Mistä olette kumppaninne löytäneet?

Minulla oli aina ollut ,että löysin sattumalta ihmiseen tutustua sekä aloimme näin todellakin ja sitten kaverin kautta tapahtunut myös.En ole tähän asti koskaan harrastuksen kautta tai netin kautta rakkauden takia.Olen nyt pitkään sinkkuna ,mutta ei haittaa :-). Puolituttuja on kyllä ,mutta olemme vain kavereita.Tuttavuuksia kyllä riittää yhä. Katsotaan joskus myöhemmin ,että jos tapahtuisi muuta :-).Harrastukseni vain ulkoiluun ja kotonani harrastuksen kanssa ,mutta en ole missään yhteisöön tai kerhoon jossa harrastuksia.
jotka löysivät toisensa netin kautta tai harrastuksen kautta tai jopa kaverin kautta tutustua.Toki lesbochatin kautta myös joskus tapahtunut.Toiset sanoivat ,että löysivät myös kumppanin qruiserista. Aika monta asiaa eri tavalla :-).

mie en löydä mistään :( eihän tällänen vanha akka kelpaa enää kelleen.oon sitte kotona ja märehdin :(

Tuo on kuin miun kirjoittama jonka "yksin1" kirjoitti. Rupesin jo miettimään et miten en muista kirjoittaneeni.

Minkä ikäinen sä yksin1 olet?

kauhian vanha.45v mittarissa :)

Kumppanin voi löytää monella tavalla, joskin kumppania voi joutua etsimään sitkeämmin kuin esim heterot, onhan meitä lepattelijoita kuitenkin vain murto-osa. Itselläni tyttöystäväni oli kanssani aluksi vain ystäviä, mutta päälle puolen vuoden päästä aloimme seurustelemaan. Minua tuurasi, sillä löysin hänet sattumalta jase vaun... noh, tapahtui.
Aikaa ennen sitä on hauska miettiä, sillä olen hidasälyisyyden huipentuma rakkaudessa ja käy hieman sääliksi tyttöystävääni, kun oli kuulemma ihaatunut minua huomattavasti aiemmin enkä pösilönä tajunnut mitään... xD Mutta minusta kuulemma huomasi ihastumisen helposti. :'D
Mutta joo... tsemppiä. :3 Kumppanin löytäminen voi olla haastavaa, mutta sen arvoista kyllä.

oli ihana lukee vastauksia.pisti jopa hymyilyttää :) kuumimpia ja parhaassa iässä..kiitos :) yx noin ajatteleva mulle ja mun koti ovelle ;) sinkku nainen toivottelee kaikille hyvää yötä ja kauniita unia :)

Mä olen 46 vee ja löytänyt itseni reilut 3 vuotta sitten. Nyt elän hurjia, upeita, ihania, rajuja, helliä, uskomattomia aikoja upean naiseni kanssa. Parasta elämää juuri tällä hetkellä ja tulee paranemaan......

Olen löytänyt kumpparini yleensä kenkätelineestä tai kaapista. Viimeisimmät kumpparini löysin citymarketista.

Kumpparit ovat mukavat kun pitävät jalat kuivina ja lämpiminä märässä säässä. Toisin kuin useat ihmiset, saavat sut ensin märäksi ja sitten kaatavat koko sangollisen kylmää vettä niskaan

Nuorempana yritin seuranhakua alan baareissa ja Setan porukoissa, sittemmin on tullut tehtyä lähentymiskokeiluja työpaikoilla ja nettitreffipalstoihin olen tutustunut vasta nyt. Vielä ei oo tärpänny muuta ku epämääräisten suhteilujen verran. Ja ikää on se maaginen 45 ;)

Mun kumppani tulee vissiin löytymään psykiatriselta osastolta........ jos sieltäkään. En välttisti kelpaa hulluillekaan. Aika hullu pitäs olla että minut haluaisi. :-D

Löysin Setan bileistä ja hävisikin sinne.
Nyt sinkkuna ja olo on ihan siedettävä, vielä pohtii toisen julmuutta, mutta
eiköhän tämä tästä kesään mennessä.

Olisinpa keski-ikäinen, niin kumppanin löytäminen olisi paljon helpompaa. Siinä iässä ihmiset toivottavasti näkee toisissaan jo muutakin kuin kauniit kasvot ja hyvän kropan ja muitakin "vaatimuksia" on ymmärretty hieman vähentää.

Keski-ikä päällä täälläkin. Ja uuden kumppanin löytäminen ei todellakaan ole helppoa. Kun ei oikeesti isossa kaupungissa asu, eikä paikkoja mistä voisi samanhenkisiä ihmiä katella ole, niin en minä tiedä mistä niitä löytyy. Jollain säälittävällä treffi-ilmoituksella jostakin. Ei jaksa :(.

Kumpa itsellekkin löytyisi se oma kulta viimeinkin. Kaikille se tuntuu olevan niin vaivatonta. Ehkä itse yritän liikaa.

Oma puolisoni kehittyi sammakonkutulätäköstä taloni takaa, sähkömittarin vierestä, kun peura oli ensin käynyt lirauttamassa ureat siihen. Nyt olemme lipitelleet toisiamme jo parikymmentä vuotta.