olenko tulossa hulluksi ?

Eli sulla on pakkoajatuksia? Mulla oli samanlaisia sun ikäsenä (juuri muihin kohdistuva väkivalta). Suosittelen puhumaan lääkärin kanssa.

Yritä päästä KELAn kautta pyskoterapiaan. Voimia sulle!

Et ole tulossa hulluksi, olet vaan joutunut kokemaan liikaa emotionaalista stressiä nuorena ja "emotionaalinen kuppisi on täynnä". Sen takia suosittelisin psykoterapiaa. Myös tunneilmaisuryhmistä voisi olla hyötyä sinulle.

Mieti tilannetta, jossa olisit ihan jossain muualla esim. ulkomailla ilman normaalia ympäristöäsi - tämähän voi olla sinulle mahdollista! Voisiko se tuoda uusia näkökantoja elämääsi - sinulla on läheisiä kuollut, otan osaa heidän poismenoonsa..ja sinun suruusi heidän kuolemansa johdosta. Silti ihmiset säilyvät meidän sydämissämme ja me kannamme sitä perintöä, minkä olemme heitlä mukaamme saaneet - olemme sitten Suomessa tai ulkomailla. Joskus ihan täysin ajatus siitä, että hei- voinhan avartaa maailmankuvaani, nähdä muita samanikäisiä, erimaalaisia ihmisiä ja jutella heidän elämästään..why not? Koulukiusattu on vakava asia. Mutta mene sen yläpuolelle, ilman väkivaltaa. Se vasta on jotain se, ihailtavaa! Olet vasta 16-vuotias. Miettisin sinuna omia vahvuuksiasi ja alkaisin keskittyä niihin, en todellakaan siihen, mitä muut sinulta odottavat tai luulet heidän odottavan. Sinä haet vielä omaa itseäsi todella vahvasti ja voit olla vielä niiden kiusaajienkin suosiossa. Väkivallalla se ei synny, vain älyllä.Useimmiten on niin, että kiusaajat toimivat porukkana, eivät edes itse uskalla erottua siitä porukasta, koska ovat vielä itse myös nuoren aikuisen iässä. Monasti myös aikuiset eivät ymmärrä, että lähtevät mukaan kiusaamiseen, joukkona, kun joku otetaan silmätikuksi. Se on surullista ja valitettavaa ja sen näkee monasti vain ulkopuolinen. Moni asiaan sekaantunut ei edes näe itse, missä on mukana. Sinä olet varmasti tässä joukossa fiksumpi, kun olet jopa kirjoittanut tänne sivustoille. Arvostan kirjoitustasi siis. Arvostatko sinä minun kirjoitustani, miettisitkö sitä hetken verran? terveisin Myrskylyhty

Hei!

Kuule, suosittelisin sinulle, että menisit juttelemaan jonkun kanssa (oman kaupunkisi/kuntasi mielenterveystoimistoon, koulukuraattorille tai -psykologille, miksei vaikka papille, jos se tuntuu sinusta oikealta). Minulla itselläni oli samanlaista taustaa kuin sinulla, mutta koulukiusaamisen sijaan emotionaalinen stressi johtui kotioloista (päihteitä, väkivaltaista käytöstä, valehtelua ja salailua). Huomasin ensimmäisen kerran samanlaisia ajatuksia sinun iässäsi. Ehkä sukupuolierosta johtuen päässäni olevat ajatukset olivat useimmin hieman erilaisia: kuinka joku kävisi kimppuuni ja tappaisin siihen paikkaan. Ajatukset putkahtelivat tyhjästä, tilanteesta riippumatta ja näin jälkikäteen ajatellen olen nimenomaan liittänyt ne siihen voimattomuuden tunteeseen, joka minulle kotioloistani syntyi. Sinulla tämän on voinut laukaista pitkään jatkunut kiusaaminen, joka on todetusti invalidisoivaa ja vaikeasti traumatisoivaa.

Kehottaisin hakemaan apua jo varhaisessa vaiheessa, koska olen itse kärsinyt suuresti näistä ajatuksista ja kärsin edelleen sairauteni sekamuotoisessa vaiheessa, jolloin tuntuu, että päässäni pyörii splatter-filmi, jota en pysty hallitsemaan. Se aiheuttaa riskiä satuttaa itseään tai muita, koska lopulta tuntuu siltä, että Jotain On Tehtävä, jotta nämä ajatukset loppuisivat.

