Turhaahan tätä nyt on märehtiä, kun kaikki meni, niinkuin meni.
Olen juu, tyhmä olen, myönnetään, kun tällaisia edes vieläkin mietiskelen.
Niin, sellaistahan minä vaan joskus ajattelen, että millaistahan meillä olisi ollut, jos kaikki ei oliskaan mennyt niin persielleen silloin aikanaan?
Olisko aikamme tapeltu ja sitten päädytty eroon, vai löydetty sellainen yhteinen sävel-laji niiden kaikkien tappeluiden jälkeen, josta olisi syntynyt jotain lopunelämän kestävää?
Jotenkin vaan tuntuu, kaiken jälkeenkin, että meillä kahdella oli jotain enemmän, kuin kellään koskaan ja siitä tämänhetkinenkin tilanne on seurausta.
En tiedä sinusta, mutta minulla on ainakin helve*in tyhjä olo ilman yhtä puuttuvaa osasta, joka tekisi minut jälleen kokonaiseksi, onnelliseksi.
Sitä yhtä "osasta" taidan todellakin rakastaa, sinua.
Olen juu, tyhmä olen, myönnetään, kun tällaisia edes vieläkin mietiskelen.
Niin, sellaistahan minä vaan joskus ajattelen, että millaistahan meillä olisi ollut, jos kaikki ei oliskaan mennyt niin persielleen silloin aikanaan?
Olisko aikamme tapeltu ja sitten päädytty eroon, vai löydetty sellainen yhteinen sävel-laji niiden kaikkien tappeluiden jälkeen, josta olisi syntynyt jotain lopunelämän kestävää?
Jotenkin vaan tuntuu, kaiken jälkeenkin, että meillä kahdella oli jotain enemmän, kuin kellään koskaan ja siitä tämänhetkinenkin tilanne on seurausta.
En tiedä sinusta, mutta minulla on ainakin helve*in tyhjä olo ilman yhtä puuttuvaa osasta, joka tekisi minut jälleen kokonaiseksi, onnelliseksi.
Sitä yhtä "osasta" taidan todellakin rakastaa, sinua.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kaikki edelleen mahdollista :)
Kenen kanssa?
minun ja hänen välillä
tuo kaikki, mutta kerro ensin onko naiselle vai meihelle. Sitten kerron jotain.
Aikanaan = tosi kauan aikaa sitten. Jotain enemmän =seurustelitteko? Jälleen onnelliseksi=olette olleet yhdessä onnellisia?
Minulla on eksästäni sellainen olo etten pysty kenenkään muun kanssa saamaan sellaista tunnetta, jotain erityistä. Hel*etin tyhjä olo, jotain puuttuu.
No joo. Ehkä, ehkä ei. Huomisesta ei koskaan tiedä. Eikä sellaisesta eilisestä, jota ei elänyt. Silti se oli ainutlaatuista. Ennenkokematonta. Unohtumatonta.
En ole voinut hyvin. En ole tyytyväinen itseeni. Varsinkaan tänään. Mutta pitäisikö silti lakata yrittämästä tulla paremmaksi, onnistua ja tehdä oikein. Tarvitsen nyt aikaa itsekseni sekä hyviä ystäviä. Läheisiä ihmisiä. Kyllä. Minä tarvitsen heitä. Myös puuttuvaa palastani, joka on itsenäinen, erillinen ihminen. Hän seisoo omilla jaloillaan. Kuten minäkin.
Ei ole tyhmää miettiä. Kaikki meni silloin miten meni, mutta ei sen tarvitse mitään lopullista merkitä. Kyllä tulevaisuudessa voi jotain tapahtua. Jos rakastat, älä silloin missään nimessä unohda. Minä en unohda häntä koskaan. Uskon ja toivon, että meidän aika koittaa vielä, jos hän vain tuntee samoin.