Minkäslaisilla tossuilla arvon purjehtijat purjehtivat? Lähinnä hyvän kelin kengät. Pitäisi löytää hyvät hengittävät kengät jotka ei kuitenkaan sotke. Viime kesän ainut konsti oli tukevat sandaalit (Ecco) joissa tarpeen mukaan sukkia, parhaimmillaan kolmet sukat joista päällimmäisinä villasukat. Ei hikoa jalka eikä ala "suonenveto" joka on ongelma minulla jos kenkä ei hengitä riittävästi.
Se mitä nyt olen surffaillut niin olen löytänyt joitan Henri Lloyd ja Harkenin valmistamia purjehduskenkiä jotka mainoksien mukaan ovat hyvin hengittäviä. Onko jollain muulla vastaavaa ongelmaa ja ratkaisua ?
http://www.henrilloyd.com/globalstore/p-432-deck-grip-profile-lldeck-grip-profile-ll.aspx
http://www.harkenuk.co.uk/hydro-flux-shoes-54-c.asp
Se mitä nyt olen surffaillut niin olen löytänyt joitan Henri Lloyd ja Harkenin valmistamia purjehduskenkiä jotka mainoksien mukaan ovat hyvin hengittäviä. Onko jollain muulla vastaavaa ongelmaa ja ratkaisua ?
http://www.henrilloyd.com/globalstore/p-432-deck-grip-profile-lldeck-grip-profile-ll.aspx
http://www.harkenuk.co.uk/hydro-flux-shoes-54-c.asp
Vastaukset 51
Vanhimmat
crocsit!
Hyvällä kelillä sisäpelikengät käyvät hyvin.
Maleja löytyy runsaasti ja eivät jätä jälkiä kanteen.
Sisäpelikengät ovat olleet hyvät. Ensi kesäksi ostin kuitenkin alennusmyynnistä Crocsin valkopohjaiset tennarit. Tuskin pärjäävät ominaisuuksissa noille Henri Lloydeille, mutta hintakin oli vain 40 €.
Ei mitään kiristäviä kenkiä, vaan perinteiset purkkarit. Osta numeron verran normaalia suuremmat. Esim. hyvän pidon omaavat Sebagot. Ne ovat tukevammat kuin Crocksit, mutta irtoavat jaloista yhtä helposti. Riittävä väljyys takaa tuuletuksen. Pieni vesisade ei haittaa, vaikka sukat vähän kastuvat. Purkkareita pidetään vain veneen kannella ja laiturilla. Hiekkarannalle niitä ei viedä, koska mukaan tulee hiekanjyväsiä, joita ei saa pienistä rakosista millään pois.
perseessäs on hiekkaa.
Sekä sepakolle että kroksuttimelle on olemassa hyviä klooniversioita. Tietysti sillä riskillä mennään että kumi onkin huonolaatuisempaa, tai pahimmassa tapauksessa että kokeneet purjehtijat ei ota tosissaan. Jos vielä halpa vene niin alkaa tarjoilu satamassa viiiiipymään....
Aikaisemmat olleet mm. Harkenin Hydroflux, Sperryn sandaalit, Sebagon eri malleja - toistaiseksi Keen sandaalit saaneet parhaan arvosanan.
Kiitos kommenteista. Onko joku kokeillut näitä GlaGlan kenkiä? Kovasti manostvat hyvin ilmastoiduiksi eikä hintakaan ole kovin hurja.
http://www.glaglastore.fi/product/19/classic-white
On kokeillut ja käyttänyt GlaGloja jo pari kesää. Eivät paina mitään, hengittävät ja pitävät kannella. Crocseista on myös hyvät kokemukset. Vähän kylmemmillä keleillä sitten hieman tukevammat purkkarit.
Onko jokin kauppaketju joka myy GlaGlaa ? Nettikaupoissa näyttää olevan mutta mieluummin kokeilisin ihan kaupan tuolilla. Jossain vietiketjussa mainittiin Citari mutta ei ainakaan tällä hetkellä ole paikallisessa. Kenkäkaupatkaan eikä urheilukaupat tunnu tuntevan merkkiä.