En kuitenkaan usko, että olet hullu. :) Uskon, että voisit hyötyä terapiasta, kuten joku edellinenkin vastaaja sanoi. Terapiassa pääsisit käsittelemään esimerkiksi kiusaamisen ja läheistesi poismenon aiheuttamaa tuskaa, joka hyvin todennäköisesti on kohdallasi jäänyt käsittelemättä, kun on aina vain täytynyt selvitä päivästä toiseen. Näin ainakin oman kokemukseni mukaan. Olet nuori ihminen ja sinulla on koko elämä (ja työura) edessäsi, joten psykiatri kirjoittanee mielellään lääkärinlausunnon Kelan korvaamaan kuntouttavaan psykoterapiaan (tarkoituksena palauttaa ja ylläpitää työ- ja toimintakykyä). Tämä edellyttää kuitenkin ensin väh. 3kk jatkunutta hoitosuhdetta psykiatrin kanssa.

Ensimmäinen hyvä askel voisi olla ottaa yhteyttä opiskelupaikkasi terveydenhuoltoon tai omaan mielenterveystoimistoon/psykiatrian poliklinikkaan. Yleensä MT-toimistoilla on esim. hoitajapäivystys, jonne voi mennä ilman ajanvarausta. Jos asut pääkaupunkiseudulla tai muussa isossa kaupungissa, muitakin matalan kynnyksen palveluita on varmasti tarjolla (niistä esim. koulun terkkari tietää varmasti enemmän), mutta esim. Helsingissä HelsinkiMissio ylläpitää nuorten kriisipistettä, jonne voi mennä vaikka anonyyminä ja kriisipisteen työntekijöillä on salassapitovelvollisuus.

Tsemppiä sinulle ja toivottavasti saat jotain apua sinua ahdistaviin asioihin ajoissa. :)

Mullakin oli aggressiivisia mielikuvia nuorempana ja oli vielä yli 20 vuotiaanakin ajatuksia, että lyön, hakkaan jonkun. Ratikassa mietin siellä olevien lasten murjomista. Kävin kyllä jo silloin terapiassa ja ymmärsin, että omat tunteet oli olleet solmussa ja lukoss aniin kauan. Olin vihainen elämälle ja erityisesti lapset nosti tunnetta siitä, että itse olin lapsena kiusattu ja kotonakin liian yksin. Kävin terapian (pitkän) ja olo on ihan toinen.

Toivon, että arvostat itseä ja haet apua. Ei sinulla hulluutta ole, on vaan reaktiota koettuun ja siitä voi päästä eteenpäin jonkun avulla. Yksin se voi olal vaikeaa.

Noh en uskaltautunut mennä lääkäriin ... Taikka kertoa muille kun parille hyvälle kaverille mutta asia on kaiketi muuttunut
Enään ei ole ollut noita pakkoajatuksia ja hyvä niin mutta olen alkanut miettiä että oisko asialla yhteyttä... Tosiaan ennen noita pakkoajatuksia poltin pilveä muutaman kerrab satunnaisesti ja dokasin ...
No en ole polttanut sen jälkeen kertaakaan .. Vähän tuli yllätyksenä nyt kun miettii .. kun itse ajattelin että ei se voi vaikuttaa kuin hyvällä tavalla.. Mutta dokaminen on samalla mallilla eli satunnaista kerran kaks kuukaudessa vedän kunnon kännit yms...
Mutta tosiaan ne on hävinnyt kokonaan
Kiitos kaikille järkevistä vastauksista joita sain .. Tuli vähäsen lisää ymmärrystä näihin asioihin.

HEI,

ÄLÄ VAAN MENE LÄÄKÄRIIN TAI PSYKOLOGILLE TMS. !!

LUE TÄÄLTÄ MITÄ NE PAPEREIHISI VOI LAITELLA. VOIT SAADA DIAGNOOSI JA SE KESTÄÄ PAPEREISSASI KOKO LOPPUELÄMÄN. OIKEASTI... TUOSTA VOI OLLA SINULLE HAITTAA TULEVAISUUDESSA.

OTAPA SELVÄÄ MINKÄLAISTA KIEROA PELIÄ JA NATSISMIA PSYKIATRIA ON PAKKOHOITOINEEN.

SUOSITTELEN SINULLE ETTÄ PYSYT KAUKANA PSYKIATREISTA JA MUISTA: KUKA HYVÄNSÄ LÄÄKÄRI VOI NYKYÄÄN KIRJOTTAA PAKKOHOITOON.

Pysy siis kaukana niistä. Sinulle voidaan muuten määrätä neurolepteja ja joudut yhteiskunnan silmätikuksi. Sitä on psykiatria, et vain nyt tiedä sitä vielä mutta usko minua!

Hullu ei ymmärrä olevansa hullu, sinä et ole hullu. Kaikilla on kaikenlaisia ajatuksia aika ajoin, tärkeää on se miten niihin suhtautuu.