Merikiikarit ja niiden kompassit sekä asteikot

Ilmaisin ilmeisesti asian huonosti, sillä silmissäni ei ole vikaa ;-) Eli kun sovitan kiikarin silmävälin itselleni sopivaksi (leveäksi) niin hiusristikko kiikarin oikeassa linssissä kääntyy kellon mukaisesti 11-17 asentoon. Tämä ilmeisesti siksi että hiusristikko on piirretty johonkin linsseistä? Mutta miksi se ristikon asento on 12-18 asennossa silloin kun kiikarin okulaarit tai putket ovat kapeimmassa asennossaan?

Tätä yritän kysellä, kun en ole vielä muita kuin Pentaxin ja Bilteman kiikareita kokeillut, että onko Nikonit, Fujinonit, Kamakurat, Steinerit yms. samanlaisia. Eli onko niissä ristikot suorassa vain tietyllä "silmävälillä"?

Dippedilledorka kirjoitti:

Ilmaisin ilmeisesti asian huonosti, sillä silmissäni ei ole vikaa ;-) Eli kun sovitan kiikarin silmävälin itselleni sopivaksi (leveäksi) niin hiusristikko kiikarin oikeassa linssissä kääntyy kellon mukaisesti 11-17 asentoon. Tämä ilmeisesti siksi että hiusristikko on piirretty johonkin linsseistä? Mutta miksi se ristikon asento on 12-18 asennossa silloin kun kiikarin okulaarit tai putket ovat kapeimmassa asennossaan?

Tätä yritän kysellä, kun en ole vielä muita kuin Pentaxin ja Bilteman kiikareita kokeillut, että onko Nikonit, Fujinonit, Kamakurat, Steinerit yms. samanlaisia. Eli onko niissä ristikot suorassa vain tietyllä "silmävälillä"?

Lue lisää

"Eli onko niissä ristikot suorassa vain tietyllä "silmävälillä"? "

Fujinonissa pitää säätää näkymä kohdalleen, jotta ylipäätään ristikko ja kompassi näkyy kokonaan. Vinossa ne eivät ole, mutta vasemmmassa laidassa jos säätö ei ole kohdallaan. Johtuu varmaankin siitä, että kompassi on asennettu enemmän vasemman linssin suunnalle.

14+17 kirjoitti:

"Eli onko niissä ristikot suorassa vain tietyllä "silmävälillä"? "

Fujinonissa pitää säätää näkymä kohdalleen, jotta ylipäätään ristikko ja kompassi näkyy kokonaan. Vinossa ne eivät ole, mutta vasemmmassa laidassa jos säätö ei ole kohdallaan. Johtuu varmaankin siitä, että kompassi on asennettu enemmän vasemman linssin suunnalle.

Lue lisää

Täytyypä käydä katsomassa noita Fujinonin kiikareita, mutta epäilen että niidenkin ristikot ovat suorassa vain putken tietyssä asennossa.

Dippedilledorka kirjoitti:

Täytyypä käydä katsomassa noita Fujinonin kiikareita, mutta epäilen että niidenkin ristikot ovat suorassa vain putken tietyssä asennossa.

Fujinon 7x50 (taitaa olla WPC-XL, ~200 euroa) asteikko ja kompassi ovat suorassa silmävälillä n. 70 mm säätöalueen ollessa n. 56-72 mm. 56 mm kohdalla ovat huomattavan vinossa ja 72 mm kohdalla ehkä hiukan vähemmän toiseen suuntaan.

Samanlaiset oli toisetkin vastaavat kiikarit (Bresser???). Molemmissa kutakuinkin suorassa minun silmävälillä.

Joakim_ kirjoitti:

Fujinon 7x50 (taitaa olla WPC-XL, ~200 euroa) asteikko ja kompassi ovat suorassa silmävälillä n. 70 mm säätöalueen ollessa n. 56-72 mm. 56 mm kohdalla ovat huomattavan vinossa ja 72 mm kohdalla ehkä hiukan vähemmän toiseen suuntaan.

Samanlaiset oli toisetkin vastaavat kiikarit (Bresser???). Molemmissa kutakuinkin suorassa minun silmävälillä.

Lue lisää

Kävin koekatsomassa noita Fujinon WPC-XL kiikareita ja niissä oli minunkin silmävälillä ristikko sekä kompassi suorassa horisonttiin nähden. Todella hyväntuntuiset kiikarit, mutta pilattu käsittömän liukkaalla pinnalla. Mitä niillä on liikkunut päässä kun noin sileän ja liukkaan pinnan ovat venekiikariin laittaneet???