Moni tuntuu käyttävän ns purkkareita. Mutta eikös nahkakenkä ole huono vaihtoehto kun se kastuttuaan ei kuivu ja 3.5-4.5% suolavedessä lionnut ei kuivu senkään vertaa.
Nahkakenkä on huono lätäkköleikeissä, opetettiin jo lapsena. Pitää laittaa sään mukaiset vedenpitävät vaatteet ja kumikengät eli haisaappaat. Ja sama sille tuleeko vesi taivaasta vai märässä kryssissä merestä. Uusavuton kastelee itsensä "eihän tuolta varmaan tule kuin muutama tippa..." periaatteellaan, ja kokenut purjehtija osaa pukeutua sään mukaan ja ennakoi pukeutumisessa sään muutokset. Märissä nahkakengissä kulkija voi muistella sanontaa: "paha rypistää kun on jo housuissa" :(
Muutoin ns. purkkarit ovat mainiot venekengät, oikeassa säässä.
Joten, vastauksena kysymykseesi - nahkakenkä ei ole huono vaihtoehto!
Johan oli typerä vastaus !!!!
Sebagon perinnemalleja käytän venekenkinä, kloonit kestävät kauden, aidot kolme joten aidoilla vetelen. MUTTA tietääkö joku mistä nettikaupasta tms niitä saisi kaikkein edullisimmin.
>Sebagon perinnemalleja käytän venekenkinä, kloonit
>kestävät kauden, aidot kolme joten aidoilla vetelen.
Ostin ensimmäiset purkkarini uuden vuosituhannen kunniaksi kesällä 2000. Sebago Docksides. Ne minulla ovat vieläkin; uusia ei ole tullut köyhänä ja nuukana hommatuksi. Neljästoista kausi lähdössä käyntiin.
Alkavat olla jo pirun liukkaat rantakallioilla, muuten jees!
Ai niin, unohdin mainita – olen m-venemies (9 m 9 kn) enkä seilori. Tulkoon myös kerrotuksi, että noilla Sebagoilla minä purjehdin (gastina/kokkina) viikon verran Raiatean, Tahaan ja Bora Boran vesillä silloin Sebagojen uutena ollessa. Bora Bora Yacht Clubilla tuli nautittua komeasti Maïtaïtkin uudet Sebagot jalassa!
>Neljästoista kausi lähdössä käyntiin.
Vai onko se jo viidestoista? Matikkapää sieltä huonommasta päästä (a).
Mä olen melkein aina paljoin jaloin, paitsi syksyn kylmässä sateessa kumppareissa.
Enpä suositteli keulagastille avojaloin liikkumista kannella. Voi mennä varpaita mustiksi! Itse laitan crocsien takahihnan, kun menen kannelle vaikkapa spinnun nostoon.
"Dokkarit" eli "purkkarit" olivat aikanaan muotijalkineita, mutta sama vika oli niin Sebagoissa kuin muissakin: pohja kovettuu muutamassa vuodessa ja muuttuu hyvin liukkaaksi. Katukäyttöön ne vielä menevät mutta ei siinä vaiheessa varsinkaan tiikkikannelle. Hankaaminen karkealla hiekkapaperilla auttoi hetkeksi. Uusissa tuntuu olevan sama vika. Virheinvestointi purjevenekäyttöön. Samalla hinnalla saa monta paria crocsien kopioita. Talvella talvicrocsit, jos haluaa.
Tavoitteenani on olla kompastelematta mihinkään kannella, kengillä tai ilman. Enpä pahemmin muista lyöneeni varpaitani mihinkään veneessä.
Totta. Sebagot on hyvät pari kesää, sen jälkeen pohjat ovat hengenvaarallisen liukkaat. Crocsit on jalassa normaalisti ja kylmemmällä kelillä Muston saappaat.
