Satuin lapsena pyydystämään juoksujalkaisia, noita petoina eläviä tuhatjalkaisia ja maasiiroja
purnukkaan kuten pikkupojilla on tapana. Huomasin, että joidenkin hitaiden ja sairaiden siirojen ja juoksutuhatjalkaisten sisällä oli jonkinlainen suippo, kelmeä toukka. Sellainen n. 1,5cm, kellanvalkea ja mustapäinen kiemurtelija. Se kait tappaa isäntäsä. Mikä voi elää noin kummallisilla eläimillä loisena?
Kerran näin myös tarhakotilon, jonka kuoren sisältä tuli pieniä, valkoisia, talvella pilkkijöiden käyttämän maggotin eli kärpästoukan kaltaisia toukkia. Onko kyseessä sama loinen noilla kaikilla?
purnukkaan kuten pikkupojilla on tapana. Huomasin, että joidenkin hitaiden ja sairaiden siirojen ja juoksutuhatjalkaisten sisällä oli jonkinlainen suippo, kelmeä toukka. Sellainen n. 1,5cm, kellanvalkea ja mustapäinen kiemurtelija. Se kait tappaa isäntäsä. Mikä voi elää noin kummallisilla eläimillä loisena?
Kerran näin myös tarhakotilon, jonka kuoren sisältä tuli pieniä, valkoisia, talvella pilkkijöiden käyttämän maggotin eli kärpästoukan kaltaisia toukkia. Onko kyseessä sama loinen noilla kaikilla?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eipä taida maa päällään kantaa sellaista monisoluista eläintä, jota ei joku loinen hyödyntäisi.
Onhan niitä joitain useammassa isäntäeläimessä eläviä loisia, mutta yleensä joka lajilla tai laajemmin suvulla on omat loisensa. Tuskinpa niinkin etäisillä lajeilla kuin mitä juoksujalkainen ja tarhakotilo ovat on yhteisiä loisia.
on sellainen mielikuva, että vain pistiäiset (nuo hoikkavyötäröiset ampiaisennäköiset) loisisivat toisilla hyönteisillä, mutta niitä loisia löytyy muistakin hyönteisryhmistä.
Tuo juoksujalkaisen loinen on mitä todennäköisemmin joutunut jonkun loiskärpäsen "uhriksi". Lajia on mahdoton sanoa ilman kuvaa aikuisesta loisesta. Usein sekään ei riitä, vaan otus on saatava mikroskoopin alle tunnistamista varten. Loiskärpäsiä on Suomessa ihan riittävästi lajeja ja sukuja, kymmeniä. Niitä ollaan itse asiassa juuri tutkimassa ja ehkä joskus tulevaisuudessa saamme niistä kirjallisuutta.
Yleensä niiden kohteina ovat perhosten toukat, mutta muutkin tarpeeksi hitaat hyönteiset kelpaavat.
Kotilokin on myös luullakseni joutunut loiskärpäsen kohteeksi, mutta toukkien suuri lukumäärä voisi myös viitata loispistiäisiin. Tunnistamiseen pätee sama kuin yllä.
loispistiäiset eivät voi loisia kotiloilla. Nilviäisillä ei elä kirjatiedon mukaan yhtään pistiäistä, tarkistin huvikseni parist hyönteiskirjasta.
Kärpästoukkia ne kai oli kotilollakin, koska ne liikkuivat nopeasti niinkun kärpästoukat joilla pilkitään. Eikös pistiäisten toukat ole hitaita, pehmeitä ja passiivisia?
Kotilon tajuan, kait sen kuorelle on helppokin munia, mutta...
Mutta miten kärpänen on saanut kiinni siiran tai juoksujalkaisen? Nehän elää kivien alla, puunkappaleiden alla, kerrostalojen kivijalkojen tyvessä, aina maan alla ja piilossa.
Maan alaisia kärpäsiä, häh?
Eivätkä juoksujalkaiset sekä siirat täysin piilottelevia ole, vaan liikkuvat mm. nurmikolla vapaasti. Loiskärpäsen hyökkäys on nopea. Tuskin sitä ehtii huomata, saati itse munimista, vaikka olisit paikalla sitä tarkkailemassa.