2 aivan helppoa kysymystä

1. Hyvin vähän hyötyä. Suurten maailman osaamisessa olisi paljon hyötyä nimenomaan Suomelle kokonaisuudessaan.

2. Käytännössä ei mitään hyötyä, koska lähes kaikki surut osaavat tarpeeksi suomea. Se suuri hyöty tulee siitä, että suomalaisten pakkoruotsitus ylläpitää surujen etuoikeutettua asemaa.

1. Enemmistölle ei hyötyä, syö aikaa muiden kielten ja aineiden opiskelulta.

2. Åpårtheid, suomalaisten nöyryytyksineen ja pakkoruotsineen.

1. Helpompi saada töitä.
2. Enempi ehkä haittaa. Ruotsin kieltä taitavat suomalaiset kilpailee työmarkkinoilla.

1. Minimaalinen, suorastaan haitallinen näin suuressa mittakaavassa, koska meillä on kuitenkin kaksikielisiä 5%, jotka hoitavat sen hyödyn että voihan toki joku vapaaehtoisesti opiskella sitten sitä ruotsia jos olettaa siitä hyötyvän. Ei noita ruotsalaisia kuitenkaan ole kuin joku 10 miljoonaa että siinä ei kauheasti pysty sen enempää hieromaan kauppaa vaikka 6 miljoonaa osaa joten kuten pakkoruotsia. Parempi vaikka Kiinaa jossa asustelee sentään miljardi ihmistä.

2. Alistaminen, jotta voivat olla bättre folkea. Käytöksestä sen huomaa. Se on todella typerää että Suomessa on suosittu ummikoitumista joita on ainakin 15 000 ja ovat asuneet täällä jo vuosisatoja.

1. Kielen osaamisesta on aina hyötyä, mutta sen kielen ei tarvitse olla ruotsi. Olisi paljon parempi, että kielen saisi vapaavalintaisesti päättää. Ruotsin osaamisesta olisi varmasti hyötyä, mutta toistaiseksi koulujen pakkoruotsi tai virkamiesruotsi eivät ole johtaneet todelliseen ruotsin osaamiseen. Vaikka suomenkieliset joutuvat opettelemaan ruotsia, heistä suurin osa ei osaa sitä kunnolla tai ollenkaan. Tämä johtuu siitä, että ruotsia ei tarvitse missään käyttää.

2. Ei oikeastaan mitään, koska ruotsinkieliset osaavat yleensä myös suomea. Toki ruotsinkieliset voisivat tällöin kommunikoida myös ruotsiksi suomenkielisten kanssa, jos nämä todella osaisivat ruotsia. Turhasta ja ala-arvoisesta pakkoruotsin opetuksesta huolimatta suomenkieliset eivät kuitenkaan osaa ruotsia niin hyvin, että voisivat käyttää sitä ruotsinkielisten kanssa. Lisäksi monet suomenruotsalaisetkaan (varsinkaan nuoret) eivät enää osaa ruotsia kunnolla, vaan käyttävät suomivoittoista ruotsin ja suomen sekoitusta tai pelkkää suomea. Ne suomenkieliset, jotka ruotsia osaavat, kilpailevat ruotsinkielisten kanssa työmarkkinoilla.

1. Samaa mieltä, että kielen tai kielten osaamisesta on aina hyötyä. Itsellä esimerkiksi kesätöissä Ruotsissa oli hyötyä.
2. En osaa sanoa.

1. Mää olen saanut ruotsin osaamisen avulla töitä Suomesta. Sitten siitä on ollut hyötyä matkoilla myös.
2. Hassu kysymys. Mutta kun mää mietin, niin en oo koskaan tullut myöskään aatelleksi, mitä hyötyä suomenkielisille on siitä, että ruotsinkieliset osaa suomea. Ei oo tullut pohdittua asiaa siis näinkään päin.

Onpa fennolta harvinaisen tyhmä kysymysten asettelu. Paljastaa koko fennouden läpitunkeutuneen tyhmyyden. Ehkä ei pitäisi vastata, sen verran tyhmä kysymysten asettelu on, mutta vastaanpa kuitenkin, lyhyesti.

Ruotsi nyt vain sattumoisin sattuu olemaan Suomen suurin vientimaa, eli se maa, josta virtaa eniten rahaa Suomeen ulkomailta. Tarvitseeko fenno vieläkin kädestä pitäen ohjausta?

Ja ryssänmaa eli Venäjä, sattuu sattumoisin olemaan se maa, johon Suomesta virtaa eniten rahaa, pois meidän kaikkien ulottuvilta, ryssän hyväksi. Pitääkö vieläkin vääntää rautalanka. Fenno kun tuntuu olevan tämän planeetan tyhmin asukki!

Pari kysymystä minultakin:

1) Paljonko kaksikielisyyden ylläpito Suomessa kaikkinen kustannuksineen maksaa vuositasolla?

2) Kuinka moni suomenkielinen tarvitsee ruotsinkieltä työssään tai sosiaalisessa elämässään päivittäin/viikoittain/kuukausittain/vuosittain? Onko tätä asiaa edes tutkittu? Jos on, niin mistä löytyvät tutkimusten tulokset?

Olen kysynyt näitä kahta perusasiaa muutaman kerran ja saanut vastaukseksi joko hiljaisuutta tai asiattomia kommentteja. Saisinko nyt asiallsia vastauksia?