Dippedilledorka kirjoitti:

Kävin koekatsomassa noita Fujinon WPC-XL kiikareita ja niissä oli minunkin silmävälillä ristikko sekä kompassi suorassa horisonttiin nähden. Todella hyväntuntuiset kiikarit, mutta pilattu käsittömän liukkaalla pinnalla. Mitä niillä on liikkunut päässä kun noin sileän ja liukkaan pinnan ovat venekiikariin laittaneet???

Lue lisää

Ei ole ollut mitään ongelmia liukkauden kanssa. Riippuu tietysti käyttötottumuksista.

No tätähän minä tässä hämmästelenkin, miksi päätä pitää kallistaa että ristikko ja kompassi olisivat vasteeissa? Miksei ne voisi olla vaaterissa "normaalilla" silmävälillä? Varmasti 80% kiikareiden käyttäjistä avaa kiikaria, jotta kiikareiden silmienväli olisi sopiva.

Samoin meillä vain toinen linssistö näyttää etäisyysasteikon ja kompassilukeman. Sillä erotuksella, jotta ne ovat oikealla. Kiikari on Steiner.

Mutta tosiaan asteikko ei kellu vaakatasossa, vaan se on linsseissä kiinteinä. Todentamaan en juuri nyt pysty. Muistaakseni mulla ei ole silmävälisäätö kapeimmassa ja asteikko on käytännössä vaakatasossa. Ehkä niissä asteikko menee 13-19 asentoon, kun laittaa silmien välin kapeimmalle.

Ihan vain uteliaisuuttani tiedustelen, mihin tarvitset suuntimia? Ennen plotteriaikaa käytin kiikaria ahkerasti merimerkkien ja muidenkin kohteiden etsiskelyyn. Suuntimakompassi ja joskus jopa hiusristikko olivat käytössä. Nykyään plotteri antaa sijainnin, joten kiikarin käyttö navigointiin on vähäistä.

11+20 kirjoitti:

Ihan vain uteliaisuuttani tiedustelen, mihin tarvitset suuntimia? Ennen plotteriaikaa käytin kiikaria ahkerasti merimerkkien ja muidenkin kohteiden etsiskelyyn. Suuntimakompassi ja joskus jopa hiusristikko olivat käytössä. Nykyään plotteri antaa sijainnin, joten kiikarin käyttö navigointiin on vähäistä.

Lue lisää

"Nykyään plotteri antaa sijainnin, joten kiikarin käyttö navigointiin on vähäistä. "

Ei muuten anna jos plotteri tai sateliittijärjestelmä bugaa. Fiksulla navigaattorilla on aina käytössä kaksi erilaista järjestelmää. ja fiksu ensisijaisesti navigoi perinteisin menetelmin.

http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/vanhemmattutkinnat.html
"SALLY ALBATROSS ajoi klo 14.44 noin 19 solmun nopeudella Savinin matalan jääpoijun koillispuolitse 4,8 metrin syvyydessä olleen karin ja keskimäärin 6,2 metriä syvän matalikon yli. Kari teki aluksen pohjaan köliviivan oikealle puolelle lähes koko aluksen pituisen, noin 5,7 m leveän ja 0,80-1,0 m syvän painauman. Karin huippu repi painau man pohjaan lähes koko aluksen pituudelta repeämiä. Repeämien leveys vaihteli 65 - 100 cm. Osa niistä läpäisi aluksen kaksoispohjan. Kosketuksen aikana kari kallisti SALLY ALBATROSSia jonkin verran vasempaan, jolloin pohjan vasen puoli osui vedenalaisen kallion reunaan ja painui sisään. SA:n syväys Tallinnasta lähdettäessä oli keulassa 5,62 m ja perässä 5,88 m.


1/1995 M/S SILJA EUROPAn karilleajo Furusundissa, Tukholman saaristossa 13.1.1995.
Karilleajoon johtanut tapahtumaketju sai alkunsa, kun aluksen paikanmääritys siirrettiin klo 04.22 DGPS-satelliittipaikannuslaitteesta toiseen. Kun nopeustiedon SPEEDPILOT-järjestelmään antavaa nopeussensoria ei samassa yhteydessä siirretty toiseen DGPS-laitteeseen, se jäi aikaisempaan laitteeseen.

