Kolme miljardia helposti tukiaisviidakkoa perkaamalla

Ulkomaan velka kasvaa kasvamistaan ollen tällä hallituskaudella 100 miljardin luokkaa. Kestävyysvajetta on hiljalleen kasvatettu eri hallitusten toimesta. Vuodesta 2007 eri hallitusten harjoittama politiikka on mrkinnyt huoltosuhteen (kestävyysvajeen) heikkenemistä ja velan kasvua.

Vihreiden Sinnemäki vastaili edustaja Kuisman kirjalliseen kysymykseen työantajien kela-maksun poistamisesta, että se lisää työllisyyttä ja investointeja. Ei lisännyt. Isot yritykset saivat noin miljardin euron (1000 miljoonaa) potin ja niinpä lamavuoden kunniaksi järjestettiin seuraavana vuotena OSINKOKARNEVAALIT. Oman pääoman kartuttamisen sijaan jaettiin ennätyssuuret osingot (suurimmat pörssiyhtiöt).

Yhteisöveron poistoa perusteltiin samoin argumentein. Suomen 24,5 % yhteisöveroa alennettiin 20 prosenttiin ja taas isot yritykset viettivät OSINKOKARNEVAALEJA. Investointeihin ja yritysten oman pääoman kartuttamiseen (työvoiman lisäys ja koulutus, tuotekehitys...) ei yhteisöveron vähennytä käytetä ja työttömyys ei vähene.

Kun työnantajilta poistettiin kela-maksu ja yhteisövero alennettiin EU-maiden pienimmäksi ja näin vähennettiin valtion verokertymää 2 miljardilla, niin jostainhan niitä veroja on lisää kerättävä. Valtiovarainministeri Katainen kertoi johtajien kanssa veroristeilyllä viime hallituskaudella, että arvonlisäveron nosto vaikuttaa kuin burana päänsärkyyn. Niinpä kuluttajien ostovoimaa on heikenntty, heikennetty, heikennetty erilaisilla välillisten verojen korotuksilla, muun muassa arvonlisäveron.

Kaikkihan me tiedämme, että vähintään 15 miljardia käytetään erilaisiin veroetuihin.
Veroedut ovat poikkeamia niin sanotusta normiverotuksesta. Yritysten ja maatalousyrittäjien saama sähköveroetu (sähköveroluokka II) tuo näille satojen miljoonien vuosittaisen veroedun. Pitäisikö veroedut perkata ja poistaa tarpeettomat, jotta huoltosuhde paranisi?

Yritysten saamia vuosittaisia tukiaisia maksetaan verokertymästä noin 3-5 miljardiin euroa. Kilpailukykyä tai työllisyyttä ei huomioida tukiaisia myönnettäessä. Tukiaislistalle päästyään isot yritykset saavat tukiaisensa vuodesta toiseen pienten ja keskisuurten sinnitellessä ilman tukiaisia kilpailukykyä vääristäen.

Maataloustukiaisia maksetaan yli 200 eri tukimuodon perusteella. Kuntiin on palkattu asiantuntijoita auttamaan tukiaisten hakemisessa sekä EU-tukia että kansallista tukea. Suomen rikkaimmat monimiljonäärit Koneen Herlin ja pankkiiri Nalle Wahlroos ottavat satojen tuhansien eurojen maataloustukiaiset - tarvitsevatko? Tarvitsisiko tuotantoaan uudistava pieni tai keskisuuri luomutila miljonäärien saamat tuet? Maataloustuki perustuu tuotantomääriin ja pinta-aloihin, eli mitä rikkaampi "eläintehtaitailija" tai viljelijä, sitä suuremmat tuet. Suomalaiset kuluttajat maksavat sekä erittäin kovaa ruuan hintaa ja EU-maiden suurimpia kansallisia tukia.

Pitäisikö tehdä rakennemuutoksia tukiaisiin? Pitäisikö VERONMAKSUKYKY olla verojen keräyksen kriteerinä? Vai pitääkö jatkaa nykyistä velkaantumispolitiikkaa, jota selitetään työllisyyden hoitona - työttömyyden nopeasta kasvusta huolimatta?
Onko yritysten osinkokarnevaalit, tukiaiset ja kilpailukyky tärkeämpää kuin suomalaisten ostovoimasta huolehtiminen - jotta voimme ostaa suomalaisia tuotteita?
Onko maatalousyrittäjien tukiaisten maksamisessa otettava käyttöön TARVEHARKINTA, jotta tukiaisia ei jaeta ainoastaan tuotantomäärien perusteella tai monimiljonääreille, Suomen rikkaimmille?