Teet spinnujiipit, keulapurjeen vaihdot, landaukset yms kansihommat paljain jaloin? Varpaiden kolhiminen kannella ei tarvitse olla "kompastelua".
Tietysti veneiden kansissakin on eroja. Märkä tiikkikansi voi olla paljasjalkaiselle liukkaampi kuin crocseille tai saappaille. Treadmaster-päällyste ei välttämättä ole kovin hellä paljaalle iholle, toisissa kansisissa on enemmän heloja ja kiskoja kuin toisissa. Avomeri on eri kuin korkeapaine sisäsaaristossa jne.
Kyllä, pidän kenkiä vain kun aion poistua laiturilta. Ne on purjehtiessa jossain sisällä. Varpaiden kolhiminen helposti johtaa kompasteluun. Aiemmassa veneessä oli lasikuitukansi, nykyisessä tiikki. Paljaissa jaloissa on hyvä tunto, josta on hyötyä käveltäessä kannella erilaisilla alustoilla. Olen kyllä yleisemminkin melko hyvä kestämään kylmää. Viime kesänä huvitti, kun luovin kesäksi aika kylmällä ilmalla shortseissa ja t-paidassa ja vastaantulijoilla oli joillain pipo päässä.
Saattaa sitten johtua erilisesta tavasta purjehtia tai erilaisesta alueesta, missä purjehtii. Minä en päästä gastia kannelle ilman kenkiä. Niin paljon niitä varpaiden kolhimisia on ollut.
Mutta okei, kisaan paljon ja purjehdusalueena on itämeren lisäksi pohjanmeri ja atlantti.
Ja silloin kun mennäänkulussa ollessa kannelle, sinne mennään syystä ja usein on jopa kiire. Silloin ei ole aikaa katsella alaspäin, että mihinkäs sen jalan seuraavaksi sijoittaa. Silloin katsotaan ylöspäin, sitä tehtävää asiaa ja edetään samalla. Ja kannella on paljon tavaraa, skuuttikiskoja, ST-fokan heloja, haulereiden helat, alagaijan helat, kansiluukku, pollareita, klyyssejä jne. Kaikki sellaisia, joihin saa varpaan murjottua ihan kävelyvauhdilla, jos ei katso mihin astuu.
Leppoisassa kesäsäässä saaristomerellä kannelle mennään laittamaan keulaköydet hyvissä ajoin valmiiksi rantautumista varten. Silloin voi edetä jalkojaan kolhimatta, eihän ole kiire... silloin voi olla paljain jaloin.
Sama kokemus täällä, pirun liukkaaksi muuttui Sebago. Olisko sitten kuitenkin ollut joku piraatti vaikka kovalla hinnalla ostin tutulta sporttikauppiaalta....!
kyllä mä olen ollut pahoissakin keleissä kannella ja aina kun ei ole kylmä paljain jaloin. Erityisesti vaikeissa oloissa arvostaa paljaasta jalasta saatavaa parempaa tuntumaa. Jalka myös kuivuu nopeasti. Ainoa haitta on.se, että jalan iho voi vähän kovettua, jos on kesällä paljon ilman kenkiä. Kiire on välillä muttei koskaan niin kiire, etten pidä omasta turvallisuudestani huolta, eli katson mihin astun. Paras on liikkua ripeästi mutta harkiten, ryntäilemällä saattaa itsensä ja muut vaaraan ja se viestii muutenkin paniikista, jolloin tehdään ne tyhmimmät virheet.
Ole Bossu paljain jaloin, jos kerran tykkäät. Kaikki eivät kuitenkaan suosittele samaa.
Kun kehuit paljaan jalkapohjan "parempaa tuntumaa", lienee paikallaan muistuttaa vedessä kahlaamisen riskistä. Mieluummin jalkineet silloinkin! Crocsit sopii kahlaamiseenkin, koska ne kuivuvat nopeasti.
Melkeinpä kirjaimellisesti "kantapään kautta" opin tämän, kun olin saanut purjehdusreissulla kahlatessani 6-7 cm pituisen haavan jalkapohjaan. Piti ommella. Sitten se tietysti infektoitui, mutta parani parissa viikossa.