"

http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/vesiliikenne2006/c4c52006mmshoburgen7.10.2006jamtarctica14.10.2006tormaystroskelnostra-merimerkkiin.html
"Tähystäjää ei saisi näissä olosuhteissa missään tapauksessa päästää poistumaan tähystystehtävästään.
"

http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/vesiliikenne2007/c32007mmsalandsfarjankarilleajomaarianhaminanedustalla23.10.2007.html
"Päällikkö huomasi välittömästi, että aluksen kurssi oli suoraan kohti Marbådan-saarta, joka oli noin 200 metrin päässä aluksen edessä. Hän ymmärsi heti, että alus ajaisi karille. Päällikkö ryntäsi komentosillan SB-puolen siiven ohjailupulpetille ja kytki konekäskynvälittimet täysi taakse -asentoon. Aluksen nopeus väheni hieman, mutta pian tämän jälkeen alus ajoi karille noin 13 solmun nopeudella. Onnettomuus tapahtui 23.10.2007 klo 14.04, paikassa N 60°01',56 E 019°52',40.

"

http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/vesiliikenne2012/m2012-01msbarentszdiepnldtormaysvaylanreunamerkkiinoulunedustalla10.1.2012tutkintaonkesken.html
"
Päällikölle oli kasaantunut tehtäviä niin paljon, että hän ei kyennyt selviytymään niistä yksin. Näitä tehtäviä olivat aluksen liiketilan hallinta sisältäen nopeuden kontrolloinnin, autopilotin käytön, kulkusuunnan seurannan, tähystyksen, tutkaseurannan ja kommunikoinnin luotsin kanssa sekä kansitapahtumien seurannan. Myötävaikuttaneina tekijöinä voidaan pitää päällikön reittisuunnitelman muutosta luotsin pyynnöstä, pitkittynyttä luotsin jättöä sekä luotsin pyytäneitä suunnanmuutoksia leetä varten kansitasolta.
"

http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/vesiliikenne2013/m2013-02msnordepinfinkarilleajonauvonsaaristossa26.5.2013tutkintaonkesken.html


Nauvon saaristossa jos vuonna 2013 ajaa kiville pitää olla joko plotteri käytössä tai olla "meidän Osku".

"Haluaisin kompassin suuntimia varten, mutta etäisyyden mittaukseen en tarvitse asteikkoja"

Täytyy olla joku viiva olla, mihin kompassilukeman kohdistaa joten tarvitset sen hiusristikon. Ei se ristikko haittaa minulla yhtään mitään normaalia kiikaroimista.

rr3332 kirjoitti:

"Nykyään plotteri antaa sijainnin, joten kiikarin käyttö navigointiin on vähäistä. "

Ei muuten anna jos plotteri tai sateliittijärjestelmä bugaa. Fiksulla navigaattorilla on aina käytössä kaksi erilaista järjestelmää. ja fiksu ensisijaisesti navigoi perinteisin menetelmin.

http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/vanhemmattutkinnat.html
"SALLY ALBATROSS ajoi klo 14.44 noin 19 solmun nopeudella Savinin matalan jääpoijun koillispuolitse 4,8 metrin syvyydessä olleen karin ja keskimäärin 6,2 metriä syvän matalikon yli. Kari teki aluksen pohjaan köliviivan oikealle puolelle lähes koko aluksen pituisen, noin 5,7 m leveän ja 0,80-1,0 m syvän painauman. Karin huippu repi painau man pohjaan lähes koko aluksen pituudelta repeämiä. Repeämien leveys vaihteli 65 - 100 cm. Osa niistä läpäisi aluksen kaksoispohjan. Kosketuksen aikana kari kallisti SALLY ALBATROSSia jonkin verran vasempaan, jolloin pohjan vasen puoli osui vedenalaisen kallion reunaan ja painui sisään. SA:n syväys Tallinnasta lähdettäessä oli keulassa 5,62 m ja perässä 5,88 m.


1/1995 M/S SILJA EUROPAn karilleajo Furusundissa, Tukholman saaristossa 13.1.1995.
Karilleajoon johtanut tapahtumaketju sai alkunsa, kun aluksen paikanmääritys siirrettiin klo 04.22 DGPS-satelliittipaikannuslaitteesta toiseen. Kun nopeustiedon SPEEDPILOT-järjestelmään antavaa nopeussensoria ei samassa yhteydessä siirretty toiseen DGPS-laitteeseen, se jäi aikaisempaan laitteeseen.

