Kreikka voi tarvita vielä ”vaikka kuinka monta apupakettia”, arvioi rahoituksen professori Vesa Puttonen.
–Tämä voi periaatteessa jatkua vaikka kuinka pitkään. Kyllä maa pystyy näennäisesti kunnossa pysymään, jos korkoa ei tarvitse maksaa juuri ollenkaan ja velka-aikaa pidennetään, Puttonen sanoo Uudelle Suomelle.
Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem kertoi tänään, että Kreikka tarvitsee lisätukea ensi vuonna jo luvatun tuen lisäksi.
–Aina sanotaan, että tämä on se viimeinen lainapaketti, Puttonen toteaa.
–Se, että Kreikka pystyisi selviytymään velkamäärästään, on ollut teeskentelyä ensimmäisestä tukipaketista lähtien, hän sanoo.
Puttosen mielestä on selvää, että Kreikka ei pysty maksamaan velkaansa, joka on 170 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Puttosen mielestä järkevintä olisi antaa Kreikalle lainat anteeksi. Professori on aiemmin kertonut sijoittaneensa itsekin Kreikan valtionlainoihin.
–Kun ajat ovat epätavalliset, tarvitaan epätavallisia keinoja. Pitäisi tunnistaa, että Kreikka ei pääse jaloilleen velkojensa kanssa, ellemme anna velkoja anteeksi, Puttonen sanoo.
Velkojen anteeksiantamisen etu olisi, että maalle syntyisi toivoa. Myös kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.) on kannattanut velkojen antamista anteeksi.
–parempi tapa nostaa Kreikka takaisin jaloilleen, voisi olla pyyhkiä yli ensimmäisessä tukiohjelmassa annetut lainat. Tähän joudutaan todennäköisesti menemään joka tapauksessa, Arhinmäki sanoi elokuussa.
–Nyt Kreikka on kuin syöttöletkun päässä. Se pärjää pelkästään ulkopuolisen tuen turvin. Se on kuin terminaalipotilas, joka pidetään hengissä, Puttonen kuvailee.
–Tämä voi periaatteessa jatkua vaikka kuinka pitkään. Kyllä maa pystyy näennäisesti kunnossa pysymään, jos korkoa ei tarvitse maksaa juuri ollenkaan ja velka-aikaa pidennetään, Puttonen sanoo Uudelle Suomelle.
Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem kertoi tänään, että Kreikka tarvitsee lisätukea ensi vuonna jo luvatun tuen lisäksi.
–Aina sanotaan, että tämä on se viimeinen lainapaketti, Puttonen toteaa.
–Se, että Kreikka pystyisi selviytymään velkamäärästään, on ollut teeskentelyä ensimmäisestä tukipaketista lähtien, hän sanoo.
Puttosen mielestä on selvää, että Kreikka ei pysty maksamaan velkaansa, joka on 170 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Puttosen mielestä järkevintä olisi antaa Kreikalle lainat anteeksi. Professori on aiemmin kertonut sijoittaneensa itsekin Kreikan valtionlainoihin.
–Kun ajat ovat epätavalliset, tarvitaan epätavallisia keinoja. Pitäisi tunnistaa, että Kreikka ei pääse jaloilleen velkojensa kanssa, ellemme anna velkoja anteeksi, Puttonen sanoo.
Velkojen anteeksiantamisen etu olisi, että maalle syntyisi toivoa. Myös kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.) on kannattanut velkojen antamista anteeksi.
–parempi tapa nostaa Kreikka takaisin jaloilleen, voisi olla pyyhkiä yli ensimmäisessä tukiohjelmassa annetut lainat. Tähän joudutaan todennäköisesti menemään joka tapauksessa, Arhinmäki sanoi elokuussa.
–Nyt Kreikka on kuin syöttöletkun päässä. Se pärjää pelkästään ulkopuolisen tuen turvin. Se on kuin terminaalipotilas, joka pidetään hengissä, Puttonen kuvailee.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tenunenä Arhinmäki on lupautunut lähettämään sinne lastin sateenkaarilippuja ensi hätään.