttämättä viittaa sen enempään. Ajan kanssa selviää.
Parempi vaan pitää turpansa kiinni, ei noista koskaan mitään hyvää seuraa. Todennäköisimmin vaan menetät kaverin ja joudut lopettamaan harrastuksen.
Tota just pelkäänki. Molemmat kuitenki itelle tärkeitä, mut jos ite ei toiselle niinkään.. No can do :/
Saako kysyä, että miten kävi??
Miten kävi? No ei ole mitenkään käynyt, kun en tälle ole mitään sanonutkaan. Tänäänkin käytiin kyllä lenkillä ja silleen, mutta en ota siitä siltikään selvää. Ei kehtaa ainakaan vielä sanoa, jos se ei sitten tykkäiskään - lähtis kaveruussuhekin (ehkä)
Mut eikös tuokin jotain kerro, jos käydään yhdessä lenkillä ja ollaan katottu yhtä dvdtä yhessä.. No ei kai sen kummempaa livenä, paitsi sit tosiaan siellä harrastuksen parissa, ollaan joskus vaa kaksin oltu.
Ollaan muutenki mielestäni ainaki aika paljon tekemisissä, tiiä sit onko se hälle silti vaa kaveruutta. Sit yhesti käytiin kattoo yhtä tapahtumaa, tai semmone opening systeemi..
Onko sillä muita kavereita? Jos viettää vaan eksklusiivisesti sun kans aikaa niin se kertoo jo aika paljon.
Joo on. Taitaa olla suht laaja kaveripiiri muutenkin. Ihan siis muitakin poikia löytyy..
Mutta olen kyllä kuitenki aika varma, ettei se kaveruutta kummemmin tykkää itsestä. Tämä on vaivannut kuitenkin niin paljon, että siitä huolimatta oon aatellu sanoa sille. Ei ainakaan se vaivaa, mutta sitten sitä vaan miettii miten harrastuksen käy.
On kyllä niin vaikeaa.
No jos kyse on kuitenkin pohjimmiltaan hyväsydämisestä ihmisestä, niin tuskinpa se siitä nokkiinsa ottaa vaikka sanoisitkin, saattaisi kieltäytyessään olla vain imarreltu ja kaveruus jatkuisi niin kuin tähänkin asti. Saatat muutaman viikon ajan sen jälkeen mennä häpeissäsi harrastuksesi pariin, mutta sekin unohtuu ja lopulta varmasti nauratte asialle yhdessä. Jos taas vastaus on myönteinen, niin mitään edellä mainittua ei tarvitse miettiä.
Rohkiasti vaan!!
Joo. Viime viikolla sitten kerroin tälle, (tai en puhumalla, mut kuitenki)eikä hän siis samalla lailla tykkää, mikä oli vähän arvattavissa. Toisaalta, kun muutama viikko, tai nyt jo vähän enemmän aiemmasta seurustelusta, mahtaa sekin varmasti vaikuttaa. Päättyi kuitenkin kuulemma lähes heti. Muttei kuitenkaan ollu tosiaan, ainakaan vielä samanlaisia tuntemuksia allekirjoittanutta kohtaan. Ehkä joskus?
Pitää vain antaa ajan mennä, hiljaa hyvä tulee.. Voihan se olla kuitenkin niinkin, ettei hän silloinkaan sen ihmeellisemmin tunne mitään minua kohtaan.
Mutta kuten jo totesin; aika näyttää.