"

http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/vesiliikenne2006/c4c52006mmshoburgen7.10.2006jamtarctica14.10.2006tormaystroskelnostra-merimerkkiin.html
"Tähystäjää ei saisi näissä olosuhteissa missään tapauksessa päästää poistumaan tähystystehtävästään.
"

http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/vesiliikenne2007/c32007mmsalandsfarjankarilleajomaarianhaminanedustalla23.10.2007.html
"Päällikkö huomasi välittömästi, että aluksen kurssi oli suoraan kohti Marbådan-saarta, joka oli noin 200 metrin päässä aluksen edessä. Hän ymmärsi heti, että alus ajaisi karille. Päällikkö ryntäsi komentosillan SB-puolen siiven ohjailupulpetille ja kytki konekäskynvälittimet täysi taakse -asentoon. Aluksen nopeus väheni hieman, mutta pian tämän jälkeen alus ajoi karille noin 13 solmun nopeudella. Onnettomuus tapahtui 23.10.2007 klo 14.04, paikassa N 60°01',56 E 019°52',40.

"

http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/vesiliikenne2012/m2012-01msbarentszdiepnldtormaysvaylanreunamerkkiinoulunedustalla10.1.2012tutkintaonkesken.html
"
Päällikölle oli kasaantunut tehtäviä niin paljon, että hän ei kyennyt selviytymään niistä yksin. Näitä tehtäviä olivat aluksen liiketilan hallinta sisältäen nopeuden kontrolloinnin, autopilotin käytön, kulkusuunnan seurannan, tähystyksen, tutkaseurannan ja kommunikoinnin luotsin kanssa sekä kansitapahtumien seurannan. Myötävaikuttaneina tekijöinä voidaan pitää päällikön reittisuunnitelman muutosta luotsin pyynnöstä, pitkittynyttä luotsin jättöä sekä luotsin pyytäneitä suunnanmuutoksia leetä varten kansitasolta.
"

http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/vesiliikenne2013/m2013-02msnordepinfinkarilleajonauvonsaaristossa26.5.2013tutkintaonkesken.html


Nauvon saaristossa jos vuonna 2013 ajaa kiville pitää olla joko plotteri käytössä tai olla "meidän Osku".

Lue lisää

Olipa pitkä vastine ja täysin asian vierestä. Kyse oli kiikarin käytöstä navigoinnissa, ei mistään muusta. Vastineestasi ei löydy sanaa kiikari!

11+20 kirjoitti:

Olipa pitkä vastine ja täysin asian vierestä. Kyse oli kiikarin käytöstä navigoinnissa, ei mistään muusta. Vastineestasi ei löydy sanaa kiikari!

Aijaa, Sally Albatross ja Silja Europa eivät olisi ajaneet kiville jos olisivat navigoineet paperikartan ja kiikareiden avulla.

Vastine oli esimerkkejä, mitä liika luottamus elektroniikkaan saa aikaan. Lisää esimerkkejä saa seuraamalla Foxilta Lentoturmaohjelmaa. Ei metsäkansa muuten usko, siksi paljon esimerkkejä pitää olla.

11+20 kirjoitti:

Olipa pitkä vastine ja täysin asian vierestä. Kyse oli kiikarin käytöstä navigoinnissa, ei mistään muusta. Vastineestasi ei löydy sanaa kiikari!

Ota huomioon, että se oli vain jodlarointia. Ja jodlarihan puolestaan syyttelee tavan takaa muita pitkistä esseistä, joita ei hänen kyvyillään pysty loppuun saakka lukemaan. Edellinen essee olikin pelkkiä lainauksia.

Siitä huolimatta plotteri näyttää paikan, eikä jodlarin esseestäkään löydy esimerkkiä tilanteesta, jossa plotteri ei olisi paikkaa näyttänyt. Jos itsellä kaikki viisi käytettävissä olevaa plotteria/käsigepsiä/tablettia/kännykkää bugaavat yhtaikaa tai yli kymmenen satelliittia bugaa, otetaan käyttöön suuntimakompassi tai suuntimakompassilla varustettu kiikari. Niillä ja muilla perinteisillä on menty vaikeistakin paikoista pimeässä ja sateessa, mutta viimeiset 20 v ovat olleet käyttämättä. Kiikarin tarvetta kyllä on melkein päivittäin.

Ehkä Sally Albatross ja Silja Europa eivät sillä kertaa olisi ajaneet kiville paperikartan kanssa. Mutta olisivat tehneet sen toisella matkalla ja kolme muuta laivaa niiden lisäksi. Jos elektroniikka ei pysty estämään kaikkia onnettomuuksia, se kuitenkin vähentää onnettomuuksien määrää.