Yksi purjehdustuttu antoi kerran hyvän määritelmän keulagastin eläkeiälle: Jos joudut katsomaan kannelle jalkoihisi, olet liian vanha keulagastiksi. Ja tuon allekirjoitan täysin. Jollapurjehtijat kyllä mahdollisuuksien mukaan purjehtivat paljain jaloin. Heille tuntuma veneeseen tarkoittaa jotain aivan muuta.
Kannella paljain jaloin liikkuessa varpaat ovat tietenkin ensimmäisinä kolhiintumassa. Mutta todella kipeältä tuntuu kantapäässäkin skuutikiskan kulmalle astuminen. Ja melkein kovettunut dokkarin pohjakin pitää paremmin kannella kuin paljas jalkapohja.
Kelillä paljain jaloin - paitsi niin hyvällä, että jalkapohjia polttaa. Harvemmin Suomen vesillä:-(
Grocsithan on ihan persiasta, muoviset, hiostavat vaikka tuuletusreikiä ja haukkaavat sitten heti vettä ja onnettomat läpsyttimet sillon kun sitten on tosi kiire...
Pohjat kovettuu, kenkä kuin kenkä, karkea santapaperi auttaa hetken!
Crocsit eivät hiosta. Niiden vain pitää olla reilun kokoiset. Ja ovat silti tukevat jalassa, eivätkä putoa, vaikka jättäisi remmin pois. Ne ovat ehdottomasti pitävimmät monis tkokeilluista lakatulla pinnalla. Kokeet on tehty 6mR:n kannella ja turkilla, ja se vehje todella kulkee kallellaan, vieläpä märkänä. Parit kerrat on muut kengät pettäneet pahan kerran kaliistuksessa. Onneksi sieltä ei putoa pitkälle, ellei kannelta putoa. Kokemusta on vain aidoista Crocseista.
Tästäkö jäi menestyksekäs kilpaurani kiinni? No, tapoja on monia. Vastasinpa vain kysymykseen, mitä kenkiä käytät.
Kokemusta on vain Crocs-jäljitelmistä (Adda), jotka ostin neljällä eurolla Thaimaasta viitisen vuotta sitten. Veneessäni on myös "aidot" Crocsit, muistaakseni italiassa valmistetut, jotka juuri ja juuri pärjäävät pitokyvyssä thaimaalaisille kopioilleen, vaikka hinta oli kymmenkertainen.
Kokemusta on myös 6mR-purjehduksesta, mutta silloin käytin aika usein kumisaappaita, koska kuutosessa on melkein aina märkä keli, satoi tai paistoi.
Vielä täytyy kehaista Tretornin purjehdussaappaita. Ostin sellaiset 1991 ja jouduin hankkimaan uudet vasta 2012. Ikävä kyllä uudet eivät tunnu aivan yhtä hyviltä.
Kokemusteni mukaan sekä Crocsien että purkkareitten tai saappaitten valinnassa voi päästä aika hyvään tulokseen tunnustelemalla materiaalin pehmeyttä. Pohjan kovettuminen ajan mittaan on tietenkin eri juttu, mutta sekin tuntuu olevan melko suorassa suhteessa alkuperäiseen pehmeyteen. Mehän emme oikeastaan tiedä, kuinka monta vuotta jalkineet ovat lojuneet kauppiaan varastossa...
Märällä kelillä Hai-saappaat, aurinkoisella säällä Croksin kopiot tai Romikan kankaiset ja nauhattomat purjehduskengät. Viimeisimmät Romikat on olleet nyt 4 kautta ja toisesta alkaa oleen kangas pikkasen puhki, joten ensikaudeksi täytynee ostaa uudet.
Sieviläisen turvasaappaat keulakannelle ja huonoon keliin. Hyvällä ilmalla ja muutoin paljain varpain.
Lisäys: Hangon kasinolle kiiltonahkapatiinit.
