Jos olisi ollut, niin Ruotsi olisi saanut huomattavasti enemmän ääniä.
Olisiko pitänyt olla kansanäänestys v. 1809
Spekulantit
2687
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Tuskinpa vaan, ruotsihan petti meidät täydellisesti, ja sitä paitsi aateliset saivat samat edut kuin ennenkin
Venäjä osasi jo tuolloin nuo kaappaukset. Silloin ei tarvinnut maailmalle selitellä eikä pahemmin kansalta kysytty.
Ruotsin yhteydessä suomalaisille olisi käynyt pahemmin kuin irlantilaisille. Murto-osa olisi saattanut pelastua Amerikkaan.
Ruotsi hävisi sodan ja menetti alueet allekirjoitettuaan hävinneenä osapuolena rauhansopimuksen.
Tuohan se svekkulin märkä uni on. Ei Snellmanneja, Lönnrotteja tai edes Runebergeja. Iso kasa ilmaisa halpaa työvoimaa stor bror Sverigelle Freudenthalin johtamana. ONNEKSI EI TOTEUTUNUT!
Venäjällä ei ollut vielä ennen sotaa aikomusta liittää Suomea osaksi keisarikuntaa, sillä sodan syynä oli vain Ruotsin pakottaminen kauppasaartoon Britanniaa vastaan, minkä toteuduttua Suomen miehittäminen voitaisiin lopettaa. Päätös Suomen tulevaisuudesta tehtiin kuitenkin pian sodan alettua, maaliskuun 1808 aikoihin. Venäjän pääkaupunki Pietari oli vaarallisen lähellä Ruotsin itärajaa, joka kulki vuoden 1743 jälkeen Kymenlaaksossa. Liittämällä Suomen alueisiinsa Venäjä sai suojaa Pietarille ja Suomenlahden merenkululle. Osasyynä oli myös Viaporin merilinnoitus, joka saattaisi muodostua uhaksi Britannian ja Ruotsin laivastojen mahdollisena hyökkäystukikohtana Pietaria tai Baltian rannikkoa vastaan.
Sota oli siis vain pientä näytelmää ja Suomen kohtalo oli mietitty jo etukäteen ihan niin kuin Krimin tapauksessa.
Ai Ruotsin häviö oli etukäteen selvä. Sitäkö yrität tomppeli sanoa.
Edellinen kirjoitus oli täyttä totta eikä horisijan horinaa. Fennot taisivat olla jo silloin Venäjän suuntaan kallellaan ja lopputulema oli sen mukainen. Eli tavallaan äänestettiin.
Tyhmää se oli muiden typerän rustaamasi roskon tavoin.
Fennoihin ei ole koskaan voinut luottaa. Suomalaisiin kieleen katsomatta kyllä luotan.
Anjalan liiton miehet oli Julius Sundblomin tavoin teikäläisiä.
Tyhmä kunkku meni sentään vaihtoon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_IV_Aadolf
"
Vuonna 1807 Venäjän keisari Aleksanteri I ja lähes koko Euroopan valloittanut Ranskan keisari Napoleon Bonaparte sopivat Tilsitissä heinäkuussa 1807, että Venäjä yrittäisi taivuttaa Ruotsin mukaan Yhdistyneeseen kuningaskuntan kauppasaartoon eli mannermaasulkemukseen ensin diplomaattisin keinoin ja mikäli se ei auta, niin tarvittaessa vaikka voimatoimin hyökätä Ruotsiin sen epäviisaasta liittoutumisesta Ison-Britannian kanssa. Kustaa IV Aadolf ei taipunut Venäjän keisarin vaatimuksiin. Kuningasta varoitettiin useasti Venäjän hyökkäysaikeista idässä, mutta hän ei jostain syystä suostunut uskomaan varoituksiin. Suomen puolustus laiminlyötiin, kuningas odotti kevättä ja Englannista meritse saapuvia apujoukkoja. Kun Venäjä talvella 1808 hyökkäsi ilman sodanjulistusta, oli Ruotsin armeijan pääjoukko toisella puolella valtakuntaa Skånessa, varautuneena Tanskan suunnalta tulevaan hyökkäykseen, jota ei kuitenkaan koskaan tullut."
Niin on. Loppu oli todella nolo ja siitä on kärsitty.
Rasisti svekkuleille todellinen Stalingrad.
Fennorasistit saivat venäläiset ystävänsä hallitsemaan. Siitä olemme kärsineet ja tulemme kärsimään.
Tuota...ketkä olisivat osallistuneet tähän kuviteltuun kansanäänestykseen 1809? Kaikki Ruotsin valtakunnan asukkaat vai tämän nykyisen Suomen rajojen sisäpuolella asuvat ( poislukien Venäjällä jo ollut "Vanha Suomi") ihmiset?