11+20 kirjoitti:

Ihan vain uteliaisuuttani tiedustelen, mihin tarvitset suuntimia? Ennen plotteriaikaa käytin kiikaria ahkerasti merimerkkien ja muidenkin kohteiden etsiskelyyn. Suuntimakompassi ja joskus jopa hiusristikko olivat käytössä. Nykyään plotteri antaa sijainnin, joten kiikarin käyttö navigointiin on vähäistä.

Lue lisää

Haluan suuntimat kiikariini juuri turvallisuuden vuoksi. Jos plotteri ei toimi niin sitten otetaan ikiaikaiset metodit käyttöön. Niitä vartenhan olen käynyt saaristo- ja rannikkolaivurikurssit.

Dippedilledorka kirjoitti:

Haluan suuntimat kiikariini juuri turvallisuuden vuoksi. Jos plotteri ei toimi niin sitten otetaan ikiaikaiset metodit käyttöön. Niitä vartenhan olen käynyt saaristo- ja rannikkolaivurikurssit.

Lue lisää

Jos plotteri ei toimi, niin katsotaan sijainti siitä varalaitteesta, joka toimii. Varalaite on tietysti valmiiksi päällä ja akkuvarmennettu.

vara-gps:n vara-gps kirjoitti:

Jos plotteri ei toimi, niin katsotaan sijainti siitä varalaitteesta, joka toimii. Varalaite on tietysti valmiiksi päällä ja akkuvarmennettu.

Varasateliittilaiteen pitäisi olla glonassjärjestelmän laite. Jenkit/Venäläiset/terroristit/bugit voivat tehdä satelliittisignaleille mitä vaan ja siksi gpsille parempi sähköinen varalaite on purjehdusmittariston automaattinen merkintälaskutoiminto. Halvemalla pääsee jos käyttää omaa päätään merkintälaskun tekemiseen.

jodlarismia vain kirjoitti:

Ota huomioon, että se oli vain jodlarointia. Ja jodlarihan puolestaan syyttelee tavan takaa muita pitkistä esseistä, joita ei hänen kyvyillään pysty loppuun saakka lukemaan. Edellinen essee olikin pelkkiä lainauksia.

Siitä huolimatta plotteri näyttää paikan, eikä jodlarin esseestäkään löydy esimerkkiä tilanteesta, jossa plotteri ei olisi paikkaa näyttänyt. Jos itsellä kaikki viisi käytettävissä olevaa plotteria/käsigepsiä/tablettia/kännykkää bugaavat yhtaikaa tai yli kymmenen satelliittia bugaa, otetaan käyttöön suuntimakompassi tai suuntimakompassilla varustettu kiikari. Niillä ja muilla perinteisillä on menty vaikeistakin paikoista pimeässä ja sateessa, mutta viimeiset 20 v ovat olleet käyttämättä. Kiikarin tarvetta kyllä on melkein päivittäin.

Ehkä Sally Albatross ja Silja Europa eivät sillä kertaa olisi ajaneet kiville paperikartan kanssa. Mutta olisivat tehneet sen toisella matkalla ja kolme muuta laivaa niiden lisäksi. Jos elektroniikka ei pysty estämään kaikkia onnettomuuksia, se kuitenkin vähentää onnettomuuksien määrää.

Lue lisää

Uppotukkeja ei kannata ostaa, se näkyy mm. niitä ostaneiden kirjoituksista.

2t314t34 kirjoitti:

Varasateliittilaiteen pitäisi olla glonassjärjestelmän laite. Jenkit/Venäläiset/terroristit/bugit voivat tehdä satelliittisignaleille mitä vaan ja siksi gpsille parempi sähköinen varalaite on purjehdusmittariston automaattinen merkintälaskutoiminto. Halvemalla pääsee jos käyttää omaa päätään merkintälaskun tekemiseen.

Lue lisää

Alkaa uudet laitteet vähitellen tukemaan myös Glonassia, kun veli venäläinen laittoi reippaan tuontitullin kaikille sellaisille gps-laitteille, joissa ei ole Glonass-tukea.

venäjän verokarhu kirjoitti:

Alkaa uudet laitteet vähitellen tukemaan myös Glonassia, kun veli venäläinen laittoi reippaan tuontitullin kaikille sellaisille gps-laitteille, joissa ei ole Glonass-tukea.

Lue lisää

Lumiassa on myös Glonass GPS

Toi ristikon maalin hilseily oli muuten hyvä pointti. Ilmeisesti jos kiikarissa on monen vuoden takuu, niin luulisi sen kuuluvan takuun piiriin. Vai meneekö se normaalin kulumisen piikkiin? Toisaalta siihenhän ei käyttäjä voi koskea mitenkään.