Hei!
Sanon heti aluksi, etten todellakaan myötätuntoisena tapauksena tahdo tällä viestillä pahoittaa kenenkään vaikeuksia kokevan/kokeneen mieltä. Itsellenikin on tapahtunut hyvinkin vaikeita asioita, ja tiedän miltä se tuntuu. Itseänikin tämä kohta seuraava valituksenaiheeni pikkuisen naurattaa.
Juttu on nimittäin näin: minulla alkoi raha-asioiden ja työtilanteen puolesta tässä ihan vähän aikaa sitten mennä paremmin, ja sekös ahdistaa. ;) Tämä on ihan hölmöä, ja minulle niin tyypillistä. Totta kai olen iloinen ja kiitollinen siitä, että nyt alkaa/alkoi taas mennä kivasti, ja tiedän kyllä selviäväni työssä hyvin ja viihtyväni siellä. Tuntuu vain, että vaikka varsin fiksu olenkin, pääppäni ei kestä sitä yhtäkkiä alkanutta hyvää aikaa, vaan tulee epäluuloiseksi ja alkaa kehitellä ahdistuksenaiheita ihan naurettavista asioista.
Lohdutan itseäni leikilläni sillä, että tämä vain kertoo siitä, että todennäköisesti polveudun pitkästä linjasta järkevän varovaisia, joskin murehtimiseen taipuvaisia, ihmisiä. Miettikää nyt sitä kivikautista pöljää teiniä, joka ei uskonut varovaista kaveriaan, joka arveli, että pensaassa saattaa olla sapelihammastiikeri. Oli pakko mennä kurkistamaan. Kumpikohan heistä jäi todennäköisemmin tuottamaan meitä neuroottisia nykyihmisiä? Niinpä... ;)
Hyvää tai parempaa jatkoa kaikille. Tervetuloa tänne avautumaan kaikki hyvästä onnesta tai ansaituistakin saavutuksista ahdistuvat! :)
Sanon heti aluksi, etten todellakaan myötätuntoisena tapauksena tahdo tällä viestillä pahoittaa kenenkään vaikeuksia kokevan/kokeneen mieltä. Itsellenikin on tapahtunut hyvinkin vaikeita asioita, ja tiedän miltä se tuntuu. Itseänikin tämä kohta seuraava valituksenaiheeni pikkuisen naurattaa.
Juttu on nimittäin näin: minulla alkoi raha-asioiden ja työtilanteen puolesta tässä ihan vähän aikaa sitten mennä paremmin, ja sekös ahdistaa. ;) Tämä on ihan hölmöä, ja minulle niin tyypillistä. Totta kai olen iloinen ja kiitollinen siitä, että nyt alkaa/alkoi taas mennä kivasti, ja tiedän kyllä selviäväni työssä hyvin ja viihtyväni siellä. Tuntuu vain, että vaikka varsin fiksu olenkin, pääppäni ei kestä sitä yhtäkkiä alkanutta hyvää aikaa, vaan tulee epäluuloiseksi ja alkaa kehitellä ahdistuksenaiheita ihan naurettavista asioista.
Lohdutan itseäni leikilläni sillä, että tämä vain kertoo siitä, että todennäköisesti polveudun pitkästä linjasta järkevän varovaisia, joskin murehtimiseen taipuvaisia, ihmisiä. Miettikää nyt sitä kivikautista pöljää teiniä, joka ei uskonut varovaista kaveriaan, joka arveli, että pensaassa saattaa olla sapelihammastiikeri. Oli pakko mennä kurkistamaan. Kumpikohan heistä jäi todennäköisemmin tuottamaan meitä neuroottisia nykyihmisiä? Niinpä... ;)
Hyvää tai parempaa jatkoa kaikille. Tervetuloa tänne avautumaan kaikki hyvästä onnesta tai ansaituistakin saavutuksista ahdistuvat! :)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Huomenta Naurattaa pikkuisen!
Minusta esille ottamasi asia ei ole naurettava eikä vähättele kenenkään kärsimyksiä. Itse asiassa arvelen, että monia ihmisiä jotenkin onni pelottaa.
Johtuuko se kenties siitä, että ihminen kantaa sisäänrakennettua rangaistuksen pelkoa? Tätähän monet julmat sananlaskutkin vahvistavat: Itku pitkästä ilosta.
Sisältääkö hyvinvoinnin edessä koettu ahdistus jonkun olettamuksen siitä, että onni ja hyvä ei ole minua varten, en ansaitse tätä ja kohta elämä huomaa ja kostaa.
Ajattelen, että vastalääkettä tuohon ajattelutapaan on luottamus elämään. Luottamus siihen, että elämä ei ole merkityksellistä vain hyvässä vaiheessa. Vaan, että elämään kuuluu kaikki, siihen kuuluu vastoinkäymiset mutta myös onni ja myötätuuli. Se ei määrittele sinun ihmisarvoasi puskeeko tuuli märkänä puhurina vasten kasvojasi vai leikitteleekö lempeästi kesäaamuna suortuvillasi. Elämän tuulet muuttuvat ja ihmisen selviytymiskyvyt tuulten mukana. Monenlaisissa maisemissa pärjää. Elämän vastoinkäymisiä ei jaeta ihmisille jonkin rangaistusmentaliteetin perusteella, vaan ne kuuluvat elämän olemukseen.
Hyvänä aikana sinulla on ehkä enemmän myös varaa antaa muille ihmisille voimiasi ja välittämistäsi, kun kaikki ei mene selviämistaisteluun. Kiitollisuus seesteisestä ajasta voi näkyä vaikkapa muiden auttamisena. Kun myrsky on ankara, voit toivottavasti saada toisilta vuorostaan turvaa.
Aalloilla keinahdellen, diakoni Meiju