Vuorotyöhön yli 50-vuotiaana?

30 -vuotiaasta 60 -vuotiaaksi keskeytymätöntä kolmivuorotyötä takana.
Olisin ollut valmis jäämään eläkkeelle jo 40 -vuotiaana, mutta...

Sosiaalisten haittojen lisäksi tuli unihäiriöt ja nyt olen vuosikymmenet nukkunut nukahtamislääkkeillä. Viime aikoina aamuyöllä toinen pillerin puolikas, että tulee enemmän kuin se 4-5 tuntia, että jaksaa elää päivänkin.
Verensokeri jatkaa nousuaan. Verenpaine on jo palautunut normaaliksi 10 v eläkkeelläolon ja nyt jo lopetetun lääkkeensyönnin jälkeen.

Te ette puhu samasta asiasta. Kaksivuorotyössä ei tarvitse valvoa, vaikka siinäkin voivat suoraan iltavuorosta aamuun menot vaikeuttaa nukkumista eli hyvää unta.

Itse en voi valvoa, koska en saa nukutuksi päivällä riittävästi enkä suostu työn takia terveyttä menettämään. Mutta kaksivuoro sopii oikein hyvin ihmiselle, joka on illan virkku ja aamun torkku. Työpäivänä on mukava nukkua aamulla pitkään. Aamuvuoroja on hyvä olla, että pääsee muille asioille ja harrasteille niitten jälkeen.

Omasta mielestäni kaksivuorot eivät elämänrytmiä sottaa tai terveyttä haittaa, vaan ovat ehkä enemmän asennoitumis- ja järjestelykysymys.

Olen tehnyt pelkkää yötyötä reilut 20 vuotta.
Kaksi viikkoa (14vrk.) työtä, kaksi vapaata, työaika 00-08.
Se on hyvä rytmi, en vaihtaisi normi päivätyöhön. Laitoksella muut tekevät aamu, ilta ja yövuoroja muutaman päivän jaksoissa, se on ihan tappotahtia, ei sovi minulle.
Mitään terveyshaittoja en ole havainnut.

Viitaten "lusiinan" kommenttiin tekee mieli sanoa ja sanonkin:

Niin kauan kun hoitajat vain nuputtavat ja natisevat hiljaa keskenään kahvihuoneessa, kiroilevat mielessään, kirskuttelevat hampaitaan yksinään ja pokkuroivat oh:n ja ylempien edessä eivätkä sano suoraan, missä mättää, pohtivat ja surevat jaksamistaan ja yleisesti sitä, minkälaista nyky-yhteiskunnassa on tehdä hoitajan työtä, jota ei arvosteta, kun ei siihen osoiteta enempää resursseja, j n e ... eivätkä yhteisvoimin ja -tuumin pistä kovaa kovaa vastaan ja hanttiin pomo- ja päättäjäportaalle, nosta kissaa pöydälle, vaadi omaa oikeutaan pysyä terveenä ja työkykyisenä ja aikaa elää muutakin elämää kuin työ, niin kauan sitä ei tänä päivänä(kään) kukaan muu tee.

Jos vanhempi polvi hoitajista on koulutettu kuuliaisen koiran lailla käyttäytyväksi, toivottavasti edes nuorempi hoitajapolvi toimii ja ajaa omia etujaan jo toisella tavalla. Kuuliaisella ja kiltillä on nolo loppu eikä pomo ja päättäjäporras piittaa siitä(kään) pätkääkään.

Minä teen n.viikon aikaista aamua ja toisen viikon taas iltaa. Muutama vuosi sitten tämä epäsäännöllinen työ, kiristynyt työtahti ja henkilökohtaiset perheenjäsenen ongelmat teki sen, että meinasin romahtaa. Olin 5 viikkoa saikulla ja mielialalääkityksellä. Tuon mielialalääkityksen lopetin, mutta nukahtamislääkkeen sain turvakseni. Yritän käyttää sitä harkiten ja vain silloin kun tiedän, että on aikainen aamu tulossa. Olen kokenut myöskin melotoniinin auttavan ja B6-vitamiinia popsin.
Tälläistä tää varmaan on sitten menopaussin ja vanhenemisen kanssa? Ennen ei mitkään työvuorot haitanneet ja unta sai ainakun silmät pisti kiinni. Nyt mennään näillä eväillä ja luovitaan lääkärin antamien apujen varassa.

Elikkä edelliselle kirjoittajalle, että kyllä sinä pärjäät kun otat hiukan apuja itsellesi vaan. Älä kuitenkaan valvo, sitä me vanhenevat naiset ei jakseta.