"yhdessä lasten takia"

Onko tuo ohjeistus oman kokemuksen myötä tullutta, vai onko yleisohjeistuksesta kerättyä totuutta?

Mikä on syy näitä tänne kirjotella? Eikö joku uskottomuuspalsta olis parempi?

Itse en halua, että lapseni kärsivät vanhemman mielihalujen vuoksi. Itseasiassa näytän, että parhaimmat pystyy MIHIN VAIN! Vanhempi ei voi olla itsekäs ja omia tarpeita toteuttava paskiainen. Tarpeet tulee jalostaa ylevimmiksi. Mukavaa lumista keskiviikkoa!!

Itse olen eronnut mies ja lasten yhteishuoltajuus toimii hyvin.
Olen näitä lueskellut ja välillä on silmiin osunut kirjoituksia, joissa varattu kaipailee jotain.
Juu ei tää palsta ehkä oikea ollut, mutta tuossa yhdessä ketjussa kyseltiin juuri miksi varattuna kaipailee/pettää. Siinä joku vastasi että ovat yhdessä lasten takia. Pisti miettimään vaan...

Itse olemme ex-vaimon kanssa hyvissä väleissä ja todettu että ero oli hyvä asia. Lapsetkin tuntuu olevan tasapainoisempia.
Jos ero olisi venynyt niin jompi kumpi olisi varmasti lähtenyt vieraisiin. Nyt olemme molemmat vielä sinkkuja eikä uuden löytämiseksi ole kiirettä.

Mietittekö oikeasti koskaan millaisen kuvan se lapsi saa ihmissuhteista kun isä ja äiti tappelee, huutaa, pitää mykkäkoulua, ei koskettele, ei naura jne.

Viittaan ylläolevaan ja kysyn, mistä olet saanut käsityksen, että äiti ja isä toimivat juuri kuvaamallasi tavalla kotonaan? Saattaapi nimittäin olla niin, ettei sitä edes kotona huomaa, joten miten lapsi tuolloin kärsii.

Onko ajattelutapasi ehkä omien pettymysten ja sitäkautta kokemusten perusteella jäänyt johonkin uraan pyörimään? Jos teillä huudettiin ja riideltiin, niin ei aina niin kaikissa suhteissa mene samalla kaavalla.

Tälläiset yleisasenteet on ymmärtämätöntä ajattelua!

Edellinen kirjoittaja sen osasi paremmin paperille laittaa.

Ei se niin menen että erotaan, jos toinen ei enää kiinnosta ja on vähän tylsää. Lasten etu määrittää kaikkea, ja todella hyvä syy pitää olla, että rakenteet lasten ympärillä hajotetaan.

Kovasti on taas akkoja palstalla, joihin tais osua.
Liitto natisee mutta lasten takia pakotetaan se ukkokin siinä kärvisteleen.
Seksiä ei ole ollut viikkoihin tai kuukausiin, muija nalkuttaa ja valittaa, koskea ei saa eikä hymyillä takuulla ikinä. Akka on kun petolinnun p ja aina väsynyt.

Minä käyn vieraissa. Meillä menee hyvin.
Kasvata sinä akka onnellisia lapsia.

Lisään...tahdon lapsilleni parasta ja olen OIKEASTI alkanut enemmän ja paremmin rakastaa lasteni isää. Kyllä nainen PYSTYY mihin vain! Selittely ON bullshittiä. Keskikertaisesta elämästä VOI TULLA kiitettävää. Pitää vain osata ottaa joskus se lapio käteen. Puhumisella ei saa valmista.

Ap on aivan oikeassa kysymyksineen. Lapset saavat kotoa kuvan että on ok elää rakkaudettomassa ja ei-onnellisessa liitossa vaikkei kotona niin riitoja olisikaan. Aikuisina he eivät osaa etsiä omaan parisuhteeseensa rakkautta vaan tyytyvät keskinkertaiseen elämään, "kunhan on joku jota sietää". Moni piilottelee lasten selän takana kun ei uskalla tehdä elämässään ratkaisuja. Mieluummin yksinhuoltajana kuin suhteessa jossa ei ole rakkautta, tätä mieltä olen. Itse olen avioeroperheen lapsi, vanhemmat löysivät rakkautensa toisaalta ja olen onnellinen heidän puolestaan. Olisivatpa vaan ymmärtäneet erota aiemmin.

Varsinkin elämä alkoholistin kanssa on yhtä ........varsinkin lapsille ja tietenkin sille toiselle osapuolelle. En suosittele.