Tonnin stiflat keliin kuin keliin.
Yksi kenkien käyttötarkoitus ei ole tullut esille. Yli 20 asteen kallistuksessa paljaan jalan pito märällä turkilla on huono varsinkin jos se on somaa lakattua raitateakia. Kun veneet ovat tulleet sisältä yhä avarammaksi niin liikuminen käy epävarmaksi ja putoamismatka suureksi. Murtuneen kylkiluun kanssa on kurja purjehtia ja mustelmat pilaavat rantavartalon. Liukuestelakka, kengät sisällä ja ylimääräiset tarttumispisteet käyttöön!.
Tyhmä kysymys!!! Purjehduskengät tietenkin!! Höh
Ja nykyaikaiset purjehduskegät = halpis-crocsit! Onko joku muu purjehduskenkä parempi, halvempi ja käytännöllisempi ?
Mulla ollut 5€ feikki-Crocsit 6-7 kesää aktiivisessa käytössä, hyvin on toiminut.
Nyt alkaa olla pohja kulunut puhki.
Ei tee jälkiä kanteen, vaikka onkin mustat.
Märällä veneen kannella ajoittain liukkaat,
johtuneeko siitä että pohjakuvio on kulunut sileäksi.
Ihmettelen aina tyyppejä joilla on varaa purjeveneeseen mutta sitten säästetään muutama euro jossain tällaisessa. Sama kun joku ylpeili sillä kuinka paljon säästää ostamalla värjättyä vettä Lidlistä niin ei tarvi sitten ostaa yhtään jaffaa saaristokaupasta.
Noinko kuvittelet? Ainakaan minä en ole etsinyt, mistä löytäisin halvimmat jalkineet. Kyllästyin "hand-made" Sebagoiden liukkaiksi muuttuviin pohjiin. Sama ilmiö muunkin merkkisissä "dokkareissa". Kun ostin siniset, merivedessä kastuessa ne alkoivat päästää väriä.
Halvimmat crocsit osoittautuivat venekäytössä monin tavoin paremmiksi kuin kalliit nahkaiset purjehduskengät.
Miksi ostaisin kallista, jos laatu ei ole hinnan veroinen? En ole Lidlin asiakas enkä koskaan osta jaffaa saaristokaupasta enkä muualtakaan.
Oman kokemuksen mukaan maailma on muuttunut. Enää ei kallis tarkoita automaattisesti hyvää ja halpa huonoa. Mitä kenkiin tulee, niin gastilla reiättömät crocksit ja mulla vanhat camelit, jotka ei hiekkaa kerää. Ensi kesäksi Uudenkaupungin kenkäkaupasta löytyi laarista sopivat, joiden merkkiä en muista, mutta olivat hyvät jalkaan ja pohja tuntui pitävältä. Kaupassa oli iloinen meininki ja kortti jos toinenkin vinkui.
34ft tiedoksi!Minä purjehdin purjeveneellä!
On totta, että perinteisten purkkarien pohjat muuttuvat hengenvaarallisen liukkaiksi parissa vuodessa. Itselläni olivat Sebagot jo toisena käyttökautena sellaiset, ettei niitä voinut käyttää. Kaikkein pahimmillaan ovat märällä puupinnalla, nurmikolla ja märillä kallioilla. Onkohan purkkarien pohjissa eroja kovettumisen suhteen?
Heinä-syyskuu menee itsellänikin paljain jaloin normaalikelissä ja kovemmassa kelissä tietysti sadeasu ja saappaat. Huhti-kesäkuu ja lokakuu on kuitenkin sen verran kylmää, että jotain jaloissaan mieluusti pitäisi. Crocsit eivät ainakaan perinteisenä mallina ole tarpeeksi lämpimät eivätkä tukevat. Pohjan pitäisi olla sellainen, ettei se tee ikäviä jälkiä märkään tiikkikanteen (eli ei mitään terävää hammastusta).
Korkeakorkoiset platform avokkaat näyttävät hyvälle. Siksi käytän sellaisia.
