hienoa ja hyvää se EU meille onkaan antanut ja tuonut. Itselle ei kyllä tule muuta sellaista oleellista ja merkityksellistä kuin erilaiset kriisi-päätteiset asiat. Niitä on ollut eri muodoissaan koko ajana ja jatkuvasti sen jälkeen kun pääosiltaan EU;n erikois- ja poikkeusajat olivat ohi eri valtioiden kanssa, eli se normaali EU;n toiminta alkoi, ja tässä sitä nyt sitten on, voisi kai todeta tämän olevan lähestulkoon katastrof-merkkinen, tämä Suomen EU-taival ollut. Eikä ainakaan helpommaksi ole missään muodossa muuttumassa, päin vastoin, EU oikein hankkii ongelmia peittämään näitä nykyisten ongelmien hoitoja peittämään.
Siksi on todella tarkkaa, että on ehdoton EI Kokoomukselle, ja veronmaksajat pitävät kokoajan katseen pallossa, eikä hötkyillä minkään Ukrainahölmöilyn mukana - taustalla on tapahtumassa suurempia asioita, joita EU-pyrkii häivyttämään.
Siksi on todella tarkkaa, että on ehdoton EI Kokoomukselle, ja veronmaksajat pitävät kokoajan katseen pallossa, eikä hötkyillä minkään Ukrainahölmöilyn mukana - taustalla on tapahtumassa suurempia asioita, joita EU-pyrkii häivyttämään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
eipä tunnu tulevan Eu etuja kenellekään mieleen. Eikä mikään ihme.
"Onneksi" on vasemmistomaalaisliitto :)))
Jukka Seppinen: Mahdottomasta mahdollinen. Suomen tie Euroopan Unioniin:
HSn kirja-arvostelusta (Unto Hämäläinen):
- - -
Sankareita olivat tavalliset suomalaiset, jotka torjuivat neuvostomyötäilijöiden pyrkimykset.
”Suomen kansan enemmistö osoitti suuntansa jo heti 1990-luvun alussa. Se osoitti halunsa pysyä länsimaisena kansakuntana. Venäläinen tulevaisuus ei sitä kiinnostanut sen enempää nyt kuin autonomian aikana. Suomen EU-ratkaisu on linjassa viimeisen tuhannen vuoden pääsuuntien kanssa.”
Sdp:n Seppinen ruotii moneen kertaan. Paavo Lipposen linjaan hän lienee tyytyväinen, mutta edellinen armon saanut taitaa olla 1950-luvulta.
”Länsimielinen Tannerin aikainen Sdp oli erittäin tärkeä tekijä Suomen selviytymisessä, porvarillisen Suomen rinnalla. Neuvostoliiton nyreä suhtautuminen sosialidemokraatteihin liittyi syvimmillään juuri Tannerin kestävyyteen: hän oli etenemisen este.”
Seppisen näkökulmasta katsottuna ei ole suuri yllätys, että Suomen puolueista parhaan arvosanan saa Kokoomus. Se ei sentään taittunut, vaikka taipuikin puuhastelemaan suhteita Neuvostoliiton kommunistisen puolueen kanssa ja kaikenlaiseen muuhun turhanaikaiseen ystävyystoimintaan.
Kokoomuksen päästyä hallitukseen 1987 se ryhtyi nopeasti kääntämään linjaansa takaisin länsimieliseksi ja edistämään Suomen liittymistä EU:n jäseneksi. Kokoomus ja keskusta ovat avanneet puoluearkistonsa Seppisen käyttöön, eikä turhaan. Varsinkin Kokoomuksen ahkerointia EU-jäsenyyden puolesta dokumentoidaan tarkasti.
Kokoomuksen kohdalla hän paikkaa historiankirjoituksen aukkoa. Sen historia on huonosti tunnettu, sillä puolueen historiankirjoitushankkeet laahustavat vielä viime vuosisadan alkupuolella.”
Vuonna 1977 Väyrynen Kokoomuksesta:
”Tutkimusten mukaan nimittäin keskustapuolueen kannattajat ovat keskimäärin kaikkein pienituloisinta väkeä… Sen sijaan Kokoomukseen taas lukeutuvat kaikkein suurituloisimmat ihmiset.” Muutoin Väyrynen ennusti Kokoomukselle ohdakkeisia aikoja: sen kupla puhkeaa ja kannattajat hajoavat keskustaan, sosiaalidemokraatteihin ja nuoret – kommunisteihin”.
Vuoden 1983 hallitusratkaisusta:
”Kepu oli aluksi ilmoittanut, että se halusi tutkia Kokoomusvaihtoehdon ”mahdollisimman tarkkaan”. Oli tärkeää osoittaa kansalaisille, että Kokoomusta ei syrjitty. Kuitenkaan eduskuntaryhmäkään ei halunnut tosissaan hallitusyhteistyöhön Kokoomuksen kanssa, minkä pj. Matti Ruokola ilmaisi näin: ”Kokoomuksen mukaan ottamista jatkossa meidän on turha jankuttaa”. Edustaja Heimo Linna säesti: ”Yhdyn puheenjohtajaan. Koivisto ei tärvele Paasikiven-Kekkosen perintöä”.
Väyrynen kepun ydinarvoista v. 1983:
”Me olemme maatalousyhteiskunnan puolue ja meille siirtyminen tähän keskittyneesen kovaan teknologiaan perustuvaan teolliseen yhteiskuntaan on ollut jatkuvasti kielteistä kehitystä. Me olemme koko ajan kokeneet menetyksiä omien ihanteidemme kannalta. Nyt minä näen, että tämä teknologinen muutos kääntää tavallaan pyörää ja monissa asioissa tulee mahdollisuus palata lähemmäksi maaseutuyhteiskunnan miellyttävämpiä olosuhteita.”
”Toinen ulottuvuus, joka erotti Kokoomusta ja kepua, olivat painotukset. Kun Kokoomus yritti saada teknologiateemalla yhteyksiä länteen, kepu näki siinä mahdollisuuden pysytellä juurillaan maaseudulla, eikä liittänyt sitä Suomen lähentymiseen länteen.”
Vaikka en olekaan EU-fani, kyllä se joitakin positiivisiakin asioita on tuonut. Tässä muutamia:
1. Työvoiman liikkumisen helpottuminen jäsenmaiden sisällä eli byrokratian karsiminen työluvista, palkkojen maksusta ja eläkkeiden maksusta.
2. Eräiden muidenkin ihmisten liikkumista hankaloittaneiden turhien sääntöjen vähentäminen, esimerkiksi sairaanhoidosta toisessa maassa.
3. Aluepolitiikan turvaaminen Suomessa siinäkin tapauksessa, että täällä hallitsee sinipunahallitus, koska aluepolitiikasta päättävät Brysselissä sivistysmaat, jotka näkevät aluepolitiikan luonnollisena, koko valtakunnan etua palvelevana asiana, eivätkä yhden puolueen agendana.
4. Maatalousväen ja työväen etuja ajavien järjestöjen raja-aitojen madaltuminen erityisesti suhteessa maataloustukeen, koska tuesta päätetään Brysselissä.