kun me ei nähdä enää milloinkaan :(
Sietämätöntä tämä
ja surullista
18440
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
niin, ei nyt oikeen enää kehtaa nähdä, kun ei ole mitään syytä.
joku (teko)syy ?
Eksyin vahingossa sun oven eteen, voinko soittaa sun kännystä taksin,kun hukkasin puhelimenkin.......ja sitten päästät sisään,muttet enää ulos,kuin vasta seuraavana aamuna.
en voi tuollaista luvata että pääset seuraavana päivänä, koska tää on Hotel California, you can check out any time you like but you can't never leave... :)
Jos olet hän niin olisitkin jääny ;)
Kuulostaa lopulliselta
mulle tää on kaikki kaikessa. ei mikään muu merkitse kuin me. en kestäisi jos ei..
niin minullekin ja siksipä juuri haluaisin nähdäkin. ja olen surullinen ja ikävöin kun ei..
aurinko paistaa oikeasti vasta kun se tapahtuu. kuinka se tapahtuisi? olen valmis ihan mihin vain!! olen niin täynnä tätä himoa ja halua sinua/häntä kohtaan. kaikki nämä vuodet olen pidättäytynyt ja taistellut ikuisuuskysymyksien kanssa.. ihminen aina kysyy itseltään sitä että kelpaanko minä tälläisena.. tahdon koittaa sillä en kestä enää tätä purkautumisen ja turhautumisen ja itseinhon tuskaa...
et kerrotte ton sille kenet haluutte nähä, turha sitä on kertoo tuntemattomille !!
Niin on käynyt monille muillekin.Joskus jotkut asiat on vaan niin lopullisia.
Siksi olisi helpompaa, kun koettaa vaan hyväksyä tosiasian.
Kuolema on se ero, kun tietää ettei toista ole enää olemassa.Sen lopullisuus on jotenkin helpompi ymmärtää.
Mutta, sellainen ero, kun toinen yhä elää, eikä silti enää koskaan tapaa häntä, eikä saa olla missään yhteydessä tähän ihmiseen.Se on kuin, sellainen henkinen kuolema.
Sellainenkin kuolema vaatii joskus paljon surutyötä.Tiedostaa kaipaamansa ihmisen olemassaolon ja olla silti näkemättä häntä enää koskaan.
No onneksi me ainakin hänen kanssaan nähdään vielä.
No, sehän on susta kiinni.
Minullakin on ikävä erästä. Siispä, ensiviikolla kylään :)
Eiköhän hän kahavit keittele ^_^
Jännä juttu. Kun on ihmisestä erossa niin tunteet elää aivan eri maailmaa kuin sitten kun on kasvokkain. Parasta on kohdata toinen ja totuus, silmästä silmään.
Rehellisyys ja avoimuus itselle ja toiselle on parasta. Nam.
kahavi ja se tapaus silloin . . .
dallataan eri suuntiin.
ootko edes yrittänyt tarpeeksi? varmaan et!
Onko siinä joku suurempikin syy, ettette pysty näkemään? Etsi käsiisi..täts it, hopely