Harhailukengät sopivat purjehdukseen, oli keli mikä tahansa. Harhailukenkä hengittää ja kylmällä lämmittää ja pito on hyvä. Hellyhansenilta löytyy erilaisia malleja.
Barefootkengät laadukkaalla pohjalla. Ei hiosta, kevyet, kuivuu nopeasti jos sattuu kastumaan ja erittäin hyvä pito. Kylmällä ja sateella tietty saappaat.
Minä teetin virsut,maksoin 140euroa,onpa kivat pitää purjehdus reissulla,teetän myös vaimollekkin hän myös haluaa saman laiset. 3kesänä meillä oli huopa tossut myös hyvät,eipä kuule eukko kun menen aluksen jää kaapille hakemaan juotavaa ja turkille ottamaan napsuja.
Jos nyt jätetään virsu-leikit sikseen, parhaat venesaappaat ovat mielestäni olleet "lantsikat" eli "lantasaappaat". Sellaisilla nimillä nahkavartisia kumiteräsaappaita kutsuttiin. Kun niitä ei enää ollut kaupoissa, piti ostaa lyhytvartiset Hai-saappaat.
Välillä haksahdin ostamaan hienot ja kalliit goretex-purjehdussaappaat, mutta niihin tuli sama vika kuin Sebagoihin ja vastaaviin kansikenkiin eli pohjat muuttuivat parissa vuodessa vaarallisen liukkaiksi. Muutaman vuoden päästä saappaiden pohjat alkoivat sitten katkeilla ja murentua. Kangasvarret kyllä kestivät. Ostin tilalle uudet hai-saappaat, halvalla.
Taitaa purjehdusjalkineilla ja huvivene-elektroniikalla olla yhteisiä piirteitä: kalliita ja lyhytikäisiä!
Kymmeniä vuosia sitten ostin Sebagon nahkasaappaat, kun sellaiset tuli markkinoille. Käytin niitä yli 10 v kesät talvet, kunnes pohja kovettui ja nilkan kohdalle alkoi kulua jo reikäkin. Vedenpitävyytensä ne menettivät paljon aikaisemmin, mutta ikinä niissä ei jalat palelleet. Välissä oli Dubarryn nahkasaappaat ja nyt yli 10 v mennyt Muston Goretexeilla. Pohjissa on alkavaa kovettumaa, mutta hyvin ainakin tiikkikannella pitävät.
Mihinkään kumi- tai muovisaappaisiin en palaa. Niissä jalat kastuvat sisältäpäin ja varpaat palelevat. Kalliita ovat, mutta vuosikustannus siedettävä. Ja lämpimistä jaloista kannattaa maksaakin.
Venekengiksi ostin juuri Arenan uimakengät, joita Suomessa kutsuttaneen avantouintikengiksi (kun merisiilit eivät täällä juuri vaivaa). On muuten pitävä pohja! Näillä ei sitten asvaltille mennä, mutta gelcoatkannella ja sitloodan tiikillä pitävät varmasti kuin tauti. Myös rantakalliot varmaankin sopivat näille, alkuperäisen käyttötarkoituksensa mukaisesti.
Pohjan materiaali on huomattavasti pehmeämpää kuin minkään 'oikean' kengän tai edes crocsien ja jalkine istuu jalassa kuin hanska kädessä. Aukossa on vielä kiristyslenkki, jota ei ehkä tarvitsisi, tuntuvat olevan jalassa tiukasti muutenkin.
Tähän mennessä olen ollut yleensä paljain jaloin tai kevyet safety jogger-kengät jalassa. Olinpa juuri vain meripelastusaiheisessa koulutuksessa, jossa painotettiin kenkien merkitystä. Kylmillä kevät- ja syyskeleillä olen käytellyt sisäpelikenkiä, pahimmillaan gore-vaelluskenkiä. Sateella kumisaappaat. Mutta nyt siis kesäkeleillä mennään uimakengillä.
Lämmintä kesää odotellaan!