Miten nää jotkut bipot saa ihmisen kierrettyä sormensa ympäri? Osaavat sanoo just oikeet asiat mitkä nainen haluu kuulla. Suhteessa edetään kauheeta vauhtia. Mistä tiiän onko miehellä hypovaihe menossa? Onko mikään tunteista ja haluista totta? Pelkään et jättää mut tosta noin vaan ku tunteet ei ollutkaan totta.
Bipomiehen salaisuus
real or what
2226
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei!
Olen itse ainakin huomannut hypomaanisessa vaiheessa ollessani, että kaikki tuntuu hyvältä - jokainen ratkaisu, ehdotus, idea, päähänpisto. Olen myös muuten kokenut olevani "lahjakas" ihmisten kanssa, eli voimakkaasti empaattinen. Ja monesti ihmiset pitävät viehättävänä ihmistä, joka on iloinen, kupliva, menevä ja hyvän itsetunnon omaava (kaikki hypomanian mahdollisia vaikutuksia). Johtuisiko tästä kokemasi "sormen ympäri kiertäminen"?
Jos miehen mieliala on selkeästi kohonnut (tai vaihtoehtoisesti ärtyisä), menevä ja tuntuu, että puhe tulvii, koko ajan on joku uusi projekti tai ajatus ilman suurtakaan harkintaa, iloa, naurua ja omanarvon tunnon nousua on ilmoilla, kyseessä voi olla hypomaaninen jakso. Tähän saattaa liittyä myös seksuaalisen aktiivisuuden nousua, unettomuutta (joka ei aiheuta väsymystä) ja hieman holtitonta rahankäyttöä tai muuta impulsiivisuutta.
Mikäli olot eivät ole lieviä, vaan voimakkaasti esiin tulevia (esim. täysin järjetön rahankäyttö, suuruuskuvitelmat tyyliin: minä valloitan koko maailman) ja jos unen tarve on melkein nollassa tai miehellä on jotain psykoottisia piirteitä, kyseessä lienee ihan kunnon mania.
En voi tietää, mitä toinen ihminen tuntee tai haluaa, mikä on hänen mielestään "oikein" ja "totta", mutta ainakaan itselläni hypovaiheessa ei ole ollut valheellisia tunteita - pelkästään ylikorostuneita. Tunnen rakkautta puolisoani kohtaan jatkuvasti, mutta hypovaiheessa muistan kertoa sen kymmeniä kertoja päivässä, halailen ja suukottelen. Joskus olen hetken päästä halailusta ärtyisä ja vetäytyvä, mutta se ei johdu puolisosta, vaan omasta päästä.
Rankinta varmasti sinulle on, jos henkilö, josta puhut vaipuu tämän "vaiheen" jälkeen masennukseen. Silloin tulet tuntemaan, että kaikki olikin ehkä vain valhetta. Se ei kuitenkaan välttämättä ole totta. Kuten varmasti tiedät, masentuneen ihmisen ajatuksenjuoksu kulkee demonista noidankehää, jolloin monesti sosiaaliset kontaktit tuntuvat hankalilta (tai mahdottomilta, masennuksen vaikeudesta riippuen) ylläpitää. Jos olet lähellä läheistäsi, hän saattaa kuitenkin turvautua sinuun myös masennusvaiheessaan.
Jos olisin sinä, yrittäisin puhua asiasta mahdollisimman avoimesti kyseessä olevan henkilön kanssa. Jos hänellä ei ole minkäänlaista sairaudentuntoa, se on ikävää ja vaikeaa keskustelua, mutta olisi hienoa, jos pystyisit tuomaan nämä tunteesi hänelle julki. Älä syyttele, vaan yritä keskustella. Ja kysy suoraan; missä mennään? Ethän halua jättää minua?
Toivottavasti sait jotain apua - näinkin pitkän vastausajan jälkeen. :)
Nämä ongelmat ovat vuorovaikutusongelmia. Vuorovaikutusongelmat kuuluvat koko inhimillisyyden kirjoon. Ongelma ei siis ole bipossa itsessään vai suhteessa ympäristöönsä. Mielenterveysongelmista tiedetään vielä kovin vähän verrattuna esimerkiksi diabetekseen. Nyt on kuitenkin saatu uutta geenitietoa asiasta ja todettu mm., että mielen sairaudet kuuluu inhimillisten ominaisuuksien kirjoon
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12132513