Alkkikset pitäisi viedä autiolle saarelle ja jättää sinne.

Millaisen esimerkin haluaisit lapsen saavan ihmissuhteista?Epärealistisen, jossa ei koskaan ole riitoja, eikä sopimisia?Että parisuhteet on ruusuista lässytystä ja ylitsepursuavaa, riidatonta unelmaa loputtomiin?Sitten, kun tulee arki, se unelma on kuollut ja kaiken pitää loppua.Ettei lapset saa väärää kuvaa?
Haluatko hänen saavan kuvan, että aina erotaan, ellei elämä ole koko ajan sovinnollista rakastamista ja onnelaa?Erotaan ja hajoitetaan kaikki, eikä enää sovitella, eikä yritetä.
Tämänkö haluat lapsen oppivan parisuhteista?

kuin tehty. Lapset vievät kuitenkin aika paljon aikaa ja rahaa, jos joutuu kaiken hoitamaankin yhtäkkiä yksin.

Ei ketään uusia kumppaneita voi velvoittaa osallistumaan lasten kasvatukseen ja olemaan taloudellisesti mukana. Se on kuitenkin näiden lasten vanhempien velvollisuus, vaikka ero tulisikin.

Minä haluan että lapset oppivat että yhdessä ollaan rakkaudesta.Ei sen takia että on halvempi asua yhdessä tai koska lapset pitävät meidät yhdessä. En halua että lapset näkevät että vaikka olisikin seksiä ja tullaan toimeen kavereina, rakastamme jotakuta toista kuin puolisoamme. Jokainen pariskunta riitelee joskus, riidatonta suhdetta ei ole. Silti, lapset vaistoavat onko suhteessa aitoa rakkautta ja intohimoa vai ei. Jos ajattelee suhteessa jotakuta kolmatta, se heijastuu vääjäämättä parisuhteeseen. Arki astuu joka suhteeseen, mutta kun se perustuu todelliseen rakkauteen, se ei ole tylsää vaan yhdessä kokemista ja asioiden jakamista rakastaen.

Tuon ap:n otsikon kaltainen tilanne on yleinen selitys sille, että ei uskalla muuttaa elämäänsä. On tyytyväinen jollakin tasolla, yhdessä on turvallista.
Silti pitää muistaa, että kakkua ei voi syödä ja säilyttää.

Täysin samaa kirjoitusta mitä olen itse pohtinut eräästä ystäväpariskunnasta.
Vaimo ei päästä miestä edes työkaverin varpajaisiin, ei saa liikkua muiden pariskuntien kanssa, harrastuksia vähennetty, baareissa ei saa käydä.
Mutta vaimo itse tekee kaikkea epäillyttävää, ja elää puhelin kourassa 24/7 ..
On niin sairasta mustasukkaisuutta että ei tunnu mies viihtyvän avioliitossa. Kerran juttelimme vähän syvällisemmin elämästä ja kuolemasta niin kävi ilmi että hänkin on vain avioliitossa lasten takia.
Noh, jokainen tekee omat päätökset mutta jos vaimo tukahduttaa toisen elämisen niin onko se hyvää elämää ja esimerkkiä lapsille. Mykkäkoulua, sohvalla nukkumista, on jopa käyty kiinni rinnuksiin ja läpsitty poskille.
Onnellinen perhe?
Muistan hyvin kun omat vanhemmat erosivat ja hyvä niin. Sitä huutoa yömyöhään ja elämän arvojen muutos oli niin kasvanut erilleen että hullua olisi ollut jäädä avioliittoon meidän takia.
Kyllä lapset aistii ja näkee ilmapiirin. Ne vasta hoksaa asioita hyvin. Ikinä ei pitäisi vähätellä pienempiä.
Harmittaa kyllä kun mukava pariskunta jää nyt hauskanpidosta vain koska vaimo epäilee miestään kaikesta. . En ymmärrä.

Tylsä arki ei kanna parisuhdetta vaan rakkaus arjessa. Sen ei tarvitse olla tylsää jos oikeat ihmiset ovat keskenään. Arki voi olla mukavaa, mielenkiintoista, hauskaa, yhdessäolemista, rakastaen, hullutellen ja arkisia asioita puuhastellen. Huomaan että sinä olet tyyppiesimerkki siitä että olet nähnyt vanhempiesi kituuttavan lasten takia yhdessä tylsää arkea eläen ja elät itse sitä nyt. Olet varoittava esimerkki nimim. parhaani yritän.