Olisko äänestys ollut sallittu kaikille ihmisille säätyyn katsomatta? Jos äänestykseen olisi saanut osallistua vain Suomen ylimmät säätyläiset ( eivät siis talonpojat) , jotka olivat ruotsinkielisiä tai ruotsia osaavia ja joita oli väestöstä 1,7%, olisi vaalitulos olluy selvä: Ehdottomasti liitymme Venäjään.
Ruotsin kruunun kannattajia oli eniten 1809 oppimattomissa talonpojissa joita oli peloteltu venäläisillä ja heistä valtaosa oli tietenkin suomenkielisiä. Ruotsinkieltä osaamattomia oli Suomessa tuolloin 85% kansasta.
Aika heikosti ne pakkovenäläisti meitä ja antoivat meidän olla fennoja. Jopa täällä oli valkoisia venäläisiä puolustamassa meitä punaisilta venäläisiltä.
Venäjän alaisuuteen pääseminen pelasti suomen kielen ja kultuurin eli koko suomalaisuudenn sukupuuttoon kuolemiselta.
Eli ei olisi kannattanut järjestää mitään kansanäänestystä.
"Tiedoksi" on tainnut lukea historiansa aika huonosti, kirjoittelee taas tuota talamaista muunneltua totuutta.
Kaikki paitsi pari suruhistorioitsijaa ovat sitä mieltä, että Venäjän alaisuuteen pääsy oli suuri onni Suomelle ja suomalaisille. Myös ulkomaalaiset(paisti ruotsalaiset).
Joten Tala on aivan oikeassa. Karvas totuus on vain svekon vaikea niellä.
Katteltas kummimkin saamenkielisiä uutisia TV:ssä.
1800-luku oli suomenkielen kannalta ratkaisevin vuosisata. Jos olisimme jääneet silloin osaksi Suur-Ruotsia, niin suomenkieli olisi tänään aivan marginaalisessa asemassa täällä hallitsevaan ruotsinkieleen nähden. Tämän asian jo myönsi Presidentti Koivistokin kerran.
Niin Koivisto vatmasti tekin, koska oli niitä maamme pressoja, joiden piti vielä saada Itä-naapurin lupa ennen virkaannimitystä. Kai "Histuuria" tuon aikaisen Suomen "itsenäisen" vaalikäytännön tuntee?
Tuohon se Ukrainakin sitten menee eikä EU-hun pääse, koska Putin ei siä salli. Oli se hienoo, että Hitlerin avulla selvittiin itsenäisinä. On se hienoo, että meillä on suruja ja huippunaapuri Ruotsi.
"Jos olisimme jääneet silloin osaksi Suur-Ruotsia, niin suomenkieli olisi tänään aivan marginaalisessa asemassa täällä hallitsevaan ruotsinkieleen nähden."
Kukapa tuon varmasti tietää? Olisiko Suomi pysynyt rauhallisena alueena, kun suomenkieliset alkoivat esittää vaatimuksiaan? Ruotis ei ollut erillään euroopan valtavirtauksista 1800-luvulla ja kansallinen tietoisuus olisi herännyt Ruotsin Itämaassa, niin kuin muuallakin Euroopassa. Hämeen talonpojat olivat ensimmäisinä vaatimassa suomen kielen aseman parantamista vuonna 1846, ja Venäjältä tuli vastaavia vaatimuksia vasta sen jälkeen. Viranomaiset tajusivat että suomen kieli oli otettava huomioon maan asioita hoidettaessa - näin olisi käynyut vaikka maamme olisi ollut osa Ruotsia. Suurena eurooppalaisena vallankumousvuotena 1848 kansalliset pyrkimykset pysyivät kurissa Maamme-laulua laulettiin ja Kalevala oli menossa painoon (ilmestyi 1849), mutta miten olisi käynyt Ruotsin yhteydessä? Entä vuonna 1863, jolloin tunnettu anarkisti Bakunin yritti nostattaa kapinahenkeä Suomessa, talopoikaislähetystö kävi jälleen Pietarissa vaatimassa parannuksia suomen kielen asemaan (edellisestä lähetystöstä oli vain pari vuotta) ja kunnat ja seurakunnat halusivat laatia asiakirjoja suomeksi, ja tuomioistuimissa oli jo palkattuja tulkkeja ja kielenkäänäjiä. Sama olisi toistunut Ruotsin yhteydessä.
Historioitsijat ovat typeriä, jos kuvittelevat että ihmiset istuisivat toimettomina ja kädet ristissä, eivätkä lähtisi hoitamaan omia asioitaan mieleisikseen. Suomenkielisiä oli sentään neljäsosa Ruotsin asukkaista, ja valtiopäivillä sai käyttää suomea ja kuningaskin opiskeli suomen kieltä.
Hallintokieleksi olisi jäänyt ruotsin kieli, suomen kieli olisi samassa asemassa kuin se tällä hetkellä Ruotsissa on.